Kasaria ja ysäriä ei kyllä ehkä passaisi sekoittaa toisiinsa, ellei sitten ole kyse Modern Talkingin You're My Heart, You're My Soul -kappaleen ysäriversiosta. Toisaalta joskus aikana ennen koronaa muistelisin, että ysäri-teemapeli oli hyvinkin onnistunut. Ja taisi joskus olla 80s-matsikin (jos ei ollut, niin sellainen kyllä olisi kova sana). Kai nämä toimisivat vieläkin?
Koronapassiin suhtautuminen menee varmaan aika paljon sen mukaan, miten yleensäkään suhtautuu koronaan. Kun tästä nyt omaa tutkimusta kävi Tampereella harrastamassa, niin kokemus oli kyllä sujuva: näytä QR-koodi kännykästä ja kävele eteenpäin. Ja kyllä ainakin itselle tuli jotenkin semmoinen turvallisempi olo, että tiesi hallissa olevan ihmisiä, jotka ovat hoitaneet rokotukset kuntoon. Mutta jos tämä kehitys jatkuu, niin eiköhän tuota pian jouduta Mikkelissäkin kyselemään. Ja viruksen läsnäolo vaikuttaa yleisömäärin edelleen.
Joskus paremmalla ajalla voisi kirjoittaa pitkänkin pohdinnan yleisömääristä, mutta tiivistetettäköön tämä ajatus muutamaan lauseeseen. Takana on edelleen lähes kokonainen kausi ilman mahdollisuutta mennä hallille. Tässä välissä tottumukset ja tavat ovat menneet uusiksi. Kyllä minäkin myönnän, että joskus on vaan mukavampi istua kotisohvalla ja hakea kylmä olut jääkaapista ilman jonottamista. Tosin silti viime viikolla tuli ajeltua vieraspeleihinkin, että ehkä parempiakin esimerkkejä löytyy. Lisäksi takana on neljä kautta kauniisti sanottuna vaatimattomin tuloksin. Vaikka Jukurit on uusin liigaseura, ei sen taakse voi enää mennä. Liigassa pitää pärjätä, jotta yleisö jaksaa.
Vaikka koulut jäivät kesken, kerkesin kuitenkin istua sen verran paljon asiakassuhdemarkkinoinnin kursseilla, että yksi perushomma on jäänyt mieleen. Helpoin ja vähiten töitä vaativa asia on pitää kiinni nykyisistä asiakkaista. Uusi asiakas vaatii vanhaan asiakkaaseen nähden moninkertaisen työn ja menetetty asiakas vieläkin suuremman. Jos nyt oikein arvaan, näitä menetettyjä asiakkaita on edellä mainituista syistä saattanut kertyä jonkun verran.