Vaikka Mikkoon olenkin hyvin tyytyväinen ja pelikin näyttää hyvältä, on minulla joitakin huoliakin.
Suurin huoli on joistakin haastatteluista paistava liiallinen usko ja luottamus omiin pelaajiin. Valmentajan luottamus ja usko pelaajan osaamiseen tietysti on aivan loistava asia, älkää ymmärtäkö väärin; se saa pelaajat kehittymään rohkeuden kautta ja itseluottamus on tärkeimpiä pelaajan päivän ja kauden vireeseen vaikuttavia asioita. Itseluottamus tekee sen ratkaisevan eron yleensä pelaajan uralla: paskalla itseluottamuksella kärkeen ei nousta.
Mutta liiallinen usko "omiin poikiin" kostautuu myös pahemman kerran. Minusta tuntuu, että Mikko näkee tietyt pelaajat parempina ja potentiaalisempina kuin he todellisuudessa ovatkaan. Aavistus sellaista epäterveen lätkävanhemman syndroomaa. Ajatellaan, että kyllä siitä Röntttösestä kehittyy rautainen liigatason kolmosketjun pelaaja ja Hönttösestä ylivoiman maalitykki, vaikka todellisuus ei antaisi juuri viitteitä tästä.
Eli pystyykö Mikko Manner tulkitsemaan Kärppien sopimuspelaajien potentiaalin oikein?
Minusta näyttää siltä, että ei, ainakaan kaikkien pelaajien kohdalla.
Tällä voi olla joukkueenrakennuksessa katastrofaaliset seuraukset: päävalmentaja ei osaa pyytää organisaatiolta oikeita vahvistuksia. Osa joukkueen kentällisistä on väärin roolitettu. Tiettyjen kombinaatioiden kanssa hakataan päätä seinään, koska uskotaan että kyllä se yhteispeli vielä sieltä löytyy. Joukkueesta puuttuu sekä kärkeä (koska ajatellaan yltiöoptimistisesti omien poikien kasvavan täyttämään liian isoja luistimia liian nopeasti) että leveyttä (koska ajatellaan että ne vielä nuoremmat omat pojat sitten!). Joukkueeseen hankitaan pelaajia, joissa nähdään potentiaalia, jota ei ole.
Näkisin, että hyvähkö kauden alku voi sulaa pahemman kerran näiden ongelmien vuoksi.
Loukkaantuneiden/kipeiden kirjoissa ovat Leskinen (2. tärkein laituri joukkueessa), Anttila (taistelee voitokkaan oloisesti nelosketjun paikasta), Karvinen (Suht vakituinen 3. ketjun kaveri, Mikko näkee potentiaalia mutta näkeekö muut?) ja Koblizek (rotaatio/projekti).
Loukkaantumistilanne ei siis ole edes hirveän paha. Yksi huippupelaaja ja kaksi alempien ketjujen rotaatiopelaajaa poissa. Seurauksena kolmosketju on niin yössä, ettei peliaikaa tullut viimeksi kuin joku 6 minuuttia.
Superlupaus Kupari on pelannut nyt kolme ottelua, kaksi oikeassa laidassa ja yhden sentterinä pienellä peliajalla. Joka pelissä eri pelaajien kanssa. Ruletti pyörii ja toimivaa yhdistelmää etsitään. Mutta voiko sitä löytyä näillä pelaajilla? Ja mitä tällainen pomputtelu tekee Kuparin kehitykselle?
Itse näkisin, että Kuparille pitäisi saada "suojattu" rooli riittävän hyvien ketjukavereiden kanssa. Nelos-/kolmosketjuhan toimii muodossa Sailio - Humaloja - Kuka Vaan. Se viimeinen, muotoaan hakeva ketju taas ei toimi näillä osasilla. Ikonen ja Kupari olisi siihen ketjuun hyvät palaset tämän lasaretitilanteen kanssa, mutta kuka kolmanneksi?
Kolmen hyökkääjän loukkaantumisen vuoksi Kuparin ja Ikosen ympärille ei saada rakennettua toimivaa ketjua. Hälytyskellot, missä ne soivat? Onko mitään hälytyskelloja edes? Entä jos Joku ykkösketjun pelaaja loukkaantuu?