Miksi ja miten kannatat NHL-seuraasi?

  • 30 824
  • 147

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Florida lähinnä John Vanbiesbrouckin vuoksi oli kova juttu silloin kun pääsivät finaaleihin Coloradoa vastaan joskus 90-luvun lopulla. Vanbiesbrouck pelasi silloin ihan maagisen hyvin playoffit, mutta finaaleissa ei Coloradoa vastaan ollut enää kauheasti palaa.

Sen muistan että ne pelit tuli vielä joltain vapaalta kanavalta, eli varmaankin MTV3:lta ja ne tuli katsottua.

Ei mulla sen jälkeen NHL:ssä mitään suosikkia ole ollut, mutta tuona vuonna mentiin kyllä vahvasti Floridan vankkureissa.
 

SuperKakke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK ja New York Rangers
New York Rangers. Itsellä sukua aikaan asunut jonkin verran Manhattanilla. Manhattanhan on tunnetusti Rangers-kannattajien aluetta ja sitä kautta sydän on muuttunut siniseksi. Lisäksi ensikosketus NHL-kiekkoon tuli aikanaan Madison Square Gardenilla Jagr:n viilettäessä Rangers-paidassa.
Rangersin pelejä tulee katsottua melko paljon. Varsinkin post-seasonit katsotaan oikeastaan aina kokonaan livenä yötä myöden. Käytännössä joka kausi X määrä otteluita tulee myös nähtyä paikanpäällä.

Florida lähinnä John Vanbiesbrouckin vuoksi oli kova juttu silloin kun pääsivät finaaleihin Coloradoa vastaan joskus 90-luvun lopulla. Vanbiesbrouck pelasi silloin ihan maagisen hyvin playoffit, mutta finaaleissa ei Coloradoa vastaan ollut enää kauheasti palaa.

Offtopic: Vuosi oli 1996. Avalanche voitti Panthersin otteluvoitoin 4-0. Viimeinen ottelu on mielestäni NHL:n historian kovin maalivahtien taisto. Jatkoajalla Uwe Krupp ratkaisi pelin; Roy pelasi nollapelin yli 60 torjunnalla kun Vanbiesbrouck päästi tasan yhden sisään niinikään vajaasta 60 laukauksesta.
 

Frostbite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Оулун Кäрпäт, Фц Барцелона, РоПС, Rive Kanerva
Penskana Bruis oli se juttu. Oli lippis tietenkin, joka edelleen löytyy tallesta, vaikka ikää sillä alkaa olemaan jo sen verran, että saa ostaa jo väkeviä Alkosta.
Lähinnä Bourque, Neely ja Oates oli se syy miksi joukkuetta tuli seurattua teksti-tv:ltä heti aamusta, vaikka seura ei mitenkään kummemmin menestynytkään.
'Bam-Bam Cam' oli vaan se juttu.
Oma fanitukseni menee nykyisin aikalailla pelaajien mukana. FOR8VER oli syy miksi Duckseja tuli fanitettua aikoinaan ja tällä hetkellä mennään Floridan bandwagonissa Jagr/Barkov kaksikon edesottamuksia seuraten.

Mutta kyllä Boston tietenkin se ensirakkaus on. Valitettavaa seurata seuran nykyistä tumpelointia liigassa.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
New Jersey Devils on suosikkijengi NHL:lässä sen takia kun näin ekan NHL pelin livenä Prudential Centerissä. Sen visiitin jälkeen olen nyt ollu kiinostuneempi siitä miten seuralla menee. Ennen Devils-fanitusta tuli läinnä seurattua miten suomalaiset pärjää ja kai Blackhawks oli jonkinlainen suosikki. Tai ainakin sillä jengillä tahkottiin NHL-pelejä tietokoneella/pleikkarilla. Mutta eipä voi ainakaan glory-hunteriksi meikäläistä syyttää kun Devils ei ole fanitusaikanani pääsyt edes play-offeihin.
 

howlinpete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, Kokkolan Hermes
Pittsburgh Penguins oli lapsena oma suosikkijoukkue hienon logon, takatukka-Jagrin ja velipoikien ansiota...kyllä 90-luvun NHL oli maagista aikaa! :P Nyt vanhemmalla iällä legendaarinen Montreal Canadiens on noussut omaksi suosikiksi ja on ollut hienoa seurata poikien otteita parin-kolmen kauden ajan. Hieno organisaatio jossa perinteet on vahvasti esillä! Joulukuun alussa olisi viikon "pyhiinvaellusmatka" jääkiekon sydämeen Torontoon tiedossa ja samalla reissulla olisi tarkoitus myös käydä Montrealissa :P Sitä odotellessa...
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
Aikaisemmin tuli fanitettua Anaheimin ankkalaumaa vaihtelevalla innolla. Teemun cup-jahdin aikaan sruranta ja fanitus olivat hyvinkin aktiivista. Kai se "nyt tai ei koskaan"-henki ja silloinen Ducksin "give us your lunch money"-imago vetivät niin vahvasti puoleensa.

Islandersin alkukantainen symppaaminen alkoi NHL 11-pelin myötä, kun aloin Islesillä dynasty modea tahkoamaan. En tiedä, mikä saarelaisissa niin viehätti. Ehkä se perinteikkyys ja se ikuisen luuserin imago. Viime kaudella löysin Islandersin lopullisesti, huomasin symppaamisen muuttuneen fanitukseksi. En voi sanoa kannattavani Islandersiä, enhän ole koskaan edes käynyt New Yorkissa. Yksi tulevaisuuden selkeä tavoite onkin Islandersin pelissä käyminen. Olisin halunnut Nassau Colisemiin peliä katsomaan, mutta Barclay's käy paremman puutteessa. ;)

Pelit tulee pitkälti "katsottua" nhl.comin koosteiden välityksellä, mutta viikonloppuisin usein yö-pelit myös livenä. Islesin prime time-pelit ovat harvinaista herkkua, ne tulee aina katsottua ellei jotain pakottavaa estettä ole.
 

Lätkäjope

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Armia #10, Matushkin #43
Washingtonin & Ovechkinin bandwagonissa muutama vuosi, mutta Armian treidin jälkeen Winnipeg otettu lähempään syyniin. Tuskin voi vielä fanituksesta puhua, mutta kun kaksi ihannoimaani pelaajaa (Buffy & Armia) pelaa samassa organisaatiossa, niin on tullut todella tiiviisti seurattua Winnipegiä tällä kaudella. Eikä intoa ainakaan laannuta se, että Nikolaj Ehlers on tällä kaudella ollut äärimmäisen hienoa seurattavaa Jetsien paidassa! Mies oli täysin uusi tuttavuus itselle, ennen kauden alkua.

90% työpäivistä kuluu HFBoardseilla Jetsin & Manitoban palstoja lukiessa, tai videoita katsellessa.
 

Dmurphy

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins
08-09 kaudesta lähtien olen alkanut seuraamaan Bruinsin pelejä ja sen myötä siitä on muodostunut itselle se suurin suosikki. Aluksi seuraaminen oli lähinnä koosteiden ja tulosten katselua mutta pikkuhiljaa aloin katsomaan pelejä enemmän streamien kautta. Joukkueen fyysisyys ja Lucic etunenässä oli ehdottomasti se suurin syy miksi aloin seuraamaan Bruinsin pelejä. Suurin huipentuma oli tosiaan 2011 mestaruus ja jollain tavalla sitä vieläkin uskoo joka kausi joukkueen mahdollisuuksiin voittaa Cuppi uudestaan. 2013 oli jo lähellä. Tätä Jatkoajan NHL-palstaa tulee lueskeltua ahkerasti. Joka päivä tsekkaan kaikki tulokset NHL.com:ista ja paljon tulee muidenkin joukkueiden otteita seurattua.

Pari kautta sitten aloin seuraamaan jonkin verran Bluesin pelejä, samasta syystä kuin alunperin aloin seuraamaan Bruinsin otteita; fyysisyys ja pelit sitä kautta viihdyttäviä. Viime kaudella myös Jets nosti osakkeitaan mun silmissä, ja jälleen samasta syystä. Dustin Byfuglien ja Adam Lowry; loistavia pelaajia! Tässä samalla voi kai mainita myös Islandersin ja Capitalsin, jotka pelaavat nykyään viihdyttävää lätkää. Matt Martin, Cal Clutterbuck, Tom Wilson, Alex Ovechkin, Jason Chimera, Michael Latta yms.

Tiivistettynä; Fyysinen lätkä iskee aina. Kiekkokontrollit yms ei juuri kiinnosta. Esimerkkeinä Lightning, Red Wings sekä Rangers; hyviä joukkueita, muttei niistä oikeen löydy semmosia pelaajia jotka iskee meikäläiseen.

Semmosta.
 

Deko

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Isäni on kannattanut St. Louis Bluesia 70-luvulta lähtien, joten syntyessäni minulle ei annettu paljoa valinnan varaa. Ensimmäisen Blues-paitani muistaakseni sain jo kaksivuotiaana eli isäni vain kylmäverisesti päätti, että sinä kannatat Bluesia. En edes uskalla ajatella mitä olisi käynyt, jos olisin murrosiässä alkanut glooryhuntata esimerkiksi Blackhawksia.

Todellinen fanius alkoi minulla viisi kuusi vuotta sitten. Kuten sanoin niin Blues on ollut suosikkini jo pikkupojasta lähtien, mutta ei se ollut samanlaista kuin tänä päivänä. Kannattaminen on muuttunut rakkaudeksi ja intohimoksi. Nuoresta iästä huolimatta olen ehtinyt seurata joukkuetta kuitenkin jo aika kauan, mutta vuosi vuodelta mielenkiintoni ja rakkauteni joukkuetta kohtaan vain voimistuu. Kyllä voi sanoa, että Blues on iso osa elämääni, jota ilman en osaa, enkä halua elää.
 

Bremberg#19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Tampa Bay
Koko 2000-luvun aina syksyyn 2013 asti olin Detroit Red Wingsin miehiä.

Syy oli hyvin yksinkertainen. Joukkue pelasi aivan helvetin upeaa jääkiekkoa ja pelaajisto koostui suurimmista suosikeistani ( Pyhä kolminaisuus Lidström, Datsyuk ja Zetterberg). Lisäksi sitten vielä kaikki muut punasiipien loisteliaat pelaajat.

Pelipaita ei ole ikinä syy alkaa fanittaa joukkuetta, mutta kyllähän tuo punainen kotipaita on todella hieno.

2013 syksyllä tapahtui kuitenkin takinkääntö. Suurin suosikkini ja Jokereiden junioireista lähtien eli Valtteri Filppula treidattiin käsittämättömästi (Detroitin kannalta) Tampa Bay Lightningiin. Tuo oli minun Detroit faniudelle käsittämättömän selvä kuolinisku. Oli täysin anteeksiantamatonta, että Detroit pestasi Vallen tilalle Vittu Weissin samalla hinnalla mitä eivät suostuneet Vallelle maksaman.

Kovasti ennen tuota treidiä pohdin mihin joukkueeseen haluaisin Vallen menevän, mutta en olisi osannut lopullista joukkuetta arvata. Jälkeen päin on helppo todeta, että valitsi parhaan mahdollisen joukkueen. Yzerman teki melkoisen ryöstön.

Aloin aluksi syksyllä 2013 katsomaan Tampan pelejä ihan ja vain ainoastaan Vallen takia. Kiinnosti nähdä miten suosikkini suopriutuu uudessa joukkueessaan, joka ei minussa herättänyt silloin vielä tunteita. Pari peliä valvottiin silmät ristissä yölää, ja tapahtui asia, jota en olisi heti osannut odottaa. Rakastuin Tampa Bayhin käytännössä ensisilmäyksellä. Joukkue pelasi aivan käsittämättömän raikasta, taitavaa, nopeaa ja viihdyttävää jääkiekkoa. Olin myyty. pelejä tuli tihrustettua harvase yö ja olin aivan mehuissani näkemästäni. Suhteeni ei Tampa Bayhin ei siis ole järin pitkä, mutta erityisen kiimainen.

Kun Yzer on vielä poistanut joukkueesta kaikki inhokkini Malonesta Lindbackin kautta aina Purcelliin niin en voi tässä kohtaa enää todeta kuin että rakastan tätä tämän kauden joukkuetta. Sustr ja Carle tuolta vielä joutaisivat pois, mutta muutoin joukkue on silkkaa erotiikkaa. Viimevuonna jännitettiin pleijareita finaaleihin asti sormet ristissä ja tänä vuonna mikään ei estä sitä, että Stamkos nostaa pyttyä keväällä. Ja katson tuon pelin kotisohvallani aito #51 Lightning paita päälläni.
 

JeiJeieL

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arizona Coyotes
Minusta tuli Coyotes-kannattaja NHL10-pelin kautta. GM modea aloin pelaamaan ja joukkueeksi valikoitui Coyotes hienon logon ansiosta. Siitä eteenpäin tuli aina änäriä jauhettua kyseisellä joukkueella. Joskus niihin aikoihin aloin myös seuraamaan teksti-tv:n kautta tuloksia ja koosteita Gamecenteristä. Todellinen kannatus alkoi oikeastaan vasta Sotshin olympialaisten jälkeen, kun jääkiekkohammasta alkoi pahasti kolottamaan. Heräsin katsomaan kaikki Coyotesin pelit olympiatauon jälkeen. Kauden 2014-15 aikana katsoin yhteensä 79 Coyotesin peliä livenä. 3 jäi pommiin nukkumisten sekä muiden muutujien takia näkemättä. Tällä kaudella tavoitteena pyrin katsomaan jokaisen matsin. Paikanpäälle Gila River Areenalle olisi jossain vaiheessa elämää aivan mahtavaa päästä, mutta ainakaan vielä tällä kaudella ei taida rahatilanne siihen riittää.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Elettiin vuotta -95, tuota legendaarista Suomen ensimmäisen maailmanmestaruuden vuotta. Silloinen tyttökaverini oli Dallasissa vuoden vaihto-oppilaana ja toi tullessaan muutaman Starsin pelipaidan. Kannatus tuota Minnesota North Starsin perillistä kohtaan on säilynyt noista ajoista, vaikka naiset vierellä ovat vaihtuneet.

Mennään ajassa muutama vuosi ajassa eteenpäin vuoteen -99 kevät-kesään. Asuttiin jo pk.seudulla, olimme tyttökaverini broidin kanssa aamulla partsilla röökillä auringon lämmittäessä. Hänellä tuli kännykkään tekstarina tilatut urheilu-uutiset, katottiin summary-scoresta kuudenennen finaali-ottelun lopputulosta...varsinaisen jälkeen tasan...sitten hitaasti hivuttamalla naputeltiin esiin 3.rd ot 114.51 Hull (Lehtinen, Modano), riemulla ei ollut rajaa! Jere Lehtinen, kaikkien aikojen suomalais-suosikkipelaajani teki tuossa ratkaisevassa finaaliottelussa 1+1 tehopisteet.

20 vuotta on aikaa kulunut noista ajoista. Nyt Starsilla alkaa taas olla joukkue, jolta voisi menestystä odottaa.
 
Suosikkijoukkue
MacKinnon & Rantanen
Itse aloitin Avalanchen kannattamisen vasta 13-14 kaudella, mutta sitä ennen kannatin ihan pienestä pojasta asti Blackhawksia. Taisi olla nuo ihan vanhimmat änärit, kun niitä 5-6 vuoden iässä alkoi mättämään ja oikeastaan en mitään joukkuetta vielä kannattanut. Penguinsilla tuli pelattua koska logo iski silmään, ja siellä pelasi ykkössentterinä muuan Mario Lemieux, joka on muistaakseni ensimmäinen jääkiekkoilija jonka tiesin. En kannattanut Penguinsia, mutta tykkäsin sillä aina pelailla. Blackhawks-kannatus lähti sitten kahdesta eri asiasta. Ensimmäinen ikinä katsomani NHL-ottelu oli Blackhawks-Canadiens, ja intiaanilogo iski silmään(taisin olla 7-8 ikävuoden tienoilla) Toinen asia oli sitten kun NHL-06 pelin kannessa komeili Tuomo Ruutu. Sillä tuli sitten pelailtua ja loppujen lopuksi rupesin tarkemmin tutkimaan joukkuetta ja liigaa ylipäätänsä. Sen jälkeen olen kattonut monta kourallista otteluita, miten sen ikäisenä ja sen ajan teknologialla pystyi kattomaan. Välillä näky ilmaislähetyksiä tai vastaavia ja välillä löysin jonkun streamin. 2010 en katsonut finaalia, mutta riemuitsin kyllä kun kuulin Blackhawksin voittaneen Stanley Cupin. 2013 katsoin osan playoffeista ja koko finaalisarjan, ja riemu oli sitäkin suurempi (varsinkin viimeisessä ottelussa, 17sec nevafööget).

Kuitenkin tuli olo, ettei ole enään hauskaa kannattaa joukkuetta joka taistelee joka vuosi Stanley Cupista. Sellainen pieni altavastaajan ihailu iski sydämeen. Draft- ja muutenkin junnutoiminta alkoi kiinnostaa enemmän, ja kuulin sitten kaverista nimeltä Nathan MacKinnon. Videoita tuli katseltua, ja ihastelin hänen pelityyliään. Colorado on muutenkin siitä NHL06-ajoilta ollut kakkoslemppari aina, koska olihan se kiva pelailla kun ykkösketju oli mallia Hejduk-Sakic-Selänne. Sitten kun Roy meni joukkueen perämiseen ja kun kuulin että Joe Sakic, joka oli lapsuuteni lempparipelaajia(Lemieux:n lisäksi) on joukkueen GM, ei ollut enään epäselvyyttä. Vielä kun Nathan MacKinnon varattiin Coloradoon, tiesin että tämä on joukkueeni. Nyt aktiivisesti seurattu siitä asti, 13-14 kaudella katsoin noin 20peliä+playoffit, ja viime kaudella katseltujen otteluiden määrä nousi siihen 30 tienoille. Nyt tavoitteena olisi 40-50, kun joukkue on kokenut merkittäviä uudistuksia ja aikaakin on enemmän katsella. Rantasen draftaaminen myös nosti Coloradon osakkeita ikuisena lempijoukkueena kiekkosydämessäni. Tuota draftia ei tullut katsottua, kun olin ottamassa kuppia. Mutta sen muistan, että kotimatkalla lukiessani uutisia pääsi muutama onnenkyynel aamuyön jatkotunnelmissa.
 
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, Tampereen Ilves
En itse seurannut NHL:ää juurikaan ennen kautta 05-06. Tuona kautena jostain muistan näkeneeni uutisotsikon missä mainittiin Ovechkinin ensimmäisestä vaihdosta, missä hän heti taklasi vastustajan pakkia niin, että laitapleksin kiinnitys petti. Luin uutisen, katsoin taklauksen ja uran ensimmäisen NHL-maalin videolta jonka jälkeen löysin sivuston minne oltiin uploadattu nuo Ovechkinin debyytissä tehdyt kaksi maalia. Tuon sivuston löydettyäni, kävin joka aamu ensimmäisenä tietokoneelle päästyäni katsomaan tuon sivuston ja lataamassa maalivideot koneelle. Nuo highlight-reel maalit olivat juuri sellaisia mistä itse sytyn, ja viimeistään "SEN" maalin tehtyään, olin ihan myyty! Halu nousi kovaksi nähdä suorana noita suorituksia, ja kohta oltiinkin siinä tilanteessa että töitten salliessa oli pakko välillä valvoa koko yö ja etsiä niitä paskalaatuisia Streamejä. Laatu oli mitä oli, mutta pääasia oli että pääsi näkemään koko matsin ja suorana. Seuraavana kautena valvottujen öiden määrä kasvoi ja nuo Ovechkinin suoritukset (maalit, taklaukset) tekivät sen verran kovan vaikutuksen itseeni, että aloin etsimään seuraavalle kaudelle jotain mahdollista ohjelmaa, millä saisi katsoa pelejä paremmalla kuvanlaadulla. En muista mitä kautta löysin (voi olla, että jopa tätä kautta) ESPN-sivuston joka tarjosi palvelua millä pääsi katsomaan kaikki NHL-pelit ja kunnon kuvanlaadulla. 07-08 kausi olikin sitten ensimmäinen kausi kun aloin katsomaan Capitalsien pelejä enemmän kokonaisuudessaan, tuolloin se seuraaminen oli vielä pääosin Ovechkinin suoritusten väijymistä (ja olihan niissä näkemistäkin), mutta pikkuhiljaa sitä tuolloin muistaakseni alkoi jo katsomaan peliä erilailla. Sitä alkoi itse miettimään kenelle pitäisi antaa jatkopahvia, kenelle ei. Tai mitä pitäisi valmennuksessa esim. muuttaa. Muistaakseni vielä seuraava kausi meni ESPN-sovelluksen ruorissa ennenkuin se lopetti toimintansa ja tilalle tuli NHL GameCenter, jonka heti hommasin. Tuon NHL GameCenterin hommattuani, tuli mahdolliseksi se että pystyin katsomaan ottelut jälkikäteen seuraavana aamuna/päivänä. Yhtäkkiä oltiinkin siinä tilanteessa, että tulevilla kausilla tuli katsottua kauden jokainen matsi (osa livenä, osa jälkilähetyksenä), muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tuon jälkeen kun pystyin alkaa katsomaan otteluita kokonaisuudessaan (olisiko se ollut 09-10), seurasin pelejä jo joukkueen kannalta, en Ovechkinin suoritusten, ja niin se on ollut tosiaan jo nyt pitkään. Tässä on nyt mennyt yli kuusi vuotta, kun olen katsonut lähes jokaisen Capitalsien pelin, ja sinne sydämeenhän se on väistämättä paikkansa hakenut! Sitä isointa palkintoa ei ole vielä Washingtoniin tullut, mutta jos se joku päivä tapahtuu, niin voin myöntää että tulen itkemään tuolloin (joo nössö mikä nössö).

Tähän päivään mennessä en ole paikan päälle vielä peliä päässyt katsomaan (olen muutenkin huono reissaamaan), mutta joku päivä se vielä varmasti tapahtuu! Mutta noita Capitalsien pelejä kokonaisuudessaan on tullut nähtyä jo sen yli 600-kappaletta + harjoituspelit mitä olen katsonut. Eli onhan siinä jonkun verran tullut oltua tv:n edessä :/

Eli lyhyesti sanottuna, oma fanittamiseni kyseistä joukkutta kohtaan on lähtenyt Ovechkinin hienoista maaleista, ja sitä kautta rakkaus joukkuetta kohtaan on pikkuhiljaa kasvanut.
 
Viimeksi muokattu:

Doforos

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsingfors, LA Kings, MMÅ
Olen nuori poika ja olin vuonna 2008 vielä yläasteella. Tuolloin draft ennakkoa kaverin kanssa lukiessamme päätimme tehdä vedonlyönnin ykkösvarauksesta. Molemmat pelattiin lätkää, kaveri oli joukkueen parhaimpia ja snaipperi, joten valitsi ykköseksi arvioidun Steven Stamkosin. Itse olin peruspuolustaja, joka kamppaili peliajasta joka treeneissä, joten valitsin puolustajakollega Drew Doughty'n, johon myös tuolloin palavasti ihastuin. Hävisin onneksi vedonlyönnin, kun Tampa Bay varasi Stammerin ensimmäisenä. Onneksi, koska monta vuotta sarjan hännillä ollut Kings oli seuraavana ja valitsi oman hevoseni, Doughty'n. Uusi vedonlyönti vaan pystyyn siitä kumpi tekee enemmän pisteitä tulokaskaudellaan. Stamkos ja kaverini voitti senkin, vaikkakin muistaakseni Doughty pysyi pitkään tasapisteissä. Siitä lähtien jatkoin sivusilmällä Doughty'n uran seuraamista. Mestaruuskeväänä (jollain tapaa hävettää aina kertoa) aloin tarkemmin seuraamaan, kun valmentajaksi vaihtui Sutter sekä iso suosikkini Jack "mf" Johnson vaihdettiin Jeff Carteriin, jonka maine partyboyna sekä historia Mike Richardsin kanssa kiehtoi itseäni. Loppukausi olikin sitten taianomainen. Kings voitti organisaation ensimmäisen Stanley Cupinsa. Olin myyty lopullisesti, tykästyin suuresti koko joukkueeseen. Sittemmin seurannut aktiivisemmin.

Matseja en lähtökohtaisesti katso öisin, välitän yöunistani eikä niitä kanavapakettejakaan ole. Striimeistä katson harvinaiset Suomen Prime Time -matsit sekä todella harvoin saatan jopa herätä 5-6 aikaan, kun länsirannikon matsit tulevat sentään siedettävään aikaan. En helpolla nimeä itseäni faniksi. Olen enemmänkin etäseuraaja/-kannattaja (vähän särähtää puhua kannattamisesta, jos ei matsejakaan katso). Pleikkarilla änärissä pysyn kontaktissa lempijoukkueeni pelaajiin. Highlightit katson joka matsista ja seuraan sosiaalisesta mediasta "omien" etenemistä. Tykkään joukkueesta ja siitä että avainpelaajat/runko on hyvin kasassa ja pitkillä sopimuksilla. Dustin Brown on suuri kapteeni, jota puolustelen vaikkakin on myönnettävä että välillä vetää vähän liian vauhdilla. Myös sitä toivoisi taitopelaajia, nimekkäitä lupauksia (eivät ole Kings-näköisiä) enemmän, mutta pidän kyllä joukkueen tavasta pelata ja pelaajatyypeistä, joita joukkueeseen hankitaan. Isot, hyvin kiekkoa suojaavat, kyllähän niitä tykkää katsoa, mutta olisihan makeeta nähdä domeja, eicheleita sekä teräväisiä joukkueessa. Rantasta toivoin kesällä, kun harvinaisen aikainen draft pick oli. Saatiinkin Lucic. Voinovia symppaan, vaikka teki mitä teki. Richards, sääli et kävi kuten kävi. Stoll kans luottosotureita, mutta muutoksia on oltava.

Pieni haave on, että joku päivä näkisin suosikkijoukkueeni paikan päällä kotihallissaan. Doughty erityisesti.
 
Viimeksi muokattu:

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Vilmos Gallo
Kaukaisen NHL-seuran kannattaminen täältä koti-Suomesta käsin on asia mitä en pysty ymmärtämään. Vertaisin sitä futiksesta tuttuun mieshuoraukseen. Miten helvetissä johonkin valtameren takaiseen seuraan pystyy synnyttämään mitään tunnesidettä television ja teksti tv:n välityksellä? Vahvin side seuraan syntyy paikan päällä elämällä ja hengittämällä seuraa ja sitä tunnelmaa matseissa, pregameilla ja jälkipeleillä yms.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Kaukaisen NHL-seuran kannattaminen täältä koti-Suomesta käsin on asia mitä en pysty ymmärtämään. Vertaisin sitä futiksesta tuttuun mieshuoraukseen. Miten helvetissä johonkin valtameren takaiseen seuraan pystyy synnyttämään mitään tunnesidettä television ja teksti tv:n välityksellä? Vahvin side seuraan syntyy paikan päällä elämällä ja hengittämällä seuraa ja sitä tunnelmaa matseissa, pregameilla ja jälkipeleillä yms.

Viisi vuotta myöhässä.

On aina viihdyttävää kun joku oikeinkannattaja tulee paikalle kertomaan kuinka kuuluu kannattaa ja ketä kuuluu kannattaa. Kuinka pitkä välimatka suosikkijoukkueen jäähallille saa olla, ettei ole mieshuora? Tai kuinka usein pitää peleissä käydä?

Älä vastaa.
 

Frostbite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Оулун Кäрпäт, Фц Барцелона, РоПС, Rive Kanerva
John Lidgettin kannattaa jatkossakin pysytellä siellä koti-Suomessa ja Kouvolan Kookoon ketjuissa eikä tulla turhaan huutelemaan väliin, kun aikuiset keskustelee. Ihan käsittämätöntä avautumista aiheesta, joka ei itseään nyt satu paskan vertaa kiinnostamaan.
 

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Vilmos Gallo
Älä vastaa.

Vastaan kuitenkin. En neuvo ketään, kunhan vaan ihmettelen, miten joku saa niin isoja kiksejä aamuyön tunteina hinkkaamalla telkkarin ääressä. Tasokkaan jääkiekon katselu töllöstä on ihan jees, mutta en ymmärrä tuota fanitusta.

Mieshuoraus on syöpää.
 

John Lidgett

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Vilmos Gallo
John Lidgettin kannattaa jatkossakin pysytellä siellä koti-Suomessa ja Kouvolan Kookoon ketjuissa eikä tulla turhaan huutelemaan väliin, kun aikuiset keskustelee. Ihan käsittämätöntä avautumista aiheesta, joka ei itseään nyt satu paskan vertaa kiinnostamaan.

Tunteisiin meni näköjään. Kai sitä nyt saa oman eriävän mielipiteensä esittää, ettei tämä nyt ihan kokonaan mene NHL-fanipoikien rinkirunkkaukseksi.
 

Ni$pekt15

Jäsen
Suosikkijoukkue
BOSTON BRUINS
Hieman epäilen onko John Lidgett ollut ylipäänsä missään pre- tai after gameissa mukana.Ainakin tuon aikaisemman viestin perusteella sosiaaliset kontaktit eivät taida olla kaverille tuttuja, ei kukaan täysijärkinen ja normaaliin ajatteluun kykenevä ihminen voi olla noin kujalla paitsi tietenkin jos kävelin trolli merkkiseen miinaan.
 

teude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings/Lions, Jokerit, SaiPa
Tunteisiin meni näköjään. Kai sitä nyt saa oman eriävän mielipiteensä esittää, ettei tämä nyt ihan kokonaan mene NHL-fanipoikien rinkirunkkaukseksi.
Jotenkin otsikosta sain kuvan, että tämä olisi vähän kuin sellainen ketju?
 

Shard

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Tappara, Laine, Barkov
Tunteisiin meni näköjään. Kai sitä nyt saa oman eriävän mielipiteensä esittää, ettei tämä nyt ihan kokonaan mene NHL-fanipoikien rinkirunkkaukseksi.
Mieshuora toisessa polvessa täällä moi. Olen tätä joskus aiemminkin kysynyt jo oikeinkannattajalta, mutta vastausta ei ole tullut. Mitä jos isä oli mieshuora jo varhain 90-luvulla, ja sitä myöten on tullut kasvettua tällaiseksi? NHL-videoita on nähnyt pienestä pitäen, lätkäkortteja olen saanut ja NHL-pelejä pelannut lähes vaahtosammuttimen kokoisesta. Mitä on tehtävissä? Kuinka paranen tästä sairaudesta? Vähän huono kun tunteet suosikkiseuraa kohtaan eivät noin vain sammu. Tappara on se suosikki Suomesta, mutta ei sytytä yhtä paljon. Asialle en mitään voisi vaikka haluaisin, ja miksi edes haluaisin.
 

Ciry

Jäsen
Suosikkijoukkue
le Club de hockey Canadien
Kaukaisen NHL-seuran kannattaminen täältä koti-Suomesta käsin on asia mitä en pysty ymmärtämään. Vertaisin sitä futiksesta tuttuun mieshuoraukseen. Miten helvetissä johonkin valtameren takaiseen seuraan pystyy synnyttämään mitään tunnesidettä television ja teksti tv:n välityksellä? Vahvin side seuraan syntyy paikan päällä elämällä ja hengittämällä seuraa ja sitä tunnelmaa matseissa, pregameilla ja jälkipeleillä yms.
Ei varmaan kannattaisi lähteä tähän, mutta mitäpä jos on käynyt enemmän katsomassa oman kannattamansa seuran pelejä, kuin minkään "supisuomalaisenkotikylänpiiritasonjoukkueen"? Kuten tässäkin ketjussa on monesti mainittu, on siellä paikan päällä käyty katsomassa niitä matseja. Meneekö tämäkin "mieshuorauksen" piikkiin, kun se nyt ei satu olemaan oman kylän nelosdivari jengi jota kannattaa?
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Miten helvetissä johonkin valtameren takaiseen seuraan pystyy synnyttämään mitään tunnesidettä television ja teksti tv:n välityksellä? Vahvin side seuraan syntyy paikan päällä elämällä ja hengittämällä seuraa ja sitä tunnelmaa matseissa, pregameilla ja jälkipeleillä yms.
Tämä on jännä juttu, jota monen yksinkertaisen voi olla vaikea ymmärtää. Omalla kohdalla (tämän olen aiemminkin tilittänyt) molemmat Helsingin joukkueet eivät koskaan ole sytyttäneet oikein millään tavalla. Pari kertaa on päästy lähelle, 1998 IFK ja 2002 Jokerit säväyttivät, samoin kevään 2011 puolivälieräsarja. Hyvää kiekkoa ajoittain, kiinnostavia persoonia/pelaajia joo, mutta tunnetasolle ei ylletä kunnolla. Leijonien pelit sitävastoin ovat aivan eri maailmasta, mukana tulee kiroiltua ja huudettua kympillä oli kyseessä sitten olympiafinaali (agh) tai MM-höntsien perinteinen alkusarjan turpasauna USA:lta.

Omalla kohdalla, kuten yllättävän monella muullakin täällä iso syy NHL-fanitukseen on herra nimeltä Joe Sakic. Vaatimaton herrasmiespelaaja, joka johti esimerkillä ja toimi esimerkillisesti myös kentän ulkopuolella. Ja vastapainona kiskaisi penkistä parhaimmillaan yli 140 kiloa ja omasi sellaisen laukauksen että varmaan Kouvolassakin olisi kiva nähdä edes joskus. @Sport#15 linkkasikin jo hyvän esimerkin aikaisemmin https://www.youtube.com/watch?v=JIa_OHohbYw -pätkässä. Katsella voi kohdasta 1:10:00 eteenpäin. Ikimuistoiset cupit sekä karvaat pettymykset tekivät Avsin seuraamisesta vuosituhannen vaihteessa jotakin todella erityistä. Joudun käymään edelleen terapiassa vuoden 2002 pleijareiden takia. Roylle olen ehkä antanut anteeksi. Emme kuitenkaan ole puheväleissä (vielä). Juuri siis sitä tunnetta, onnea ja tuskaa mitä mieshuora ei oikein voi kai koskaan aidosti tuntea.

Toronto on taas aivan erilainen luku. Oli aina kakkonen siihen asti kunnes Joe lopetti ja Avalanche siirty hieman taustalle. Nyt tarjoaa sitten elämääni todella katkeransuloista täytettä, mikä laittaa aina omat ongelmat hyvin perspektiiviin. Tapahtui töissä tai parisuhteessa mitä tahansa, Torontolla menee kuitenkin huonommin. Nyt näyttää taas vaihteeksi suhteellisen hyvältä. Ehkä oma mahdollinen jälkikasvu saa kasvaa maailmassa, jossa Leafs taistelee sarjataulukon kärkipäässä konttauksen sijaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös