Veikkaan, että Koivun kohdalla sopimus NHL-exit mahdollisuudella voisi tulla kysymykseen, jos nyt kerran treenaa tosissaan. NHLn vapaat markkinat aukeavat joskus kuukauden päästä (?) ja tuskin Koivu on silloinkaan ensimmäisenä saamassa lappua tarjolle. Mahdolliset sopimusneuvottelut lienevät suht suoraviivaiset. Veljen kautta asia suoraan hallituksen päätettäväksi.
NHL:n palkkakatto ei nouse tänä vuonna, ja varmaan kaikki joukkueet olivat laskeneet sen varaan että se nousee. Tarkoittaa sitä että rahaa uusiin diileihin on todella niukasti jos ollenkaan - nyt varmaan lähinnä koitetaan pitää talot pystyssä tulevaisuutta silmällä pitäen. Tähän yhdistettynä Koivun viimeisimmät näytöt peleistä - highlightit oli lähinnä roikkumisjäähyt. En oikeasti näe että mikään NHL-joukkue olisi kiinnostunut herran palveluksista.
Sitten toisekseen Mikolla on varmaan tarpeeksi jo rahaa - ja jos ei olisikaan, ei hän enää jääkiekkoa pelaamalla pysty olennaisesti muuttamaan tilannetta. Hänellä tuli myöskin viime kaudella legendaarinen 1000 NHL -peliä täyteen, hän on ollut NHL-joukkueen kippari vuosikymmenen, on maailmanmestaruutta ja suomenmestaruutta, ja tiesmitä saavutuksia. Mitä vielä olisi mahdollista saavuttaa? Okei se Stanley Cup, mutta se ei taida olla mitenkään realistista. Eli pelaajauralta on kyllä kerätty talteen about maksimi mitä pelaaja voi ylipäätään ikinä haaveilla.
Entä terveys? Loukkaantumishistoriaa on, mutta on kai tällä hetkellä aika terveenä, voisi ripustaa luistimet naulaan ja nauttia elämästä terveessä ruumiissa? Mitä jos vetää vielä yhden kauden jossain liigassa, ja sitten vastaan tulee joku idiootti joka on mielestään ihan vitun kova jätkä - ja sammuttaa Mikon valot ja sitten Mikko saakin viettää loppuelämän kärsien jatkuvasta migreenistä - tai vaikka pyörätuolissa? Kannattaako ottaa riskiä?
Ja sitten vaikkei asia minulle kuulu pätkän vertaa, niin Mikolla on käsittääkseni pieniä lapsia, jotka eivät todennäköisesti ole saaneet viettää kovinkaan paljon laatuaikaa isänsä kanssa. Sen lisäksi, kuten Seiska on maailmalle ansiokkaasti halunnut kertoa, on Mikolla siivili-puolen elämässään ollut jonkun verran "äksöniä", joka olisi varmaan myös hyvä hoitaa kuntoon tavalla tai toisella.
Näin maallikkona järkeillen, lopputulos olisi enemmän kuin selvä.
Ja sitten näin muuten kiekkofanina ja -isänä toivoisin näkeväni Mikon tulevina vuosina jäällä Suomessa. Luistimet jalassa, maila kädessä, ja pilli kaulassa.
www.ts.fi