Mikkelin Jukurit kaudella 2022–2023

  • 566 729
  • 3 712

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Se ei vaan nyt riittänyt. Tammikuu oli surkea, runkomiehiä oli poissa, eikä ykkösveskarin motivaatio ollut huipussaan. Toivottavasti Ruusu on ottanut askelen eteenpäin, ainakin tällä kaudella hän oli voittava veskari.
Ihmeenä täytyy pitää että loppukaudeksi löytyi edes jännitettävää kun välillä mietin että saaneeko jengi edes 1 p/o keskiarvoa täyteen kaudelta kun jumahti ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi 59 pisteeseen. Toki parempi että näin ja OJ:lla nyt molemmat Liiga-Jukureiden Top-2 sijoituksista.
Otan osaa. Jukurit 22-23 oli hyvin koottu ja roolitettu joukkue ja monta kiinnostavaa, urallaan eri vaiheessa olevaa yksilöä oli toimimassa yhdessä. OJ valmentajana oli mielenkiintoinen ja posiiivinen yllätys, joka toi Liigaan lisäarvonsa. Potentiaalia oli vaikka mihin, ja sitä saatiin ulosmitattua kauden mittaan enemmän kuin sarjasijoitus antaa myöten. Tämän joukkueen olisi halunnut nähdä pudotuspeleissä jo OJ:n viiksien takia ja siksi, että JMA ja Rantasalmen sulttaani olisivat saaneet urillen niiden arvoiset loppuhuipennukset. Joka tapauksessa pidin näkemästäni, kun yhden kerran Jukurit livenä tänä keväänä näin.
Harmillisesti ykkösveska ja kapteeni oli valittu perssilmällä katsottuna ja lunastus jäi pahemman kerran piippuun. Onneksi Sulttaani vielä jatkaa ja ehkä suuremmaksi onneksi JMA jatkaa matkaa jonnekin muualle.
 

Jayzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Golden Knights
Jukurit kusi tän kauden kyllä ihan ite. Kolmanneks eniten varsinaisen peliajan tappioita tuli runkosarjassa. Niistä edes yksi jatkoajalle, niin pelit jatkuisi vielä. Yksi helvetin piste. Kyllä nakertaa.

Tuohimaa, haista mätä paska.

Ja Tepsi on kuin Kepu, pettää aina.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Aivan käsittämättömän hieno joukkue te olette. Teillä johtaa kakkoskenttää 2006 syntynyt pelaaja, eikä teidän muukaan rosterinne oikeuttaisi edes säälipudotuspelipaikkaan. Silti teidän pelitasonne on parhaimmillaan liigan kärkeä. Harmittaa aivan vitusti, että ette päässeet pudottamaan Kärppiä paras kolmesta -sarjasta.

Olen aina tsempannut Jukureita ja koen itseni ainakin osaheimolaiseksi!
 
Tammikuun lopussa jos olisi sanottu runkosarjan lopun olevan Jukurien osalta tälläinen, en olisi uskonut. Niin sekaisin pakka oli. Nyt taas sitten hieman karvas maku jää lopulta. Ilman joulukuun peliruuhkaa ja siitä seurannutta loukkaantumiskierrettä homma olisi voinut mennä toisin. No, se on jossittelua ja turhaa tässä kohtaa.

Samaa jossittelua voi harrastaa Fränän kohdalla. Jos olisi saanut kiekkoja enemmän kiinni, niin tulos olisi ollut varmasti erilainen. Kaikkea hänen kauden aikana saamaansa kritiikkiä en edelleenkään allekirjoita, mutta tuon siirtorajasaagan vuoksi menee kuitenkin siihen ryhmään pelaajia, jolle ei toivo kuin kaikkea pahaa loppu-uralle. Selkärangaton vätys.

Erästä Olli Jokista lainatakseni: olen erittäin ylpeä, miten joukkue tuossa painetilassa suoriutui. HIFK-peli välissä oli yksittäinen notkahdus, mutta pelillisen selkärangan yhtäkkinen jämäköityminen helmikuun alussa ja kestäminen tähän päivään saakka on hatunnoston arvoinen suoritus. Viimeistely toki oli mitä oli ja se sitten loppuviimein ratkaisevan eron pudotuspeliviivaan teki.

Tämä loppukausi kuitenkin antoi itselleni signaalin siitä, että pohjaa jollekin paremmalle tässä rakennettiin. Painetilassa moni tuossa ryhmässä tuntui pystyvän kauden parhaaseen suoritukseensa (ei Juhis, sinä et pystynyt. Sinä olit heikoin lenkki). Iso määrä vasta parasta ikäänsä lähestyviä pelaajia ja siinä taustalla muutama konkari pitämässä pakan kasassa. Siihen ulkopuolelta nyt niin pelillisesti kuin arvoiltaan sopivat palaset lisäksi, niin käsilllä voi olla hyvinkin upea palapeli.
 

ahal

Jäsen
Ihmeenä täytyy pitää että loppukaudeksi löytyi edes jännitettävää kun välillä mietin että saaneeko jengi edes 1 p/o keskiarvoa täyteen kaudelta kun jumahti ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi 59 pisteeseen. Toki parempi että näin ja OJ:lla nyt molemmat Liiga-Jukureiden Top-2 sijoituksista.

Harmillisesti ykkösveska ja kapteeni oli valittu perssilmällä katsottuna ja lunastus jäi pahemman kerran piippuun. Onneksi Sulttaani vielä jatkaa ja ehkä suuremmaksi onneksi JMA jatkaa matkaa jonnekin muualle.
Saa nähdä pellaileeko JMA vielä liigakaukaloissa, sen verran vaisu kuva lopulta kaverista jäi, vaikka C rinnassa usein roikkuikin. Liekö jokin perusvaiva haittana? Syksyllä meno oli ajoittain ihan komeaa. 34 pistettä ei ole toki huono saldo ikämieheltä, kun liigassa häneltä on parhaimmillaan syntynyt kerran 49 p (Pelsut 2010), muuten aina alle 40:n jäänyt. Mutta lisänimi "taiteilija" on osuva, erikoiset ja taitavat kaverit hän rinnalleen tarvitsee, jotta maksimit saadaan irti.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Saa nähdä pellaileeko JMA vielä liigakaukaloissa, sen verran vaisu kuva lopulta kaverista jäi, vaikka C rinnassa usein roikkuikin. Liekö jokin perusvaiva haittana? Syksyllä meno oli ajoittain ihan komeaa. 34 pistettä ei ole toki huono saldo ikämieheltä, kun liigassa häneltä on parhaimmillaan syntynyt kerran 49 p (Pelsut 2010), muuten aina alle 40:n jäänyt. Mutta lisänimi "taiteilija" on osuva, erikoiset ja taitavat kaverit hän rinnalleen tarvitsee, jotta maksimit saadaan irti.
Tullut tämä jo jonkun kerran kirjoiteltua tännekin, mutta ei sitä JMA:ta ole varaa minkään pienen tai edes keskisuuren seuran hankkia, kun sitä ei kannata peluuttaa kuin ykkösylivoimassa huippusentterin vieressä. Niin laiskanpulskea kaveri kuitenkin kyseessä alakertaa kohti siirtyessä että miinuksia ropisee aina enemmän kuin mitä saa tehoja tahkottua. Osaa se taituroida ja pisteitäkin teki tosiaan ihan hyvää tahtia, mutta tuo tendenssi oikaista selkä heti kun kiekko siirtyy vastustajalle on semmoinen ettei siitä joukkuepelissä ole oikein liian kanssa iloa niinä hetkinä kun on riski olemassa että vastustajakin pääsee hyökkäämään. Totaalinen hutihankinta Jukureiden resursseilla operoivaan porukkaan siis ja kapteenin natsat oli juuri niin väärälle kaverille annettu kuin kuka tahansa osasi arvata. Toisaalta nyt se on sitten nähty, ei tarvitse enää muiden yrittää Juhiksesta saada liideriä kun OJ antoi kaiken mahdollisen vastuun mitä toivoa saattoi eikä silti kasvanut johtajaksi.

Tuohon @HighFlyer#95 viestiin kuitenkin voisin myös komppauksen antaa, joukkue on kokonaisuutena hyvä. Tällä kaudella kaatui avainhankintoihin/roolituksiin, mutta nuo pahimmat sivuosumat (Tuohimaa ja JMA) eivät kuulu onneksi ensi kauden kuvioihin. Luotto ensi kauteen on itselläni melkoisen vahva.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mielenkiintoinen yksityiskohta löytyi SM Liigan tilastosta. 10-viimeisen pelin kuntopuntari (siis siitä kohdasta kun siirtoikkuna meni kiinni ja Fränän lähtö, oli jo valmennuksella tiedossa. Lasken tilastoon mukaan ko päivän pelin Kookoota vastaan).

Jukurit oli kuntopuntarin kuudes! Kuusi voittoa, mistä yksi jatkoajalla. Pisteitä 17.

Jukurien kannalta vaan oli valitettavaa, että pisteellä pudotuspelipaikan Jukureilta ”vienyt” Kookoo oli saman 10-pelin kuntopuntarin viides ja saavutti 18 pistettä. Eli juuri sen yhden tarvittavan pisteen enemmän.

Molemmat joukkueet pelasivat kuitenkin erinomaisen runkosarjan lopun ja tämä statistiikka osoittaa sen, mistä SaiPan keskustelupalstalla on jonkun verran kirjoiteltu, ettei kauden aikana saa jäädä yhtään jälkeen. Kiinni kurominen on todella vaikeaa, koska matka monesti loppuu kesken. Mistä siis tämä Jukurien 10 viimeisen pelin kuntopuntari on erittäin hyvä esimerkki. Jos positiivisesti ajattelee, niin tuosta 10-pelin kuntopuntarin sijalta 5 on paljon luottavaisempaa lähteä ensi kauteen, kuin saman tilaston sijalta 15.
 

Sumusoturi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kova taisto ja jälleen mentiin rinta rinnan loppuun asti! Hieno kausi teillä Euroopassa ja joukkueeseen selkeästi panostettiin tällä kaudella aiempaa enemmän. Harmilliset pari hutilyöntiä tähtioletetuista, mutta se ei kuitenkaan teidän loppukauden otteessa niinkään näkynyt. Iloista ja vauhdikasta kiekkoa, hienoa, että OJ sai teidän laivan käännettyä parempaan suuntaan. Iloa aiheuttaa myös nuoret pelaajat, loistavaa kun saavat näytönpaikan hyvässä valmennuksessa. Näin rajukin pettymys kasvattaa.

Tsemppiä ja vahvempana ensi kauteen!
 
Toivottavasti ensi kauden joukkueeseen valitaan oikea kapteeni, jotta joukkuekin on kopissa yhtenäinen eikä kahtiajakautunut. Nimittäin tämän kauden joukkueessa oli kuulemma eri persoonien "vetämät" porukat, vaikka ehkä ulkopuolelle on annettu tietenkin toisin ymmärtää.

Niin tai näin niin runkosarjan viimeiselle kympille voi antaa peukaloa. En tiedä kuka joukkoja johti edestä OJ:n lisäksi todellisuudessa, mutta munaa tuossa touhussa alkoi olla.
 
Viimeksi muokattu:

Hoki88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit + Idän ihmeet
Hauska huomio eilisestä pelistä mahtavan voiton lisäksi, oli se että miten erilaiset kulttuurit liigakaupunkien välillä on. Poromafialla samantien isot tifot, mykkäkoulut ja mitä muuta ovat keksineetkään kun homma ei toimi. Uskalletaan vaatia parempaa, jos nähdään että mahdollisuudet siihen on.
 

juurihoito

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO
Hauska huomio eilisestä pelistä mahtavan voiton lisäksi, oli se että miten erilaiset kulttuurit liigakaupunkien välillä on. Poromafialla samantien isot tifot, mykkäkoulut ja mitä muuta ovat keksineetkään kun homma ei toimi. Uskalletaan vaatia parempaa, jos nähdään että mahdollisuudet siihen on.
Sillä budjetilla mitä Oulussa on käytössä niin täytyykin vaatia. Tilanne eroaa selkeästi meidän vastaavasta. Meidän realistinen tavoite on päästä säälien kautta jatkoon. Oulussa pitää tuolla budjetilla tapella mestaruudesta joka kevät.
Toki johdon ja valmennuksen tyrimiset on hyvä tuoda myös fanien kautta näkyviin.
 

p_3ksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL, Jukurit
Vaikka tämän kauden pelit on meidän osalta pelattu niin pieni katsaus vielä menneeseen kauteen jossa tapahtumia riitti kaukalossa ja kaukalon ulkopuolellakin, aivan koko pelaajistoa en käy läpi mutta noin pääpirteittäin. Jukureiden kausi 22- 23 on taputeltu ja kausihan päättyi jälleen kovaan pettymykseen huimasta loppukiristä huolimatta. Viime kauden karvas play- off tappio KooKoota vastaan jätti paljon hampaankoloon ja odotukset tälle kaudelle olivat tietysti korkealla vaikka paljon puhuttiinkin, että tämä kausi tulee olemaan haastava johtuen pelaajien vaihtuvuudesta vaikka pääsääntöisesti runko pysyi melko samana, myös Päällikön valmentama kiekko tulisi nyt todelliseen testiin. Lisäksi pelaajistoon saatiin maajoukkuetason miehiä joka tietysti nostatti play-off unelmia entisestään. Jukurit pääsi kokeilemaan Euroopan valloitustakin CHL- kentillä mutta yritys päättyi puolivälierissä Luleåta vastaan, ensimmäisellä yrittämällä päästiin kuitenkin heti kahdeksan joukkoon jota voidaan pitää mielestäni kunnioitettavana suorituksena, joukkue paini CHL:n läpi loukkaantumisten ja liigan otteluohjelman kanssa josta puhetta riitti aina mediaa myöten.


Pelaajahankinnoissa onnistuttiin ja ei onnistuttu, joukkueeseen hankittiin maalinsuulle Frans Tuohimaa täyttämään Oskari Salmisen jättämiä isoja saappaita mutta hänestä saatiin totaalisen tyhjä ja helvetin kallis arpa. Monessa mukana ollut Fränä tunnettiin hyvänä persoonana ja maajoukkuetason maalivahtina ja kovasti ennen kauden alkua mies kehui miten liittyminen Jukureihin oli paras päätös. Noh, ennen siirtorajan umpeutumista kaveri nosti kytkintä ja jätti joukkueen, sittemmin saatiin kuulla miten kiekkojen torjuminen ei ole kiinnostanut koko kautena ja siinäpä se syy todella vaisuihin otteisiin saatiinkin. Kova pettymys organisaatiolle ja varmasti tulevien hankintojen taustat, pyrkimykset ja tavoitteet tullaan kartoittamaan paremmin, jottei vastaavaa kävisi kenenkään pelaajan kohdalla. Epäonnistuneisiin hankintoihin lukeutunee myös Quinton Howden joka hankittiin tuomaan leveyttä loukkaantumisten keskelle sekä Johan Harju jonka sopimus purettiin myös yhteisymmärryksessä, kummallakaan ei vain riittänyt.


Hyökkäykseen saatiin kova nimi taiteilija Juhamatti Aaltosen muodossa tuomaan lisää ratkaisuvoimaa mutta kauden edetessä kävi yhä enemmän selväksi, että sama vanha Juhis siellä kentällä viilettää eikä juuri mikään ole muuttunut kapteenin natsoista huolimatta. Välillä tuntui, että Aaltonen oli enemmänkin rasite omalle kentälliselleen kuin voimavara, laiskaa puolustamista ja kamppailua, toki pääsi näkemään monet maalit lähietäisyydeltä, harmi vain että se tapahtui väärässä päässä kenttää. Jukureiden ylivoimaan Juhis toi lisää taituruutta sekä jakoi maukkaita syöttöjä ja oli yksi syy siihen, että meillä oli ylivoima sarjan kolmanneksi parasta. Runkosarjan loppupuolella ylivoima sakkasi melko pahasti eikä siitä juurikaan ollut pelotetta vastustajalle. Ehkä eniten itseäni vituttava asia Juhiksessa oli tuo ainainen selän suoristaminen ja se, että kaverille annettiin vielä kapteenin natsat, tekeminen kentällä oli usein kaikkea muuta kuin kapteenin arvolle sopivaa.


Ehdottomasti posin puolelle voidaan laskea veljekset Michal Kovarcik ja Ondrej Kovarcik jotka varsinkin runkosarjan loppupuolella pääsivät kentällä hyvään vauhtiin ja pisteitä kertyi, kärsivät loukkaantumisista kauden aikana ja varmasti myös sopeutuminen pelitapaan ja liigaan otti oman aikansa. Myös nuori ja lupaava voimahyökkääjä Niko Huuhtanen tuli ryminällä liigakaukaloihin, takoi maaleja ylivoimalla, taklasi ja raastoi, hämmensi ja toi tunnetta kentälle, yksi suosikkipelaajistani tämän kauden joukkueesta. Edellä mainitulla kolmikolla kemiat löytyi ja varsinkin runkosarjan viimeisessä koitoksessa Kärppiä vastaan tehty maali oli ihan k-18 kamaa.


Maalivahti Markus Ruusu otti joukkuetta reppuselkään Fränän lähdettyä ja vastasi huutoon komeasti ja piti joukkueen play-off haaveita yllä viimeiseen asti. Harmittavasti kauden aikana tullut loukkaantuminen piti miehen sivussa pitkän tovin mutta sai sittemmin juonesta kiinni ja näytti epäilijöille. Sain täältä palstalta lukea varmana tietona miten Ruusu tulee sulamaan eikä pysty kannattelemaan joukkuetta aloittavana maalivahtina 10 ottelua pidempään, jälkiviisaus on aina parasta ja pieleen meni nämä arviot.

Jatkuu..
 

p_3ksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL, Jukurit
Oskars Batna, Jarkko Immonen ja Jesper Piitulainen, ei varmasti hirveästi mene vikaan jos toteaa kolmikon olleen ehkä jopa koko sarjan paras nelosketju tällä kaudella. Kolmikolta onnistui vastustajien pimentäminen ja vastaavasti hyökkäyspelikin luonnistui ajoittain jopa meidän kärkikenttiä paremmin. Rantasalmen teräsmies hoiti aloitukset (52%) ja toi kokemusta kentälle, Latvian härkä kamppaili vahvasti, toi vääntövoimaa ja fyysistä peliä vaikka ajoittain läikkyi ylikin, Piitulainen tunnollisena jukurisoturina repi, raastoi ja antoi kaikkensa joka vaihdossa, miehelle kuuluu ensi kaudelle ehdottomasti kapteenin natsat ja piste. Piitulaisella oli myös koko joukkueen paras +- tilasto +9. Kolmikko jatkaa myös ensi kaudella meillä joten runkomiehistöön ei juuri vaihtuvuutta tule mikä on hyvä.


Liam Kirk, NHL- seura Arizona Coyotesin sopimuspelaaja joka saapui Jukureihin antamaan näyttöjä tarunhohtoiseen ja saamaan pelejä alle vaikean loukkaantumisen jälkeen. Oli hokijargonia tai ei mutta miehen palveluksista oli kiinnostunut useampikin seura mutta hienoa, että mies Mikkeliin saatiin. Vaikka pelasi vain 25 ottelua, oli silti joukkueen tehokkain P/O 0,76, taitava kiekonkäsittelijä ja hyvä pelinluku, teki tilaa kentällä ja syötöt lähti napakasti ja tarkasti. Mielelläni näkisin Kirkan myös ensi kaudella jukuripaidassa mutta se ei taida olla ainoastaan meidän päätettävissä vaan Arizonalla on lusikkansa myös sopassa.


Tämän kauden puolustuksesta nostettava esiin tietysti ehdoton liideri Oliver Larsen, aina pilke silmäkulmassa ja jos kyseinen herra kokoonpanosta puuttui - kuten kauden aikana puuttuikin – se näkyi heti vajavaisena puolustuspelinä. Mielestäni tärkein pelaaja tämän kauden jukurijoukkueesta jonka panos kentällä on valtava, miestä kosiskeltiin jo ensi kaudeksi muualle mutta meidän kannalta helvetin hyvä, että sitoutui tähän jengiin vielä ensi kaudeksi. Toi omalla rauhallisuudellaan tasapainoa puolustukseen ja hyvällä itsevarmuudella kiekollinen pelikin onnistui. Vastaavasti toinen ääripää oli nuoret puolustajat Hannes Häkkilä ja Joni Jurmo joiden kausi ei sujunut odotusten mukaisesti ja varsinkin ensin mainittu oli pahasti vaikeuksissa omissa ja joutui ottamaan turhia jäähyjä kun kamppailuvoima ei riittänyt. Pelasi vajaa puolet runkosarjasta eikä edellytyksiä suuremmasta pelimäärästä nähdyillä otteilla ollut, kausi jatkuu vielä lainapestillä Imatran Ketterässä.


Puolustuksessa oli myös työmyyriä ja tärkeitä alivoimapelaajia kuten Niclas Lundgren ja Niklas Peltomäki jolla oli puolustajista paras +- tilasto +7. Puolustusvelvoitteet hoituivat mielestäni kohtuullisen kunniakkaasti vaikka vaikeita jaksoja osui molempien kohdalle, perus varmaa tekemistä. Puolustuksessa olisi kuitenkin tarvittu lisää vääntövoimaa ja kiekollista osaamista, monesti kaksinkamppailut hävittiin aivan 100-0 josta vastustaja latoi kiekon reppuun aivan maalin edestä.


Lopuksi voisi todeta, että pisteitä menetettiin runkosarjassa aivan liikaa onnettomaan maalivahtipeliin (Fränä), alivoiman heikkouteen ja viimeistelyn tehottomuuteen, kylläpä kuulostaa taas tutulle ja kovin valitettavalle, silti tällä rosterilla sijat 8-10 olisi ollut realismia kaiken osuessa kohdilleen. Myös loukkaantumiset avainpelaajilla sotkivat mutta sama se on muillakin ja tällöin sitä laajuutta ja ennen kaikkea laatua rosterissa kaivataan, toki täältä näppiksen takaa on aina helppo huudella mitä joukkueeseen tarvitaan mutta realiteetit tulee pienen organisaation kohdalla ottaa huomioon. Onneksi tämän kauden joukkueesta suurin osa jatkaa meillä mikä erittäin hyvä jatkuvuuden kannalta ja toivottavasti tämä kausi perataan toimistolla tarkasti läpi ja tarvittavaa osaamista saadaan ensi kaudelle jokaiselle osa-alueelle, myös toimistoon.

Kiitos ja anteeksi.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat
Imatralla pelaa Mestiksen pudotuspelejä tällä hetkellä kolme Jukurien kirjoilla olevaa lainapelaajaa (vähintään kauden 2022-2023 loppuun Jukurien sopimuspelaajaa):

Samu Tuomaala valittiin Mestiksen 1 All Starsiin. Nyt kolmessa ensimmäisessä pudotuspelissä Tuomaalan ruuti on ollut hieman märkää ja pistesaldo näyttää ”vain” 0+1. Toivotaan, että maalijyvä hänelle vielä löytyy myös pudotuspeleissä.

Hannes Häkkilä pyörittää viivassa Ketterän 1-ylivoimaa. Häkkilä on koko Metiksen pudotuspelien puolustajien pistepörssin neljäs ja Ketterän sisäisen pistepörssin toinen tehoilla 1+3=4

Maalivahti Severi Auvisen päästettyjen maalien keskiarvo 1,35 on pudotuspelien paras ja torjuntaprosentti 92,41% pudotuspelien kolmanneksi paras.

Joka tapauksessa kaikki Jukurit ovat Ketterässä isossa roolissa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat
Päivitys viikonlopun pelien jälkeen Jukureihin ja ex-Jukureihin Mestiksen pudotuspeleistä.

Aloitetaan pelaajista, joiden pelit ovat jo ohi.

KeuPa:

Viljam Sandvik. 1 peli ja 1 maali

Mv Niko Parkkinen. 2 peliä. Pm/ka 5,72 ja TP 73,81%

IPK:

mv Eetu Randelin. 4 peliä. Pm/ka 6,04 ja TP 78,79%

Peleissä vielä mukana olevat:

Kiekko-Espoo:

Robert Von Gerdten. 2 peliä. 0+0 ja -1

Ketterä:

Samu Tuomaala. 5 peliä. 2+2=4 ja +2

Hannes Häkkilä. 5 peliä. 1+4=5 ja +1

Mv Severi Auvinen. 4 peliä. Pm/ka 1.11 js TP 93,68%
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös