Mainos

Miksi suomalainen NHL-ykkösvaraus on mahdoton?

  • 15 197
  • 78

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Slovakiaan meni ykkösvaraus, joo näinhän se meni. Sattumoisin tämä Slovakian ykkösvaraus tuli junnuna Suomeen " mahdollistaakseen tämän".. Sitten täällä jotkut neropatit ihmettelevät, miksei Suomesta tule ykkösvarauksia. Oiskohan tämä tämän kesän ykkösvaraus ollut ykkösvaraus, jos ei olis tullut Suomeen aikoinaan. Aivojen käyttökin on sallittua.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Näin jälkikäteen ajateltuna mielestäni Sashan valitsemattomuus ykkösenä oli periaatteessa näistä suurin "vääryys" tai lähimpänä sellaista, jos mietitään pelkästään näyttöjä ennen varausta. Jos joku isokokoinen suomalainen sentteri latoisi nyt tuon 50 pinnaa tauluun Liigassa, niin kyllä jäisi minun papereissani noiden MacKinnonin varausvuoden näyttöjen taakse, ainakin mitä tulee tilastoscouttaukseen. Olisikohan tuolloin Sashan arvostukseen vaikuttanut se, että moneen vuoteen ei Suomesta/Liigasta oikein tullut ketään huippupelaajaa?
Tuo viimeinen lause on mielenkiintoinen. Voi tosiaan olla, että Kanadalainen sentteri nähtiin yleisesti houkuttelevampana kuin suomenvenäläinen sentteri. Kaivoin esiin scouting reporteja vuodelta 2013, pahoittelut caps lockista:
MacKinnon
WHAT MAKES NATHAN STAND OUT IS THAT HE HAS A REAL QUICKNESS WITH HIS READ AND REACT; HIS HOCKEY SENSE – HOW HE SEES THE ICE AND HIS VISION. THAT IS SOMETHING SPECIAL IN A PLAYER. HE IS CONTINUING TO PHYSICALLY MATURE, BUT ALREADY HE’S GOT A LOT OF GRIT IN HIS GAME AND HE IS A COMPETITIVE PLAYER.

Barkov
HE WAS ONE OF THE REASONS WHY TAPPARA FINISHED SECOND IN THE LEAGUE. JUST CONSISTENT, COOL, SMART TWO-WAY CENTER. AN INJURED SHOULDER (KEPT) HIM OUT THE REMAINDER OF THE SEASON, BUT THAT WON’T HURT HIS HIGH DRAFT STATUS. ALWAYS SEEMS TO BE IN THE RIGHT SPOT AT THE RIGHT TIME. HE’S A VERY GOOD STICKHANDLER WITH GREAT VISION

Sashalla tosiaan hajosi olkapää kauden loppupuolella, tiedä sitten miten tuo vaikutti. Yleiseti hyvin vaikea on verrata Liigapelejä Kanadan juniorisarjoihin, mutta olihan MacKinnonkin ollut QMJHL:ssä kärkiheppa jo pari vuotta draftiin tullessa. Erikoisuutena löytyi vuonna 2018 tehty nhl.comin redraft, jossa järjestys oli MacKinnon, Jones, Barkov...
 

Majoneesi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki voijjaan tuhota
16-vuotiaana 178 cm pitkä, voihan se poika vielä kasvaa. Nyt jo pidempi kuin isänsä kuitenkin, että tuskin mitään korstoa on tulossa. Riittäisikö 183? 185 cm olisi jo aika hyvä ja riittävä mitta kaikin puolin, ainakin minun mielestäni.
Paha näistä sanoa, kun niin yksilökohtaisia. Itse olin
- 13 v - 155
- 16 v - 175
- 19 v - 188

Jotkut ottaa sen mitan hetkessä teinivuosien alussa, joillakin kestää pidempään.

Itse asiaan, ykkösvaraus on ehkä monilla mielestään miesten puolella se viimeinen ”lasikatto”, mutta en pidä kovin merkityksellisenä. Tulee kun (ei jos) tulee. Kivirannalla on hyvät mahkut.

Kun tsekkasin ketjussakin esiin nostetut draftivuodet niin ehkä Selännettä lukuun ottamatta ykkösvaraus ei suomalaiselle olisi uran perusteella kuulunutkaan.
- 1980: Coffey > Kurri (Kurri oli muuten nrolla 69 draftin ensimmäisenä varattu eurooppalainen)
- 1988: Modano = Selänne
- 2002: Nash > Lehtonen
- 2013: MacKinnon > Barkov
- 2016: Matthews > Laine
- 2019: Hughes > Kakko
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vastakysymyksenä otsikkoon, miksi ihmeessä se olisi mahdoton? Laine olisi varmaan jo ollut ykkönen omana varausvuonnaan jos ´97 syntynyt Matthews olisi vielä ihan vähän vanhempi.

Ei niitä suomalaisia ykkösiä ole ollut mutta on se mahdollista, tarvii vaan olla riittävän hyvä junnu ja piestä siinä junnuiän odotusarvossa ja NHL-markkinassa kaikki ne kanukit ja muut huiput. Harvinaistahan se on olla niin hyvä mutta kai se joskus vielä toteutuu sekin mahdottomuus, jos Suomessa pelaava slovakialainen voi olla ykkönen, joku vuosi vastaavan tekee vielä joku suomalainenkin.

Tai sitten ei tee, mutta ei se silti mahdottomuudeksi asiaa tee.
 

Rocco

Jäsen
Itseä ei se ykkösvaraus sinänsä hetkauta. Olisihan se kiva, mutta ei pakollinen.

Enemmän arvostan sitä, että Suomesta tulisi joka vuosi 7-8 pelaajaa, ketkä varataan 1-2 kierroksilla. Tosi harvoin tähän päästy, tai oikeastaan vain pari kertaa. 2017 oli selkeästi paras suomalaisvuosi tällä mittarilla. Ruotsista tosin varataan joka vuosi 1-2 kierroksilla lähes poikkeuksetta 10 pelaajaa, vaikka on samankokoinen kiekkomaa.
 

Hiihtäjä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekko
Vastakysymyksenä otsikkoon, miksi ihmeessä se olisi mahdoton? Laine olisi varmaan jo ollut ykkönen omana varausvuonnaan jos ´97 syntynyt Matthews olisi vielä ihan vähän vanhempi.

Ei niitä suomalaisia ykkösiä ole ollut mutta on se mahdollista, tarvii vaan olla riittävän hyvä junnu ja piestä siinä junnuiän odotusarvossa ja NHL-markkinassa kaikki ne kanukit ja muut huiput. Harvinaistahan se on olla niin hyvä mutta kai se joskus vielä toteutuu sekin mahdottomuus, jos Suomessa pelaava slovakialainen voi olla ykkönen, joku vuosi vastaavan tekee vielä joku suomalainenkin.

Tai sitten ei tee, mutta ei se silti mahdottomuudeksi asiaa tee.
Itseä ei se ykkösvaraus sinänsä hetkauta. Olisihan se kiva, mutta ei pakollinen.

Enemmän arvostan sitä, että Suomesta tulisi joka vuosi 7-8 pelaajaa, ketkä varataan 1-2 kierroksilla. Tosi harvoin tähän päästy, tai oikeastaan vain pari kertaa. 2017 oli selkeästi paras suomalaisvuosi tällä mittarilla. Ruotsista tosin varataan joka vuosi 1-2 kierroksilla lähes poikkeuksetta 10 pelaajaa, vaikka on samankokoinen kiekkomaa.

Siinähän se paras kombo olisi, tasaista laatua vuosittain ja jonain vuonna yksittäinen ykkösvaraus niiden joukosta, ja sen jälkeen taas jatkuu.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Voidaan tietysti pohtia onko suomalaiset aina jostain syystä vähän takamatkalla ja ovathan he. Jos tasavahvoja ehdokkaita on 2, joista toinen on kanukki, niin kyllä siinä jalkoihin jäädään. Voidaan siis hieman uhriutuakin. Mutta toisaalta, olisiko sitä ensimmäistä paikkaa koskaan ansaittu? Varausnumeroita on hieman epäreilu arvostella jälkikäteen, mutta se on ainut mihin minun näkemykseni riittää. Jos siis spekuloidaan suomalaisilla jotka ovat menneet siellä ykköskierroksella, mutta ei ykkösenä, niin onko kukaan oikeasti lopulta ollut sen oman vuotensa paras pelaaja jälkikäteen katsottuna? Alle vähän listaa.

Aki Berg 3. moni teki paremman uran kuin hän tuolta kierrokselta. Jopa kolmas sija jälkikäteen vääryys.

Olli Jokinen 3. hyvä ura, mutta ei mitään asiaa ylemmäs.

Mikko Koivu 6. haastaa kyllä tosissaan Spezzan ja Kovachukin. Tästä on vaikea mennä sanomaan. Seurallensa tärkeämpi peluri, vaikka pisteissä jäikin. Voisi sanoa ehkä, että olisi kuulunut olla ylempänä, mutta asoluuttisesti parhaimpina vuosinaan kaksi muuta herraa olivat kyllä parempia jääkiekkoilijoita.

Kari Lehtonen 2. parhaimmillaan hyvä veskari, mutta kyllä Rich Nash paremman uran teki.

Mikael Granlund 9. Tämän ikäryhmän pelejä on vielä jäljellä. Miken edelle meni moni, joka ei ehkä enää hänen edelleen menisi. Väitän silti vaikeuksista huolimatta Seguinin ja Hallin uran olleen toistaiseksi vielä paremmat.

Teuvo teräväinen 18. Tämä on aika lähellä. Jos tähän astista uraa miettii, ei mielestäni Teuvoa ennen meinneistä parempia ole olleet kuin Rielly ja Forsberg, ehkä varauksi Hertl enkä pistä tässä pahakseni edes vastakkaista näkemystä. Jälkikäteen, onko Teuvo jopa vuotensa ykkönen? Ei mielestäni kuitenkaan, Rielly on parhaimmillaan ollut ihan kärkipakkeja koko sarjassa.

Sasha Barkov 2. Todella kova pelimies, mutta jos edellä menee MacKinnon, ei keskustelua tarvitse jatkaa.

Mikko Rantanen 10. Sama kuin edellisessä. On Mikko tosiaan näyttänyt olevansa kovempi kuin varaus antaa odottaa, mutta ykkösen mennessä McDavidille, ei voi sanoa sen menneen väärin.

Patrik Laine 2. Ehkä se kovin odotus omalla aikakaudellaan kohdistui tähän herraan. Ensimmäiset kaudet antoi aihetta spekuloida, sen jälkeen Matthews on näyttänyt, että ykkösvaraus meni aivan oikealle miehelle.

Miro Heiskanen 3. Olisi ehkä ansainnut paikkansa ykkösenä ennen Niko Hischieriä. Neloseksi taakse jäänyt Cale Makar kuitenkin muuttaa yhtälöä siten, ettei ykköspalli olisi kyllä Heiskaselle kuulunut, vaikkei Nikollekaan.

Jesperi Kotkaniemi 3. Kehno vuosi, mutta ei noilla näytöillä silti ylemmäs olisi asiaa.

Kaapo Kakko 2. Laineen tapaan rummutus oli kovaa. Ensimmäinen kausi tasainen, mutta sen jälkeen Hughes on selättänyt ongelmansa huomattavasti paremmin. Ei aihetta ykköseksi.

Anton Lundell 12. Ollut numeroansa parempi ja yllättävän kypsä. Numeroaan korkeammalle olisi kuulunut, mutta vaikea vielä sanoa kenestäkään sen tarkemmin enempää.

Tällaisella lyhyellä yhteenvedolla voidaan todeta, ettei me kovin suurta vääryyttä olla koettu. Tason täytyisi vain nousta, mikäli kärkeen mielitään. Sopivasti ristiin kun olisi vuodet menneet, olisi tuolla oikeutuksia ykköseksi ollut, mutta ei tällä kertaa. Teemu Selänne voisi ehkä olla ollut oikeutettu ykkönen, mutta ei se Modanonkaan ura huono ollut. Tuolloin tietysti suomalaisuus antoi vaakakupissa tasoitusta paljon.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Siitä väittämästä, että jos eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen vaikuttavat tasavahvoilta, pohjoisamerikkalainen valitaan aina ykkösenä, tuli ajatus tarkastella Euroopan ykkösvarauksia.

Tämän vuosituhannen puolella on kuusi eurooppalaispelaajaa valittu ykkösenä. Jos ajattelee siltä kantilta, miten heille oli pohjoisamerikkalaisia haastajia:

2001: Kovaltshuk varmasti ykkössuosikki oli, mutta ei Spezzaakaan pidetty huonona vaihtoehtona. Molemmat loivat myös hienon uran NHL:ssä.
2004: Ovetshkin ja Malkin olivat selvä kärkikaksikko, joten ei vahvoja haastajia Pohjois-Amerikasta. Ja ovat ihan selvä kärkikaksikko myös kun sen vuoden kärkivarausten uria katsotaan.
2012: Jakupovin vahvin haastaja oli Ryan Murray. Ei voi jälkikäteen sanoa, että kumpikaan olisi erityisen onnistunut varaus, toki Murray hieman parempi.
2017: Hischierin ja Patrickin välillä tuo taisto käytiin. Jälkimmäisen ura mennyt pahasti loukkaantumisiin ja niistä oli merkkejä jo varausvuonna.
2018: Dahlinin perässä tuli muitakin eurooppalaisia, joten ei merkittäviä haastajia.
2022: Slafkovsky nousi ykköseksi jopa hieman yllättäen, sillä ennakoinnissa Wrightia pidettiin kovempana.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mikael Granlund 9. Tämän ikäryhmän pelejä on vielä jäljellä. Miken edelle meni moni, joka ei ehkä enää hänen edelleen menisi. Väitän silti vaikeuksista huolimatta Seguinin ja Hallin uran olleen toistaiseksi vielä paremmat.
Taylor Hall on voittanut Hart Trophyn, Seguin on paukuttanut yli 30 maalia useamman kerran ja ollut piste per peli tasolla kovempi koko uransa läpi. Eikä sovi unohtaa Ryan Johansenia, Vladimir Tarasenkoa, Jevgeni Kuznetsovia tai Jaden Schwartzia. Myöhemmillä kierroksilla on toki myös Klingberg ja Mark Stone, mutta heistä ei voi puhua oikein mahdollisina ykkösvarauksina kun varattiin niin myöhään.

Sinällään ei ole mielestäni oikein kysymystäkään etteivätkö Spezza ja Kovalchuk olisi olleet parhaimmillaan parempia kuin Mikko Koivu. Vaikka ei paremmuutta pelkillä pisteillä lasketa niin Kovalchuk teki yli 40 maalia kaudessa useammin kuin Koivu yli 20 maalia. Pudotuspeleissä herroilla yhtä paljon pisteitä, mutta Ilyalla 19 peliä vähemmän. Spezza sitten myös aika kovaa tasoa parhaimmillaan.
 

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Taylor Hall on voittanut Hart Trophyn, Seguin on paukuttanut yli 30 maalia useamman kerran ja ollut piste per peli tasolla kovempi koko uransa läpi. Eikä sovi unohtaa Ryan Johansenia, Vladimir Tarasenkoa, Jevgeni Kuznetsovia tai Jaden Schwartzia. Myöhemmillä kierroksilla on toki myös Klingberg ja Mark Stone, mutta heistä ei voi puhua oikein mahdollisina ykkösvarauksina kun varattiin niin myöhään.

Sinällään ei ole mielestäni oikein kysymystäkään etteivätkö Spezza ja Kovalchuk olisi olleet parhaimmillaan parempia kuin Mikko Koivu. Vaikka ei paremmuutta pelkillä pisteillä lasketa niin Kovalchuk teki yli 40 maalia kaudessa useammin kuin Koivu yli 20 maalia. Pudotuspeleissä herroilla yhtä paljon pisteitä, mutta Ilyalla 19 peliä vähemmän. Spezza sitten myös aika kovaa tasoa parhaimmillaan.
Mitä Mikkeen tulee, listoista olisi löytynyt paljonkin spekuloitavaa. Lähdin silti siitä, etten kaivele kuin sen pari pelaajaa, jotka voisi rankata edelle, jolloin se riittää siihen, ettei ykkösvarausta voi kyseenalaistaa. Sama olisi ollut Rantasen kohdalla, kumpi lopulta on parempi Rantanen vai Marner, tällä ei ole väliä, sillä ykkönen on tuolta vuodelta selvä. Miken kohdalla uran alku on selvä, mutta spekuloin silti edes jossain määrin tilannetta Hallin ja Seguinin kohdalla, koska kaikilla on uraa vielä jäljellä ja puntit ovat tasoittuneet.

Ja mitä Koivuun tulee, aina voi spekuloida. Koivun merkitys seuralleen kuitenkin paljon suurempi kuin kahdella muulla. Mutta kuten sanoin, en minkäkään Koivua näiden kahden edelle laskisi.
 

Häkkinaamari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Björklöven, MoDo
Barkov oli juuri monien scouttien ja Bob Mckenzien listoilla juuri nelosena. Don Cherryhan veti Twitterissä Barkovin varauksesta hirveät itkupotkuraivarit kuinka Tallon on ihan pihalla ja kuinka Drouin olisi ollut paljon parempi kahden suunnan hyökkääjä. Pelaajien kansalaisuuksilla ei varmasti ollut mitään osuutta Cherryn mielipiteeseen.




Uusi kausi.
Tosiaan, täytyy pelaajalla olla scoutti.
Ilman scouttia pelaaja ei ole mitään.

Ja senkin asian tiedostaminen on tärkeää.
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Pelaajien absoluuttisen paremmuuden arviointi on kovin vaikeaa. Draf-pickit kun eivät mee välttämättä siinä järjestyksessä. Organisaatiolla on erilaisia tarpeita jotka sanelevat osaltaan ketä kulloinkin poimitaan. Kärppä Lehtosen noinkin aikainen varausnumero oli iso yllätys, sillä veskareita ei yleensä poimita ihan kärkipäässä. Aniharvoin heistä on vielä kolmantenakaan vuonnaan (draftin jälkeen) ottamaan paikkaa ykkösveskarina.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Pelaajien absoluuttisen paremmuuden arviointi on kovin vaikeaa. Draf-pickit kun eivät mee välttämättä siinä järjestyksessä. Organisaatiolla on erilaisia tarpeita jotka sanelevat osaltaan ketä kulloinkin poimitaan. Kärppä Lehtosen noinkin aikainen varausnumero oli iso yllätys, sillä veskareita ei yleensä poimita ihan kärkipäässä. Aniharvoin heistä on vielä kolmantenakaan vuonnaan (draftin jälkeen) ottamaan paikkaa ykkösveskarina.
En nyt tiedä oliko juuri tuolloin kovinkaan harvinaista. Vuonna 1999 otettin Brian Finley sijalla 6., vuonna 2000 otettiin top-10 sijoilla Rick DiPietro ja Brent Kahn. 2001 otettiin Pascal Leclaire sijalla 8. ja Dan Blackburn 10.. Sitten 2003 otettin ensimmäisenä Marc-Andre Fleury. Maalivahtien skippaaminen ensimmäisellä kierroksella alkoi vasta työsulun jälkeen kun mainitsemistani maalivahdeista ei keskimäärin tullutkaan sellaisia kunnon ykkösmaalivahteja.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Ei kait se nyt mitenkään mahdoton ole, vaan miälestäni jopa todennäkönen. Mutta sitä mielipuolta oon että tää tänne pesiytynyt mentaliteetti alakoulusta lähtien, että "kaikki pelaa ja kaikilla on kivaa", ei ainakaan edistä asiaa. Ei se ehkä juuri tohon 1st pick asiaan niin paljon vaikuta kun aineksen kokonaisvaltaseen laatuun.
 

Glove

Jäsen
Ei kait se nyt mitenkään mahdoton ole, vaan miälestäni jopa todennäkönen. Mutta sitä mielipuolta oon että tää tänne pesiytynyt mentaliteetti alakoulusta lähtien, että "kaikki pelaa ja kaikilla on kivaa", ei ainakaan edistä asiaa. Ei se ehkä juuri tohon 1st pick asiaan niin paljon vaikuta kun aineksen kokonaisvaltaseen laatuun.
Tähän kun lisää sen "ei sitä vielä tarvi niin tosissaan treenata, ehtii myöhemminkin" niin ollaan jo niin hakoteillä kuin voi olla. Minun mielestä pelaajalla on paljon kivempaa kentällä kun se on taitava, nopea, voimakas ja kestävä. Ja ne ominaisuudethan ei kehity kuin treenaamalla ja harrastamalla liikuntaa monipuolisesta siitä lähtien kun oppii kävelemään.

PS. "NHL:ssä ei tarvita voimaa, riittää kun on taitava" eräs valmentaja.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Ei kait se nyt mitenkään mahdoton ole, vaan miälestäni jopa todennäkönen. Mutta sitä mielipuolta oon että tää tänne pesiytynyt mentaliteetti alakoulusta lähtien, että "kaikki pelaa ja kaikilla on kivaa", ei ainakaan edistä asiaa. Ei se ehkä juuri tohon 1st pick asiaan niin paljon vaikuta kun aineksen kokonaisvaltaseen laatuun.
Mitä väliä sillä on, valitaanko suomalainen ykkösenä vai kolmantena. On järjetön ajatus, että esim. suomalainen valmennusjärjestelmä estää ykkösvarauksen, mutta antaa edellytykset kolmosvaraukseen. Käytännössä ykkös- ja kolmosvaraus ovat pelaajalle ja hänen uraennusteelleen se ja sama. Kaikenlaista höpinää toki seuraa, jos varataan ykkösenä.
 

mr hat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomattavasti tärkeämpää olisi että lahjakkaimmat suomalaiset päätyisivät hyviin organisaatioihin sillä ensimmäisellä varauskierroksella, kuin tulla varatuksi johonkin Arizonaan ym. kestovitsiin ensimmäisellä vuorolla. Uran kannalta voi olla haitallista, jos käy jessepuljujärvet, eli joutuu väärään paikkaan eikä edes kovin helposti sitten pääse sieltä pois, vaikka mitä tapahtuisi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin yleisesti, huomioiden Slovakian jääkiekon uuden nousun, olisi mielenkiintoista tietää, mitä voisimme oppia heiltä. Toki olemme nykyään Slovakiaa isompi kiekkomaa ja miesten osalta hallitsevia olympiavoittajia ja maailmanmestareita, mutta huomioiden Slafkovskyn ja Nemecin menneen kesällä ykkösenä ja kakkosena, ovat Slovakiassa tehneet monta asiaa oikein, mitä tulee huippupelaajien kehittämiseen.
 

mr hat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin yleisesti, huomioiden Slovakian jääkiekon uuden nousun, olisi mielenkiintoista tietää, mitä voisimme oppia heiltä. Toki olemme nykyään Slovakiaa isompi kiekkomaa ja miesten osalta hallitsevia olympiavoittajia ja maailmanmestareita, mutta huomioiden Slafkovskyn ja Nemecin menneen kesällä ykkösenä ja kakkosena, ovat Slovakiassa tehneet monta asiaa oikein, mitä tulee huippupelaajien kehittämiseen.

Slafkovsky toki muutti Turkuun jo 15-vuotiaana ja sitä ennenkin jo aina kaudesta 2018-19 pelannut muualla kuin kotimaassaan, joten siellä on jo varhain tajuttu lähteä tasokkaampiin kiekkomaihin paremman valmennuksen pariin. En oikein näe että parista huippuyksilöstä voitaisiin vielä päätellä että kiekkomaassa tehdään jotain erityisesti oikein, varsinkin kun huomioidaan ettei sieltä ole tässä välissä tullut moniin vuosiin kovinkaan merkittäviä pelaajia NHL:ään.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Näin yleisesti, huomioiden Slovakian jääkiekon uuden nousun, olisi mielenkiintoista tietää, mitä voisimme oppia heiltä. Toki olemme nykyään Slovakiaa isompi kiekkomaa ja miesten osalta hallitsevia olympiavoittajia ja maailmanmestareita, mutta huomioiden Slafkovskyn ja Nemecin menneen kesällä ykkösenä ja kakkosena, ovat Slovakiassa tehneet monta asiaa oikein, mitä tulee huippupelaajien kehittämiseen.
Vai onko kyse yksittäisestä huippuvuodesta? Slafkovsky pelasi Suomessa, suomalaisten valmentajien alaisuudessa 15-vuotiaasta saakka. Nemec on käynyt kiekkokoulunsa Slovakiassa, mutta kun ottaa huomioon, että 2021 varattiin yksi slovakialainen, 2020 kaksi, 2019 yksi ja niin edelleen, niin en lähtisi vielä miettimään miten meidän kannattaisi ottaa mallia Slovakiasta.

Samoin olisi voitu katsoa vuotta 2016 kun top-5 joukossa meni kolme suomalaista, että miten Suomen pelaajakehityksestä kannattaa muiden ottaa mallia. Noh, jälkikäteen ei näytäkään ihan niin hyvältä, kun heistä yksi on joukkueessaan merkittävässä roolissa, toinen roolipelaaja ja sitten kolmas ei ole edes NHL:ssä.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Näin yleisesti, huomioiden Slovakian jääkiekon uuden nousun, olisi mielenkiintoista tietää, mitä voisimme oppia heiltä. Toki olemme nykyään Slovakiaa isompi kiekkomaa ja miesten osalta hallitsevia olympiavoittajia ja maailmanmestareita, mutta huomioiden Slafkovskyn ja Nemecin menneen kesällä ykkösenä ja kakkosena, ovat Slovakiassa tehneet monta asiaa oikein, mitä tulee huippupelaajien kehittämiseen.
Slovakiassa ei ole tehty mitään Suomea paremmin. On kyllä ihmeellinen johtopäätös parin varauksen perusteella. Kysymys on yksilöistä ja sattumasta, eikä mistään huippupelaajien kehittämiseroista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Slovakiassa ei ole tehty mitään Suomea paremmin. On kyllä ihmeellinen johtopäätös parin varauksen perusteella. Kysymys on yksilöistä ja sattumasta, eikä mistään huippupelaajien kehittämiseroista.
Kyllähän suomalainen jääkiekko on vähintään 2010-luvun ollut huomattavasti Slovakiaa edellä, ihan jo katsomalla NHL:ssä tällä hetkellä vakiroolissa pelaavien määrää. Voi myös olla, että pieni kateudenpoikanen nousi kesällä, kun eri medioissa hehkutettiin Slovakian jääkiekon uutta nousua, siinä missä Suomea kiekkomaana mainitaan vastaavalla tavalla harvemmin.

Kuten moni muukin, valitsen mieluummin useamman ensimmäisen kierroksen varauksen, sen ykköspickin sijaan, mutta toivottavasti pitkään odotettu varaus jonain päivänä vielä saavutetaan. Vaikka mielipiteeseen, että "varausnumero ei merkitse mitään" törmääkin aika ajoin, kertoo se osittain kuitenkin, millä tasolla pelaajan potentiaali nähdään 18-19 vuotiaana, vaikka seurat toki hutivalintoja tekevät säännöllisesti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös