Voidaan tietysti pohtia onko suomalaiset aina jostain syystä vähän takamatkalla ja ovathan he. Jos tasavahvoja ehdokkaita on 2, joista toinen on kanukki, niin kyllä siinä jalkoihin jäädään. Voidaan siis hieman uhriutuakin. Mutta toisaalta, olisiko sitä ensimmäistä paikkaa koskaan ansaittu? Varausnumeroita on hieman epäreilu arvostella jälkikäteen, mutta se on ainut mihin minun näkemykseni riittää. Jos siis spekuloidaan suomalaisilla jotka ovat menneet siellä ykköskierroksella, mutta ei ykkösenä, niin onko kukaan oikeasti lopulta ollut sen oman vuotensa paras pelaaja jälkikäteen katsottuna? Alle vähän listaa.
Aki Berg 3. moni teki paremman uran kuin hän tuolta kierrokselta. Jopa kolmas sija jälkikäteen vääryys.
Olli Jokinen 3. hyvä ura, mutta ei mitään asiaa ylemmäs.
Mikko Koivu 6. haastaa kyllä tosissaan Spezzan ja Kovachukin. Tästä on vaikea mennä sanomaan. Seurallensa tärkeämpi peluri, vaikka pisteissä jäikin. Voisi sanoa ehkä, että olisi kuulunut olla ylempänä, mutta asoluuttisesti parhaimpina vuosinaan kaksi muuta herraa olivat kyllä parempia jääkiekkoilijoita.
Kari Lehtonen 2. parhaimmillaan hyvä veskari, mutta kyllä Rich Nash paremman uran teki.
Mikael Granlund 9. Tämän ikäryhmän pelejä on vielä jäljellä. Miken edelle meni moni, joka ei ehkä enää hänen edelleen menisi. Väitän silti vaikeuksista huolimatta Seguinin ja Hallin uran olleen toistaiseksi vielä paremmat.
Teuvo teräväinen 18. Tämä on aika lähellä. Jos tähän astista uraa miettii, ei mielestäni Teuvoa ennen meinneistä parempia ole olleet kuin Rielly ja Forsberg, ehkä varauksi Hertl enkä pistä tässä pahakseni edes vastakkaista näkemystä. Jälkikäteen, onko Teuvo jopa vuotensa ykkönen? Ei mielestäni kuitenkaan, Rielly on parhaimmillaan ollut ihan kärkipakkeja koko sarjassa.
Sasha Barkov 2. Todella kova pelimies, mutta jos edellä menee MacKinnon, ei keskustelua tarvitse jatkaa.
Mikko Rantanen 10. Sama kuin edellisessä. On Mikko tosiaan näyttänyt olevansa kovempi kuin varaus antaa odottaa, mutta ykkösen mennessä McDavidille, ei voi sanoa sen menneen väärin.
Patrik Laine 2. Ehkä se kovin odotus omalla aikakaudellaan kohdistui tähän herraan. Ensimmäiset kaudet antoi aihetta spekuloida, sen jälkeen Matthews on näyttänyt, että ykkösvaraus meni aivan oikealle miehelle.
Miro Heiskanen 3. Olisi ehkä ansainnut paikkansa ykkösenä ennen Niko Hischieriä. Neloseksi taakse jäänyt Cale Makar kuitenkin muuttaa yhtälöä siten, ettei ykköspalli olisi kyllä Heiskaselle kuulunut, vaikkei Nikollekaan.
Jesperi Kotkaniemi 3. Kehno vuosi, mutta ei noilla näytöillä silti ylemmäs olisi asiaa.
Kaapo Kakko 2. Laineen tapaan rummutus oli kovaa. Ensimmäinen kausi tasainen, mutta sen jälkeen Hughes on selättänyt ongelmansa huomattavasti paremmin. Ei aihetta ykköseksi.
Anton Lundell 12. Ollut numeroansa parempi ja yllättävän kypsä. Numeroaan korkeammalle olisi kuulunut, mutta vaikea vielä sanoa kenestäkään sen tarkemmin enempää.
Tällaisella lyhyellä yhteenvedolla voidaan todeta, ettei me kovin suurta vääryyttä olla koettu. Tason täytyisi vain nousta, mikäli kärkeen mielitään. Sopivasti ristiin kun olisi vuodet menneet, olisi tuolla oikeutuksia ykköseksi ollut, mutta ei tällä kertaa. Teemu Selänne voisi ehkä olla ollut oikeutettu ykkönen, mutta ei se Modanonkaan ura huono ollut. Tuolloin tietysti suomalaisuus antoi vaakakupissa tasoitusta paljon.