Osa kiittelikin Niemelää jo ensi kauden ketjussa, mutta itse teen sen miehen omassa. Niemelä on merkittävä pala Kärppien lähihistoriaa ja hän oli 2010-luvun eniten otteluita Kärpissä pelannut pelaaja. Tavallaan Mise oli franchise-pelaaja ja pitkään joukkueen kulmakiviä. Kolme kultaa, yksi hopea, yksi pronssi ja CHL:n kakkossija. Kuului myös A-nuorten mestarijoukkueeseen 2010.
Miseä on voinut otsikon mukaisesti luonnehtia kestoprojektiksi, eikä aina vain lämpimikseen. Nousu runkopelaajaksi on tapahtunut pitkän tien kautta. Mise ei ollut suuri juniorilupaus. Hän kävi ensimmäisellä A-juniorikaudellaan kolmen ottelun visiitillä Alatalon Kärpissä, mutta seuraavat liigapelit Mise pelasi vasta kahden kauden jälkeen, kun hän haki nostetta mm. Mamban luotsaamasta Kiekko-Laserista. Mise haki vielä paikkaansa Aravirran Kärpissä ja alkoi vakiinnuttamaan paikkaansa Marjamäen tultua puikkoihin. Hän ehti voittamaan mestaruudenkin, ennen kuin Mise sai viimein ensimmäisen liigamaalinsa 117. runkosarjapelissään 3.10.2014.
Mise oli läpi 2010-luvun Kärppien arjen sankari, mutta omien rajojensa puitteissa. Kaikki nämä vuodet hän teki näkymätöntä työtä pääasiassa kolmosparissa. Mannerin pelitavassa hän väläytteli myös offensiivista puoltaan ja oli eräänlainen modernin peruspakin protyyppi, mutta hoiti Kukkosen parina ruutunsa. Kausi 2019-2020 toi tehot 6+13=19 ja henkilökohtaisena uran huippuna oli myös sen hetkisellä vireellä ansaittu EHT-visiitti (huom. visiitti ei tee "EHT-tasoiseksi").
2020-luvun puolella ja Lasse Kukkosen lopetettua Niemelä nautti myös yliarvostusta ja tiettyä mukavoitumista. Häntä peluutettiin myös kärkipareissa ja kutsuipa Mise myös itseään kärkipuolustajaksi. Osin myös pelitavallisista syistä Niemelä erottui enemmän pahassa kuin hyvässä. Kulmakivestä tuli riippakivi ja viime kaudella hän putosi lopulta kuusikosta ja lähti hakemaan nostetta Mamban Brynäsistä.
Niemelän ei koskaan pitänytkään olla se "EHT-Mise" suurissa saappaissa, vaan hän oli suurimman osan ajasta se menestyvän joukkueen peruspakki. Niemelä ei koskaan ollut sen suurempi kuin muualla Liigassa esim. Aleksi Elorinne tai Rony Ahonen, mutta kuitenkin arvokas pala joukkuetta. Mise oli myös pidetty joukkuepelaaja ja kahdella kaudella myös kapteenistossa. Mitä kulttipelaajan titteliin tulee, hän oli sitä lähinnä sympaattisella ja vaatimattomalla tavallaan. "Mise dominoi"-laulu raikasi, kun mies harva se päivä onnistui maalinteossa ja parhaalla kaudellaan kilpaili maaleista Lassen kanssa. Mise oli parhaimmillaan kuitenkin näkymöttämänä.
Isossa kuvassa olen kiitollinen Misen kärppäurasta. Kerran kärppä, aina kärppä.