Ensimmäiset asumisen jäljet, vauraasta rautakauden ihmis-asutuksesta kertovat hautalöydöt tuolla Pohjanmaalla ovat siis ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosisadalta, jotka ovat juurikin nuo Vähänkyrön Aittoomäen haudat. Tuota hautaröykkiöiden aluetta on kutsuttu kansankielellä iät ja ajat Petulian muinaiseksi kaupungiksi. Silloin oli meren pakeneva rantaviiva tuolla alueella Tervajoella lähellä nykyistä Isonkyrön rajaa. Kyrönjoen mutkan tienoilla, nykyisen Hiirikosken lähistöllä sijaitsi nuo vanhat "pakanallinen" Hiidenkosken ja sittemmin Köpingin kauppapaikat, josta lähti veneiden ja laivojen mukana maailmalle hylkeenrasvaa, turkiksia, myöhemmin tervaa.
Sitä mukaa kuin maa kohotessaan antoi tilaa, alkoi ihminen sitä myös asuttaa ja viljellä. Nykyisen Vaasan kaupungin alue oli tuohon aikaan vielä meren alla ja rautakaudella kauppapaikka / satama sijaitsi Tervajoen seudulla, josta sitten siirtyi aikanaan ensin Mustasaaren kunnassa sijaitsevan Vanhan Vaasan Korsholman tienoille
(Tuon jo maatuneen Hästholmenin sataman paikkaa ja Vanhaa Vaasaa yhdistää kanaali.) Sieltä satama siirtyi ennenpitkää Palosaarelle ja lopuksi tuonne nykyiseen paikkaansa Vaskiluodossa.
Suomen rikkaimpiin kuuluvat rautakauden hautalöydöt kertovat asukkaista, joilla todellakin oli varhain kauppayhteyksiä aina Välimeren rannoille Rooman Imperiumiin asti. Korujen, aseiden ja muiden tarvekalujen ohella ovat vuonna 100 Rooman Capuan kaupungissa valmistettu, tuo 300-luvulla Pääkköönmäen moreeniin haudattu pronssinen viinikauha, sekä viikinki-aikaisten 700-800 luvuilla lyötyjen arabialaisten rahojen Housulanmäen kätkö Vähänkyrön löydöistä merkittävimpiä. Myös tuo Jättiläisen tie on yksi jäänne noilta ajoilta.
Jättiläisen tie – Wikipedia
Rautakauden aikoihin alue kuului muinaiseen Kainuuseen, Kvenlandiin, jota kveenit yksi Suomen heimoista asutti merenkurkun ja perämeren molemmin puolin, suomalaiset ja suomensukuiset heimot asuttivat tuolloin muinoin nykyisten Norjan, Ruotsin ja Venäjän Kuolan niemimaan alueita.
http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/roman_empire_4_century.jpg
Ruotsin kuninkaiden valta kasvoi keskiajalle tultaessa ja siitä muodostui valtio, samaten myös katolisen kirkon valta vahvistui. Maa kohosi merenkurkussa edelleen ja meri loittoni edemmäs, mutta joki ja yhteys merelle säilyi ja sen kautta ulos muuhun maailmaan. Vielä 1400-1500 -luvulla eli Ruotsin valtakaudella oli pohjalaisten talonpoikien omistuksessa laivoja, jotka kävivät kauppamatkoillaan aina Tukholmassa asti ja kartuttivat omistajiensa ja koko tuon seudun vaurautta ..ja toki myös Ruotsin kuninkaan, jolle nyt joutuivat selkärepuilla kantamaan veroja,1413 oli verollepano Korsholman linnaläänissä. 1000-luvun taitteesta ja sen alkupuolelta 1600-luvulle Tervajoen alue oli osa Kyrön suurpitäjää (Pohjankyrö) ja samalla vielä kaupallista ja hallinnollistakin keskusta Ruotsinvallan vahvistumiseen ja Korsholman linnaläänin perustamiseen asti. Kirkollisen vallan keskus oli joen yläjuoksulle päin runsaan puolentoista peninkulman päässä Isossakyrössä, jonne rakennettiin 1304-luvulla vanha keskiaikainen puukirkko, jonka samoille sijoille tehtiin myöhemmin 1500-luvulla kivikirkko.