Miksi et myönnä (moraalista) valehteluasi?

[Byvajet]

Varsin harva toivoo lapsilleen elämää, jossa köyhien maiden asukkaat elävät. Köyhistä jokin osa antaa panoksensa sille, että länsimaissa olisi tarjolla halpoja tuotteita. Halvat tuotteet ovat mahdollisia tinkimällä palkasta, työehdoista ja työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Kyykytetyillä ei ole vaihtoehtoja. Ei ole sosiaaliturvaa, eikä pystyville ja elämänsä hallitseville mahdollisuutta kouluttautumiseen. Jokin osa kärsii tehtaissa, jokin hikipajoissa, jokin osa tekee erittäin raskasta maataloustyötä ja jotkut huoraavat länsimaisittain mitaten mitättömällä palkalla, mikä voi olla kelpo vaihtoehto haitat ja hyödyt punniten.

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa toteaa, että ihminen, joka väittää, ettei valehtele, valehtelee varmasti.

Länsimaissa valehtelua katsotaan surutta läpi sormien. Moraalinen nimbyily ei ole ainoastaan maan tapa vaan koko länsimaisen kulttuurin tapa. Meille on tavattoman tärkeää tuomita moraaliton käytös silloin, kun se uhkaa omaa etuamme, mutta kun kysymyksessä on ympäristönsuojelu tai ihmisoikeudet ja ihmisten reilu kohtelu, normimme muuttuvat.

Se, mitä emme missään nimessä sallisi lapsillemme, on kuitenkin mielestämme luonteva kohtalo maailman sadoille miljoonille tai miljardeille köyhille.

Miten perustelet sen, ettet halua lapsillesi tai lähimmäisillesi samanlaista kohtaloa, joka on valtavien ihmismassojen kohtalona? Mikä on perusteesi sille, että joidenkin tulee kärsiä oman hyvinvointisi vuoksi?

Tätä ristiriitaa en ole koskaan ymmärtänyt. Ymmärrän, että ihminen myöntää pahuutensa ja toteaa, ettei minua kiinnosta, mitä muille tapahtuu, mutta en ymmärrä, miksi ihmiset yrittävät ylentää itsensä moraalisesti, mutta kuitenkin teoillaan ja valinnoillaan osoittavat, että ihmiset ovat heille pelkkiä välineitä, joita saa surutta käyttää oman hyvinvoinnin tukemiseen.

Ihminen valehtelee sekä muille että itselleen – ”Terve ihminen näkee itsensä usein totuutta myönteisemmin"

Valehtelun taustalla on usein oman edun tavoittelu. Sosiaalipsykologin mukaan myös kohteliaisuus voi olla valehtelua.

www.tuni.fi

Maksumuurin takana: Valehtelu on osa elämäämme, ja siihen on monta syytä – "Se, joka sanoo, ettei valehtele, valehtelee"

 

[teroz]

Koska en ole Jeesus-Kristus

 

[Imagined]

Ihmisen aivot ovat edelleen käsittääkseni paljolti kivikautiset.

 

[Nelfor]

Oudoin ketjunavaus, mitä olen moneen vuoteen jatkiksessa nähnyt. Ja aika paljon kaikenlaista on tullut nähtyä.

Vetää sanattomaksi.

 

[Byvajet]

Koska en ole Jeesus-Kristus

Pappi ja toimittaja Hilkka Olkinuora käsitteli jossain radio-ohjelmassa kysymystä siitä, onko meiltä kadonnut pahuutemme taju.

Kun joku kyseenalaistaa hyvyytemme, hyökkäämme rajusti kyseenalaistajaa vastaan sen sijaan että pohtisimme, josko meissä olisi myös moraalittomuutta ja valheellisuutta. Ei meidän tarvitse soimata itseämme suohon, mutta silti voimme myöntää, että meissä on erilaisia voimia, jotka aiheuttavat ajatteluumme harhoja. Ihminen pystyy monenlaiseen hyvään, mutta ei se pahuutta poista.

Minusta usein tuntuu, että nykyihminen tahtoo esittää itsensä vilpittömänä ja hyvänä sen sijaan että avoimesti myöntäisi, että osa minua on pahuus ja vilpillisyys.

Ajattelevatko jotkut ihmiset oikeasti, että he eivät valehtele ja aja omaa etuaan keksityin argumentein? Itselleni on täysin selvää, että minussa on itsekästä pahuutta, joka saa minut esittämään ja tulkitsemaan asiat niin, että hyödyn tulkinnoista itse samaan aikaan, kun muut kärsivät niistä.

 

[Weekend_Warrior]

Aloittajan nimimerkistä haisee jo vahva Z jota en tässä maailmantilanteessa hyväksy edes aakkosista. Laitan siis tässäkin ketjussa rammarin soimaan ja jätän r omaan rauhaansa.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=6niqYWDYmfY&ab_channel=ArktisVodka

 

[alwahla]

Jos tai oikeastaan kun saan joskus lapsia, niin en aio todellakaan alkaa heitä moralisoimaan heti, kun he puhetta alkavat ymmärtämään, muun maailman lapsilla sekä näiden vaikeuksilla. Ymmärrän kyllä pointin ja onhan se ihan hyvä, mutta ainakaan omaan kasvatusmetodiini ei toivottavasti tule kuulumaan varsinkaan lasteni varhaisessa kehitysvaiheessa tuollainen massiivinen moralisointi. Se jos mikä voi tuhota pienen lapsen itsetunnon ja saada hänet pyörälle päästään. Sitten, kun lapsi on tarpeeksi vanha sisäistämään asian, voin ottaa asian puheeksi, mutta paljon fiksummalla tavalla.

Tekeekö se minusta huonon ihmisen?

 

[Grainger]

Oudoin ketjunavaus, mitä olen moneen vuoteen jatkiksessa nähnyt. Ja aika paljon kaikenlaista on tullut nähtyä.

Vetää sanattomaksi.

Tällä avauksella oikeutetaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tehdään siitä moraalisesti parempien länsimaalaisten syy.

Trollitehtailua siis, siksi vähän outoa.

 

[alwahla]

Oudoin ketjunavaus, mitä olen moneen vuoteen jatkiksessa nähnyt. Ja aika paljon kaikenlaista on tullut nähtyä.

Vetää sanattomaksi.

Oudompi kuin Pohjoinen Maa -fantasia, joka oli kuin jostain tietokonepelistä revitty idea?

 

[Nelfor]

Oudompi kuin Pohjoinen Maa -fantasia, joka oli kuin jostain tietokonepelistä revitty idea?

Se oli toki ihan oma juttunsa, mutta se meni hulluudessa niin pitkälle, että siitä muodostui taidetta.

 

[Kauko Viisas]

Oudoin ketjunavaus, mitä olen moneen vuoteen jatkiksessa nähnyt.

Outo, mutta kiehtova, koska pistäähän tämä pohtimaan asioita. Koska tuo artikkeli on maksumuurin takana, en pysty kommentoimaan sitä, mutta yritän ketjunavaajan avausta kommentoida.

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa toteaa, että ihminen, joka väittää, ettei valehtele, valehtelee varmasti.

Valehteleminen on aktiivista, tietoista toimintaa. Jokainen ihminen valehtelee jossain vaiheessa, useinkin, mutta tässä yhteydessä väite on väärä. Paremminkin kyse on ehkä kieltämisestä, kieltäydymme näkemästä mahdollista epätasa-arvoisuutta, riiistämistä.

Se, mitä emme missään nimessä sallisi lapsillemme, on kuitenkin mielestämme luonteva kohtalo maailman sadoille miljoonille tai miljardeille köyhille.

Enpä usko tämänkään pitävän paikkaansa. Kyllä, maailmassa on paljon kärsiviä lapsia, mutta pidämmekö sitä "luontevana kohtalona"? En usko, koska lasten, jos keiden eteen, ovat läntiset sivistysmaat tehneet paljon, mutta ovatko avustuskohteiden johtajat tehneet omiensa eteen muuta kuin keränneet osansa avustusrahoista?
--------
Avauksesta syntyy tunne avaajan suuresta tuskasta erityisesti lapsien kohtaloista eri puolilla maailmaa. Ymmärrän sen ja se jäsentämättömyydessään kertoo paljon.

Emme voi pelastaa kaikkia, edes lapsia.

Tärkeintä on pitää huolta itsestään. Jos sinä et ole kunnossa, et myöskään kykene auttamaan ketään ja jos muuta luulet olet vaikeuksissa.

Paljon jäi sanomatta, mutta tässä äkkiseltään tärkeimmät.

 

[Haudankaivaja]

Mikä on perusteesi sille, että joidenkin tulee kärsiä oman hyvinvointisi vuoksi?

Miksi väität, että automaattisesti joku kärsii, jos joku toinen elää hyvää elämää? Hyvä elämää ei mitata sillä, ovatko elintarvikkeet halpoja vai eivät. Ihmiset myös valikoivat mitä ja mistä ostavat, että ei kai nyt sitä voida väittää, että tuotteiden ostaminen olisi suoraan joltakin kehitysmaan asukkaalta pois.

Miten perustelet sen, ettet halua lapsillesi tai lähimmäisillesi samanlaista kohtaloa, joka on valtavien ihmismassojen kohtalona?

No koska he ovat lähimmäisiä. Eiköhän se ole ihan normaalia, että ihminen ajattelee ensisijaisesti niitä henkilöitä, jotka ovat itselle tärkeimpiä. Niin se vain on kaikkialla maailmassa, eikä siinä pitäisi olla mitään ihmeellistä, vaikka tietynlaista itsekkyyttä se onkin.

 

[Byvajet]

Tällä avauksella oikeutetaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tehdään siitä moraalisesti parempien länsimaalaisten syy.

Minusta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ehdottoman väärin. Sille ei ole ainuttakaan järkevää perustetta ja se aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Hyökkäykselle ei ole ainuttakaan yleisesti ymmärrettävää järkiperäistä syytä eikä sitä voi millään perusteella oikeuttaa.

Ei se kuitenkaan poista ongelmaa, joka koskee sitä, miksi länsimaiseen kulttuuriin on syntynyt jako, jossa asiat ja ihmiset nähdään joko hyvinä tai pahoina sen sijaan että myöntäisimme, että samassa ihmisessä voi olla sekä hyvää että pahaa ja että moraaliset valinnat ylipäänsä ovat tavattoman irrationaalisia ja monimutkaisia, eikä niitä ole mahdollista nimetä suoraviivaisesti jompaan kumpaan koriin.

Vaikka olen kirkosta eronnut ateisti, kaipaan kovasti takaisin kulttuuria, jossa ihmisen tulee tutkia itsessään olevaa pahaa.

 

[Byvajet]

Miksi väität, että automaattisesti joku kärsii, jos joku toinen elää hyvää elämää?

Yritin kysyä, hyväksyisitkö lapsillesi tai läheisillesi elämän, jota eletään, jotta länsimaissa voitaisiin paremmin?

Sama ihminen voi olla sitä mieltä, että köyhien mahdollisuuksien puuttumisen hyödyntäminen on täysin ok, mutta kuitenkin olettaa, ettei hänen omalta lapseltaan voida vaatia samaa.

Länsimaissa hyvin pienistäkin epäkohdista saatetaan nostaa kova meteli, mutta emme välitä lainkaan siitä, että köyhissä maissa koko elämä voi olla yhtä epäkohtaa.

 

[Tuamas]

Sosialismia pienellä merkantilistisella twistillä.

Tässä on selkeä ymmärryskatko siinä kohtaa, että se vaihtoehto sille, että vaikkapa Kiinassa tai Intiassa tehdään tuotteita länsimaihin, ei ole hyvinvoinnin lisääntyminen näissä maissa, vaan nykyistä syvempi kurjuus näissä maissa ja hyvin pienen hivenen matalampi elintaso länsimaissa.

Toki vanhoista avauksista muistaisin lukeneeni kaipausta välillä kansallissosialismiin ja välillä linkolalaisuuteen, kaipuuta johonkin yhtenäiskulttuuriin jota ei koskaan ollutkaan ja inhan markkinatalouden näkemistä syynä kaikelle pahalle maailmassa, niin ei tämäkään dadaismia henkivä avaus nostata juurikaan kulmakarvoja.

 

[Sanainen arkku]

Oudoin ketjunavaus, mitä olen moneen vuoteen jatkiksessa nähnyt. Ja aika paljon kaikenlaista on tullut nähtyä.

Vetää sanattomaksi.

Valehtelisin, jos väittäisin öisin herääväni murehtimaan maailmaa. Valehtelisin, jos väittäisin ettei se liikuta mua ollenkaan.

Tosiasiassa en pahemmin ole aiheuttamassa sortoa maailmassa. En, vaikka arvioisin elämäntapaani millä mittarilla tahansa. En silti yritäkään väittää, ettenkö olisi mulkku. Mutta konkretian tasolla en keksi kyllä oikein mitään, mitä tehdä toisin. Tietenkin voisin lahjoittaa enemmän, mutta kovin paljon en pystyisi.

Oli kyllä outo ketjunavaus. Syntyi ihan kummallisia kysymyksiä, että mihinköhän tällä pyritään juuri nyt?

 

[Fat Cat]

Vieläkö hakkaat vaimoasi?

 

[finnjewel]

Ei minulla ole mitään ongelmaa moraalini kanssa. Olen opportunisti, mutta rajat minulla siinäkin on.

 

[marse]

Länsimaissa hyvin pienistäkin epäkohdista saatetaan nostaa kova meteli, mutta emme välitä lainkaan siitä, että köyhissä maissa koko elämä voi olla yhtä epäkohtaa.

Alkuperäiseen kysymykseen: en ole valinnut syntymäpaikkaani, enkä edes sitä synnynkö vai en. En lähtökohtaisesti ole vastuussa siitä, että joku on minua köyhempi. Pitäisikö minua rikkaampien länsimaalaisten tuntea tuskaa siitä, että minä en ole yhtä rikas kuin he? Se kyllä sopisi minulle.

Näin ollen, en minä varsinaisesti koe valehtelevani, kun pyrin elämään niin hyvin kuin minua sattuu huvittamaan. En ole täällä kovin pitkää aikaa, joten koen olevani lähinnä vastuussa itselleni siitä, että ei välttämättä vituttaisi ihan koko ajan. Loppujen lopuksi millään ei ole merkitystä edes isossa kuvassa, haudassa ei ole niin väliä monellakaan jutulla.

Lainauksen asiaan kommentti: rikkaat maat lapioivat valtavat määrät rahaa köyhiin maihin kehitysapuna ynnä muina. Köyhät maat kuitenkin tuntuvat pysyvän köyhinä. Pitäisiköhän niiden miettiä jotain uutta strategiaa nykyisten tilalle? Ihan vain esimerkiksi lopettaa kaikki sellainen toiminta, jota ei yleensä tehdä rikkaissa maissa. Mitä niitä nyt on, konekiväärillä varustetulla Hiluxilla ajelu ja muu turha.

 

[Haudankaivaja]

Yritin kysyä, hyväksyisitkö lapsillesi tai läheisillesi elämän, jota eletään, jotta länsimaissa voitaisiin paremmin?

Sama ihminen voi olla sitä mieltä, että köyhien mahdollisuuksien puuttumisen hyödyntäminen on täysin ok, mutta kuitenkin olettaa, ettei hänen omalta lapseltaan voida vaatia samaa.

Länsimaissa hyvin pienistäkin epäkohdista saatetaan nostaa kova meteli, mutta emme välitä lainkaan siitä, että köyhissä maissa koko elämä voi olla yhtä epäkohtaa.

Myönnän olevani itsekäs siinä mielessä, että kyllä, haluaisin lapsilleni mahdollisimman hyvää elämää, ja jos se on joltakin toiselta pois, niin onhan se surullista. Olisihan se hienoa, jos kaikilla olisi suurinpiirtein samat mahdollisuudet elämässä. Vertaisin kuitenkin omaa elämääni lapsieni elämään ja muiden läheisten elämään. Jos elämä täällä kaikilla olisi surkeaa, kai sen jotenkin hyväksyisi, että sentään tämä koskettaa meitä kaikkia.

En usko, että suurin osa ihmisistä on "ok" köyhien hyödyntämisen suhteen, vaan moni on silti ainakin JOLLAKIN tavalla tätä asiaa vastaan ja muuttaisi sen, jos pystyisi.

Tietenkin kaikenlaisista epäkohdista puhuminen kannattaa aina, mutta olemme täällä länsimaissa tottuneet hyvin erilaiseen elämään kuin kehitysmaissa. Pystymme myös vaikuttamaan enemmän kotimaan epäkohtien muuttamiseen ja tämän takia kehitysmaiden epäkohtien korjaaminen on tavalliselta tallaajalta vaikeampaa. Emme mielestämme kuitenkaan ole täysin välittämättä kehitysmaiden ongelmista, vaikka siltä joskus tuntuisikin. Monet meistä lahjoittavat rahaa kehitysmaihin ja järjestöt pyrkivät avustamaan eri tavoin.

Mutta kuten sanoin, se vain on luonnollista, että ihmistä kiinnostavat ne asiat ja ongelmat, jotka koskevat jollain tavalla häntä itseä. Jos Suomessa tapahtuisi jokin kriisi tai katastrofi en usko, että se kiinnostaisi esimerkiksi toisella puolella maapalloa asuvia ihmisiä, enkä niin odotakaan. Se, että välittäminen kohdistuu eniten läheisiin ihmisiin on ihan terveä itsekkyyttä.

 

[Euro71]

Vaikka olen kirkosta eronnut ateisti, kaipaan kovasti takaisin kulttuuria, jossa ihmisen tulee tutkia itsessään olevaa pahaa.

Moraali, hyvä ja paha, ne ovat ideologioita, aivan kuten teismit ja ateismit, monet puoluepolitiikan ideologiat ja niin edelleen. Ihminen sen sijaan on eläin. Ideologiat voivat olla ihan hyviä ajatuskehitelmiä, mutta ne ovat silti vain ideaaleja. Varsin usein niitä käytetään ensisijaisesti ihmisten syyllistämiseen milloin mistäkin ajatuksesta, ja ihan ideologiasta riippumatta.

Mistä ihmisen auttamishalu tulee? Mistä ihmisen välittäminen tulee? Mistä tulee väkivaltaisuus jotain ihmistä tai ryhmää kohtaan?

Ne tulevat tunteista. Ihmisellä voi olla otsalohkossa pieni alue, joka pystyy rationaaliseen ajatteluun, mutta ihmisen toimintaa ohjaavat motivaatiot tehdä asioita tulevat tunteista. Ne eivät ole kovin ideaaleja eivätkä rationaalisia sillä tavalla, kuin idealisti haluaisi ajatella. Tunteet ovat kehittyneet pitämään ihmisen hengissä, eivät noudattamaan moraalikoodistoja.

Kun tuon sisäistää, niin maailmaan ja sen toimintaan tulee pieni ripaus järkeä lisää.

 

[ijuka]

Pappi ja toimittaja Hilkka Olkinuora käsitteli jossain radio-ohjelmassa kysymystä siitä, onko meiltä kadonnut pahuutemme taju.

Kun joku kyseenalaistaa hyvyytemme, hyökkäämme rajusti kyseenalaistajaa vastaan sen sijaan että pohtisimme, josko meissä olisi myös moraalittomuutta ja valheellisuutta. Ei meidän tarvitse soimata itseämme suohon, mutta silti voimme myöntää, että meissä on erilaisia voimia, jotka aiheuttavat ajatteluumme harhoja. Ihminen pystyy monenlaiseen hyvään, mutta ei se pahuutta poista.

Minusta usein tuntuu, että nykyihminen tahtoo esittää itsensä vilpittömänä ja hyvänä sen sijaan että avoimesti myöntäisi, että osa minua on pahuus ja vilpillisyys.

Ajattelevatko jotkut ihmiset oikeasti, että he eivät valehtele ja aja omaa etuaan keksityin argumentein? Itselleni on täysin selvää, että minussa on itsekästä pahuutta, joka saa minut esittämään ja tulkitsemaan asiat niin, että hyödyn tulkinnoista itse samaan aikaan, kun muut kärsivät niistä.

Okei, ja miksi siis haluaisit että ihmiset myöntäisivät että "osa minua on pahuus ja vilpillisyys". Sanotaan että kaikki 5+ miljoonaa Suomalaista tekee niin. Mitä sitten? Heille voi tulla pahempi mieli. Sinulle saattaa tulla parempi?

Mitä siis ajat takaa?

Vaikka olen kirkosta eronnut ateisti, kaipaan kovasti takaisin kulttuuria, jossa ihmisen tulee tutkia itsessään olevaa pahaa.

Miksi? Jotta yhä suurempi osa ihmisistä tulisi masentuneiksi ja psykiatriset hoitopaikat ruuhkautuisivat entisestään?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Avauksesta on vaikea päätellä, millä yhteiskunnallisilla parametreillä avauksen kirjoittaja olisi tyytyväinen maailman tilanteeseen. Ratkaisu olisi luultavasti valtioiden rajat hävittävä maailmanvallankumous, joka johtaisi tiukan keskusjohtoiseen utopistis-kommunistiseen maailmanyhteiskuntaan. Todennäköisesti tuokaan ei ollut ajatuksena.

Miten perustelet sen, ettet halua lapsillesi tai lähimmäisillesi samanlaista kohtaloa, joka on valtavien ihmismassojen kohtalona? Mikä on perusteesi sille, että joidenkin tulee kärsiä oman hyvinvointisi vuoksi?

Jäin ihmettelemään tätä. On käytännön esimerkkejä, joissa tuo konkretisoituu, mutta laajassa mittakaavassa ei voida pitää absoluuttisena totuutena, että jonkun hyvinvointi on joltakulta toiselta pois. Maailma ei ole monessakaan mielessä nollasummapeliä. Tietysti voidaan ajatella, että tässä maailmankolkassa tienattu 1000 euroa on meillä vaatimaton tienesti, jossakin toisessa paikassa vielä vaatimattomampi, ja kolmannessa kolkassa pieni omaisuus. Tämä nyt ei tietenkään ollut itsessään pointti. Jos tähän tarkasteluun tuodaan rahan ja ostovoiman lisäksi myös työn rooli globaalissa taloudessa, niin ollaan lähempänä jotakin olennaista. Jossakin Pakistanissa tekstiilitehtaan upporikas omistaja on usein kutakuinkin monimiljardööri, jonka tehtaassa töissä oleva väki tienaa päivässä käteen vain pienen osan siitä, mitä perusduunari tienaa Suomessa tunnissa. Työolosuhteet ja työlainsäädäntö ovat vielä asia erikseen, samoin työturvallisuus ja mitä kaikkea vielä. Ostovoimalla korjattunakin suomiduunari saa ostoskorinsa täyteen paljon vähemmällä työajalla kuin mitä työläinen Pakistanissa, paremmissa oloissa. Onko ongelma nyt Suomessa, Pakistanissa, molemmissa, vai ei missään? Pitääkö syyttää pakistanilaista miljardööriä, suomalaista ay-pomoa, suomalaista porvaria, länsimaista kuluttajaa, halpatuotannon rakenteita voimistavia halpavaateketjuja, niitä pakiduunareita, vai muita, vai kaikkia, vai ei ketään?

On niinkin, että Suomen kaltaisissa maissa vallitsevat lait ja sopimukset ovat syntyneet yhteiskunnallisen dialogin kautta tarpeesta turvata yhteiskuntarauha ja kohtuullinen hyvinvointi myös palkkaa nauttiville. Ajan saatossa palkansaajapuoli on kyennyt nostamaan esimerkiksi suomalaisten työläisten palkat verraten korkeiksi. Ei niin korkeiksi kuin mm. Saksan tapaisissa maissa, mutta paljon korkeammiksi kuin monissa Aasian ja Afrikan maissa. Tämä ero mahdollistaa sen, että suomalainen duunari voi shoppailla usein ja runsaasti joissakin H&M:n tapaisissa liikkeissä. Ei välttämättä tuota kategoriaa kallimmissa liikkeissä, ainakaan yhtä usein ja yhtä runsaasti, joka rationaalisesti johtaa siihen, että iso osa tavallisista suomalaisista työtätekevistä, opiskelijoista ym. asioi juuri näissä halparättikaupoissa. Onko nyt syypää se kauppaketju, pakistanilainen miljardööri, ”länsimainen vastuuton kuluttaja”, vai onko vika hyvinvointia ahnehtivissa länsimaiden ammattiliitoissa, jotka huolehtivat Suomessa tietysti suomalaisten jäsentensä eduista, mutta eivät pakistanilaisten työläisten eduista? No eivät pakiduunarit tietysti maksa suomalaisen ammattijärjestön jäsenmaksujakaan, ja Suomessakin riittää yhä useammalle loimaan kassa.

Mutta kuten tästä kaikesta huomaa, epätasa-arvon, hyvinvoinnin epätasaisen jakautumisen ja näitä ilmiöitä koskevan ”syyllisyyden” jakautuminen ovat komplekseja kokonaisuuksia. Niihin sekoittuu runsaasti myös erilaisia arvostuksia ja arvolähtökohtia, jotka ovat kukin tahollaan enemmän tai vähemmän perusteltuja. Syntyy runsaasti ristiriitoja arvostusten kesken.

Moraalinen valehtelukin on vaarallisen epämääräinen käsite. Mikä on moraalinen totuus? Onko se yksilön oman moraalikäsityksen vastainen todistus, vai todistus yhteisössä hyväksyttyä moraalikäsitystä vastaan silloin, kun yksilön oletetaan sitoutuvan tähän? Olenko moraalinen valehtelija silloin, kun en koe maailmantuskaa pakistanilaisen tehdastyöläisen puolesta, tai jos pystyn nukkumaan yöni hyvin, vaikka kärpäset pörräävät edelleen afrikkalaisen nälänhätäalueen lapsen kvasiorkor-vatsan ympärillä? Vai olenko moraalinen valehtelija vasta silloin, kun tiedostan toimintani syy-seuraussuhteet ja toimintani pienenkin merkityksen jonkin ei-suotavan rakenteen ylläpitämisen hyväksi, mutta päätän olla välittämättä siitä, selittäen toimintani rationaaliseksi tai suorastaan parhain päin?

Jos siirtyisimme siihen aluksi mainitsemaani valtiorajattomaan keskusjohtoiseen maailmankommunismiin, niin riippumatta utopian yksityiskohdista ja utopian toteuttajista, ennen pitkää ei tarvitsisi lainkaan pakista tällaisista moraalivalehteluasioista. Noin 100 % todennäköisyydellä tämä ei johdu siitä, että tarve pakisemiselle olisi lakannut olemasta, vaan siitä, että kyseisessä utopiassa ihan jokaisella olisi akuutimpiakin huolia pohdittavana.

 

[El Gordo]

Täydellinen hyvyys on mahdoton saavuttaa, ainakin täällä länsimaissa. Jos olisit täydellinen, myisit kaiken omaisuutesi ja lahjottaisit sen hyväntekeväisyyteen (vain kaikkein parhaalle järjestölle), menisit sinne missä tarvitaan eniten humanitaarista apua. Siellä työskentelisit väsymättä kaikki valveillaolosi hetket auttaaksesi hädänalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Et koskaan edes istuisi ja hengähtäisi, antaen itsesi nauttia hyvästä ateriasta ja juomasta, vaan söisit hätäisesti seisaaltaan jotta ehtisit auttamaan mahdollisimman monia. Lomia et pitäisi etkä jäisi eläkkeelle vaan painaisit menemään kunnes kupsahtaisit.

Aivan mahdotonta koska haluamme elämältä muutakin. Haluamme nauttia siitä itsekin eikä vain uhrautua toisten puolesta. Tämä väistämättä tarkoittaa että jätämme useinkin käyttämättä mahdollisuuksia tehdä hyvää ja taistella pahaa vastaan.

Täydellinen pahuus tuntuu kuitenkin olevan saavutettavissa, jos täydellinen hyvyys ei olekaan. Putin ja kumppanit demonstroivat juuri Ukrainassa. He tuntuvat tekevän kaiken aikaa kaiken voitavansa, että mahdollisimman monella ihmisellä maailmassa olisi asiat kurjasti. Paitsi heillä itsellään tietysti.

Ehkäpä nämä Putinin kaltaiset ihmiset ovat kuitenkin suurempi ongelma maailmassa, kuin tavalliset länsimaiset perheenisät ja äidit, joiden rikos ihmisyyttä vastaan on, että haluavat nauttia elämästä ja lapsilleenkin hyvät oltavat.

Jotenkin voisi tulkita jopa loukkaukseksi Ukrainan kärsinyttä kansaa kohtaan sen ajatuksen, että lasten kuskaus jääkiekkotreeneihin on pahanteossa samaan sarjaan laskettava asia kuin siviilikohteiden pommittaminen tai leipäjonossa seisovien ampuminen.

 

[ftr]

Länsimaissa valehtelua katsotaan surutta läpi sormien. Moraalinen nimbyily ei ole ainoastaan maan tapa vaan koko länsimaisen kulttuurin tapa. Meille on tavattoman tärkeää tuomita moraaliton käytös silloin, kun se uhkaa omaa etuamme, mutta kun kysymyksessä on ympäristönsuojelu tai ihmisoikeudet ja ihmisten reilu kohtelu, normimme muuttuvat.

Ollaanko jossain muualla siis kiinnostuneita ihmisoikeuksista ja ympäristönsuojelusta, kun otat esille, että juuri lännessä nämä asiat eivät nappaa? Oman käsitykseni mukaan juuri lännessä firma saa paskan maineen, jos yhdestäkään tuomastasi asiasta jää kiinni. Toista on sitten monessa muussa kolkassa, vaikka länsi toki on melkoisen iso alue niputettavaksi yhteen.