Mikä on ja mikä pitäisi olla Liigan tehtävä suomikiekossa?

[Tshekki77]

Mestiksen puolella on tullut seurattua keskustelua, jossa Liigaa aka. kultapossukerhoa -> KPK:ta syytetään suomalaisen jääkiekon tuhoamisesta. Argumentit ovat tyyliin sellaiset, että suljettu sarja pilaa mestiksen elinkelpoisuuden ja on siellä jotkut nimimerkit syyttäneet KPK:ta suorastaan rikollisesta kartellista. Liigakannattajien puolelta on sitten koitettu erilaisia näkökulmia tarjota, mutta vastaanotto ei ole ollut kehuttava. Eli mikä on ja mikä pitäisi olla Liigakannattajien mielestä Liigan tehtävä suomikiekossa.

Itse väittäisin, että sulkemisen jälkeen jääkiekko on saanut parempia tv-sopimuksia, kuin koskaan aikaisemmin ja pelaajien palkat ovat niin ikään korkeammalla, kuin "vanhoina hyvinä aikoina". Voiko siis nykytila olla pelkästään huono asia ja ketä meidän pitää oikein ajatella, kun puhutaan ylipäätään suomikiekosta ja sen mahdollisessa kehittämisessä?

Vaikka toki maksava yleisö on ehkä tärkein tekijä, mahdollistajana, niin eikö melkein yhtä tärkeä tekijä ole itse pelaajat ja heille tarjottava toiminta/työ-ympäristö? Eikö varmempi toimintaympäristö anna pelaajille paremman mahdollisuuden keskittyä itse pääasiaan, eli pelaamiseen? Ja voiko kehittyminen silloin olla huonompaa, kuin epävarmemmissa oloissa?

Ja toisaalta mikä meidän pelaajia paremmin kehittää? Lähes jatkuva taistelu putoamista vastaan vai mestaruuksien voittaminen? Voiko pelaajista tulla voittajia, ilman voittamista? Avoimien sarjojen aikoina tendenssi oli se, että mestaruudet jaettiin isoimpien keskusten joukkueiden kesken ja mestaruus esim. sm-liigan avoimena aikana meni ko. alueiden ulkopuolelle vain yhden kerran, neljännesvuosisadan aikana. Nyt suljettuna aikana mestaruus on mennyt isojen keskusten ulkopuolelle jo neljästi, melkein puolet lyhyemmässä ajassa. Voiko tämäkään olla vain huono asia?

Nyt Liigassa kaikki joukkueet voivat tehdä pitkän tähtäimen työtä, kehityksen puolesta ja sillä tavoin voisi luulla, että pelaajilla on kokonaisuudessa laadukkampia työpaikkoja, kuin mahdollisessa avoimessa kilpailussa, jossa sitten useampi joukkue ajautuisi tilanteeseen, jossa tulevaisuus on varma vain seuraavaan kevääseen asti. Voiko siis Liiga avaamalla syntyä laadukkaita työpaikkoja kiekkoilijoille mestikseen siinä määrin, että Liigassa syntyvä vaje pystytään täyttämään. Eli hyödyttäisikö avaaminen aidosti kokonaisuutta?

 

[Tshekki77]

Sitten tuolla näyttäisi olevan toinen ketju, jossa Jokerit kannattajat valittavat, ettei pelaajayhteistyö pelaa Liigan kanssa (siis lyhyiden lainojen osalta) ja siellä useampikin nimimerkki ei tahdo löytää mitään muuta syytä, kuin katkeruus tai jotain muuta vastaavaa.

Tähän väliin voisin varmuuden vuoksi todeta, että mielestäni on hienoa, että suomalainen joukkue pelaa KHL:ssä. Se luo lisää suomalaisia kiekkotyöpaikkoja ja vie kokonaisuutena, ehdottomasti suomikiekkoa eteenpäin.

Mutta palatakseni aiheeseen, niin voihan sitä kysyä, että miksi yhteistyö pelaa Liigan ja Mestiksen välillä, mutta ei KHL:n ja Liigan välillä. Tärkein tekijä tässä taitaa olla se, että Mestiksen kohdalla tilanteen sallii taloudelliset reaaliteetit. Liigalla ei ole samanlaista pakottavaa tilannetta, suhteessa KHL:ään ja kun nämä kaksi sarjaa, Suomenkin osalta, kilpailevat ainakin periaatteessa samoista kiekkokuluttajista (koko Suomen Jokerit), niin kyllähän tuollainen yhteistyö tuntuisi hyödyttävän Jokereita ja nimenomaan Liigan kustannuksella.

Toki lyhyellä tähtäimellä, lyhyt laina voi hyödyttää yksittäistä joukkuetta, mutta samalla tuleva imagotappio vaikuttaa välillisesti kaikkiin 15 Liigajoukkueeseen, eikä siten pitkällä tähtäimellä tunnu järkevältä. Ja voiko käydä jopa niin hullu tilanne, että näytillä käyvä Jokeri lainapelaaja vie, lyhyen lainan aikana, huomion osalta kyseisen joukkueen kiekkokuluttajista ja lopulta Liiga menettäisi pienen osan kuluttajistaan ja taas nimenomaan kilpailijan suuntaan. Toki tässä yhteydessä voidaan sitten ottaa se kuuluisa "suomikiekon etu" kortti. Mutta koska Jokerit ovat oman polkunsa itse valinneet, kuuluisi suomalaiseen ryhdikkääseen tapaan mielestäni myös kantaa vastuu omista valinnoista. Ja jos Liiga kokee lyhyet lainat haitallisiksi, niin silloin Jokereiden kuuluisi itse järjestää reserveilleen peliaikaa, jollain uudella tavalla.

Yhteistyö esim. Allsvenskan joukkueen kanssa olisi hieno asia, koska sehän ei veisi mitään Liigalta ja jällein kerran lisäisi suomalaisia kiekkotyöpaikkoja. Toinen, toki kalliimpi vaihtoehto olisi farmijoukkue VHL:ssä. Miten olisi esim. Tallinnan Jokerit, Saku-areenalla? Tai yhteistyö jonkun jo olemassa olevan VHL joukkueen kanssa? Onko yhteistyö jopa KHL sisällä mahdotonta? Meinaa viime aikojen uutisten valossa tuntuisi siltä, että tulokasjoukkue Moskovan Spartak tuntuisi olevan SKA:n ylijäämäpelaajien sijoituspaikka. Jännä juttu, kun eivät pelaa pelkästään samassa sarjassa vaan myös samassa lohkossa. Pitäisikö Jokereiden pyrkiä pelaaja yhteistyöhön esim. talousvaikeuksissa kamppailevan Dinamo Rigan kanssa?

 

[Pervert]

Itse väittäisin, että sulkemisen jälkeen jääkiekko on saanut parempia tv-sopimuksia, kuin koskaan aikaisemmin ja pelaajien palkat ovat niin ikään korkeammalla, kuin "vanhoina hyvinä aikoina". Voiko siis nykytila olla pelkästään huono asia ja ketä meidän pitää oikein ajatella, kun puhutaan ylipäätään suomikiekosta ja sen mahdollisessa kehittämisessä?

Aika paska argumentti sikäli kun digitalisaatio on vasta mahdollistanut televisioinnin harppausmaisen kehittymisen kiekkokatsojan näkökulmasta. Ei jatkoon näillä selityksillä.

 

[Tshekki77]

Aika paska argumentti sikäli kun digitalisaatio on vasta mahdollistanut televisioinnin harppausmaisen kehittymisen kiekkokatsojan näkökulmasta. Ei jatkoon näillä selityksillä.

No tarjoa nyt vähän omaakin näkemystäsi. Viime päivien uutisoinnissa on käynyt ilmi, että nelonen media (tai miksi sitä pitäisi kutsua) on ilmeisesti pahasti yliarvioinut sopimuksensa Liigan kanssa. Näetkö sinä, että avaamalla esim. Liigan, Liiga voisi seuraavalla kierroksella saada vielä nykyistäkin kovemman diilin? Vai mentäisiinkö suunnilleen samoissa rahoissa?

Ja kun Liigan avaaminen voisi teoriassa johtaa esim. isojen keskusten joukkueiden putoamiseen, niin onko silti täysin varmaa, ettei se vaikuttaisi tv-sopimuksen arvoon? Eikö suomalaiset tv-toimijat pitäisi esim. TPS:n ja Ilveksen putoamista, minkäänlaisena riskinä ja sitä kautta ottaisi sellaista mahdollisuutta huomioon, sopimus tarjousta tehdessä?

 

[vanukas]

Itse lähden siitä, että loppujen lopuksi jääkiekon tehtävä on viihdyttää katsojaa/maksajaa. Se on totta myös Liigassa. Millä keinoin se saavutetaan on sitten mielenkiintoinen asia. Nautin itse paikallisuudesta ja siksi seuraan Liigaa enkä esimerkiksi KHL:ää tai SHL:ää. En osaa samaistua ja innostua joukkueista, joihin minulla ei ole tunnesidettä. Pelintaso taas on korkein NHLssä, joten sen vuoksi seuraan sitä ihan vain sen pelin kauneuden vuoksi. Suomalaisena jääkiekkokuluttajana voin aika vapaasti valita suosikkijoukkueeni NHLstä, jolloin pikkuhiljaa toki tunnesidettäkin alkaa muodostua.

Busineksen kannalta Liiga tekee niin kuin Liiga näkee parhaaksi ja jos se joskus realisoituu katsojalle sarjan tasaisuutena, korkeahkona pelintasona, hyvinä tarinoina jne. niin olen toki tyytyväinen. Onko Liigan tehtävä kasvattaa mahdollisimman hyviä kiekkoilijoita muihin sarjoihin? Ei minusta, mutta se on mukava seuraus muusta toiminnasta.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

No kertoohan pelkästään laskevat yleisömäärät, että esim karsinnat toisi varmasti lisää katsojia niin katsomoihin, kuin televisioihinkin varsinkin häntäpäänjoukkueiden peleihin. En ymmärrä tyhjennysmyyntejä. Ketä ne palvelee paitsi hieman joukkueen taloutta. Imago laskee ja katsojamäärät vähenee.

 

[Memotuss]

Liigan pitäisi nyt ravisuttaa itsestään läskit pois. Aivan ylisuuri joukkue määrä suhteutettuna saatavilla oleviin pelaajiin. Varsinkin kun NHL/KHL/SHL/Sveitsi vie kermat kakun päältä ja liigan kovimmat siirrot tapahtuvat liigan sisällä. Niissäkin voittajana taitaa nykypäivänä olla Kärpät. Yleisömäärät laskussa, mutta liigallahan on siihen hieno plääni. Nostetaan kaikki mestiksen joukkueet liigaan, niin yleisömäärät nousee eh? Seuraavana sieltä tulee Jukurit ja liekö Tuto tulossa perässä niin ketähän tämä palvelee? Ei ainakaan kuluttajaa. Möttöset ja töppöset pääsevät pelaamaan liigaa liian varhain ja se laskee tasoa. Joku voi tulla tähän sönköttämään että Blegi kaatoi SKA:n eilen joten Liiga>Khl, mutta sellaista paskaa ei jaksa edes kuunnella. Pelaamalla liigaan on ainoa oikea tapa. Joukkueita pitäisi vähentää ja mestistä elvyttää tv-soppareilla jne. 12 ja 12 joukkueen avoimet liigat olisivat lottovoitto Suomalaiselle jääkiekolle, koska nyt sieltä potkupallo painaa kovaa vauhtia rinnalle. Toisaalta kun rahaa ei ole niin pitää mennä tällä nykyisellä systeemillä joka pikkuhiljaa rappeuttaa liigan suosiota.

 

[Oto Hascak]

Taitaa Liiga nyt vaan matkia tuota Gagarin cuppia, eli otetaan lähes kaikki halukkaat mukaan!

 

[Kaijokelli]

Liigan tehtävä on ylläpitää kovatasoista sarjaa, ja ovat siinä onnistuneet erittäin hyvin. Kun nyt katson liigajoukkueiden kokoonpanoja, näen kovia porukoita. Junioreita pukkaa niim maam perkeleesti, ja pääsemme taas nauttimaan kun osa puhkeaa kukkaan tänä vuonna. Odotan Kärpiltä menestystä CHL:ssä, ja taisi jopa käydä silleen niinki hassusti, että kaikki chl:ssä olleet liigajoukkueet pääsivät pudotuspeleihin. Kertonee jotain liigan tasosta.

Menee vain ohi itselläni, että mikä tässä hommassa teidän mielestänne mättää kun itkua ja parkua kaikkialla?. Joukkueet saaneet loistokkaat, mielenkiintoiset porukat kasattua maailmanluokan pelaajineen joka vuosi. Mahtavaa, että Kookoo oon nyt messissä ja sielläkin saatu kelvollinen joukkue kasaan heti ekaksi vuodeksi. Antaa varmasti myös positiivista vibaa kookoon junnuille, kun edustus on nyt kovimmassa sarjassa mitä Suomesta löytyy. Takaa lahjakkaimmille pelaajille kovatasoisia miestenpelejä, joista sitten hyvä kehittyä NHL:n. Tämä taas tietää sitä, että mitä enemmän meillä on ukkoja KHL:ssä ja NHL:ssä, sitä kovempi maajoukkue meillä tulee olemaan arvokisoissa. Jos liiga ei kinostele niin täytyykö sitä seurata ja repiä sen enempää niitä pelihousuja? Pääsemme nauttimaan erittäin mielenkiintoisesta liigakaudesta 2015-2016, ai että mä nautin ja niin nauttii varmasti monet muutkin!

 

[winston]

Viihdyttää minua.

 

[MustatKortit]

Liigan tehtävä on luonnollisesti luoda mahdollisimman hyvät edellytykset liigaseurojen - eli käytännössä katsoen liigan omistajien - liiketoiminnalle.

 

[Pavlovin Koira]

Viihdyttää minua.

Tämä. Meitä suomalaisia kiekkoilun seuraajia vartenhan liiga on.

 

[magnum37]

Niin...tästäkin nyt on oikeastaan keskusteltu Jatkoajalla sitten vuoden 2000 Liigan sulkemispäätöksen. Hirveästi ei ole uutta sanottavaa aiheesta, vaikka nyt oma suosikkijoukkuekin on KPK:ssa mukana. Vuosien saatossa on ollut esillä monenlaisia loistaviakin kehitysehdotuksia suomalaisiin sarjajärjestelmiin, mutta koska yksikään nykyisistä liigajoukkueista ei halua putoamispeikkoa kohdata niin aika turhaa näitä keskusteluja on käydä. Aika näyttää miten esimerkiksi katsojalukujen mahdollinen romahdus tulee asialle tekemään.

Koko keskustelun ydin sisältyy kuitenkin omasta mielestäni seuraavaan seikkaan: Putoamisella on liian suuret ikävät taloudelliset seuraukset, joiden seurauksena toimintoja on sopeutettava uuteen ympäristöön liian paljon, mikä taas vaikeuttaa liigaorganisaation uudelleen rakentamista. Tätä uhkaa tulisi jotenkin sarjajärjestelmässä pystyä lievittämään.

Toisekseen tässä keskustelussa usein unohdetaan toistuvasti se, että Liigalla ei ole itseasiassa mitään tekemistä muiden liiton sarjojen kanssa. Ja kun ei ole, niin on vähän nurinkurista itkeäkään karsintojen ja avoimen sarjajärjestelmän puolesta. Itsenäisenä laillisena organisaationa ja osakeyhtiönä Liiga määrittelee itse omat sääntönsä ja jäsenensä. Liiga voi halutessaan naureskella liitolle mielin määrin, mutta liitto taas joutuu nöyristelemään Liigan edessä, koska Suomessa pelaavat parhaat kotimaiset pelaajat pelaavat Liigassa - ei Mestiksessä.

Tasa-arvoista ja oikeudenmukaista jääkiekkoilu ei toki näin ole. Käytännössä huippukiekon harrastus- ja seurantamahdollisuudet on näin päätetty rajata vain tietyille paikkakunnille talousalueineen. PePy HT (Peräkylän Pyllistys Hokey Team) ei voi enää Liigaan nousta vain yhden kultaisen pelaajasukupolvensa ansiosta. Liigajoukkueen voi rakentaa ainoastaan kovalla rahalla, ja rahavirtojen on oltava ainakin uskottavasti vakaalla pohjalla. Nyt näyttääkin siltä, että Liiga on päättänyt ottaa mukaan Mestiksestä vielä ne muutamat joukkueet, joilla on realistinen liigatavoite. Ketään perinteisistä porukoista ei joudu ulos eikä jätetä myöskään pahaa mieltä sulkemalla ovi niiden mestisseurojen edestä, joilla Liiga on jollain aikavälillä tavoitteena. Everybody wins(?) Loput mestisseurat jäävät "tyytyväisinä" elämään farmin asemaan.

 

[Espen]

Ketjun voi lukottaa magnumin viestin jälkeen.

 

[oldcoach]

Liigan pomothan haluaa saada omat taskunsa täytettyä lajin kautta? Joten avaamalla liigan ja tekemällä sekä Liigasta että Mestiksestä jälleen mielenkiintoiset, saisi myös jokaiselle ottelulle enemmän panosta ja siten enemmän väkeä halliin. Ainoastaan heikompien seurojen pomot ei tykkäis kun vaarana olis pudota alaspäin.
Mun mielestä Liigan tehtävänä on pitää jääkiekko niin mielenkiintoisena kuin mahdollista. Nythän runkosarjan otteluilla ei kauheasti ole merkitystä kun 66% joukkueista pääsee pleijareihin vasta keväällä alkaa tosi pelit.

 

[Varjagi]

Tämä. Meitä suomalaisia kiekkoilun seuraajia vartenhan liiga on.

Siinä se vastaus tuli!

 

[aquanqua]

Kasvattaa omaa liiketoimintaa tarjoamalla ja kehittämällä maksavalle yleisölle mahdollisimman laadukasta urheiluviihdettä.

 

[Mr.Fox]

KOKO TEKSTI

Erinomaista tekstiä! Haluan kuitenkin pureutua vähän tarkemmin muutamaan kirjoittamaasi kohtaan .

Ketjun voi lukottaa magnumin viestin jälkeen.

Tämä on pahin virhe, jonka näissä keskusteluissa voisi tehdä. Valitettavasti tämä ajattelumalli tuntuu olevan hyvin yleinen ihan päättävilläkin tasoilla (siis Jatkoajan ulkopuolellakin yleisen keskustelun tukahduttaminen). Tyydytään vallitsevaan tilanteeseen, voivotellaan, tehdään näennäisiä "parannuksia" eikä mietitä yhtään kokonaisuutta tai sen parantamista.

Vuosien saatossa on ollut esillä monenlaisia loistaviakin kehitysehdotuksia suomalaisiin sarjajärjestelmiin, mutta koska yksikään nykyisistä liigajoukkueista ei halua putoamispeikkoa kohdata niin aika turhaa näitä keskusteluja on käydä.

Boldaamaani kohtaan tulisi kiinnittää huomiota! Voitaisiinko tästä peikosta tehdä jollain tavalla vähemmän pelottava?

Aika näyttää miten esimerkiksi katsojalukujen mahdollinen romahdus tulee asialle tekemään.

Tämähän on nähty jo useaan kertaan: tehdään näennäisiä "parannuksia". Ottelumäärien lisääminen, säälipleijarit, Kalen kierrokset jne. jne. jne.

Koko keskustelun ydin sisältyy kuitenkin omasta mielestäni seuraavaan seikkaan: Putoamisella on liian suuret ikävät taloudelliset seuraukset, joiden seurauksena toimintoja on sopeutettava uuteen ympäristöön liian paljon, mikä taas vaikeuttaa liigaorganisaation uudelleen rakentamista. Tätä uhkaa tulisi jotenkin sarjajärjestelmässä pystyä lievittämään.

Koko keskustelun ydin on tässä - tiivistettynä boldaamaani lauseeseen!

Pitäisikö keskustella paremminkin siitä, kuinka näitä liian suuria ikäviä taloudellisia seurauksia pystyttäisiin lievittämään? Tällä hetkellähän keskustelu rajoittuu lähinnä siihen, kuinka pyritään mielivaltaisestikin estämään näiden liian suurien ikävien taloudellisten seurauksien tapahtuminen. Tähän auttaa vain ja ainoastaan yhteistyön tiivistäminen - täysin päinvastoin kuin nykyisin, jolloin kuilua vain revitään enemmän ja enemmän auki.

Toisekseen tässä keskustelussa usein unohdetaan toistuvasti se, että Liigalla ei ole itseasiassa mitään tekemistä muiden liiton sarjojen kanssa. Ja kun ei ole, niin on vähän nurinkurista itkeäkään karsintojen ja avoimen sarjajärjestelmän puolesta. Itsenäisenä laillisena organisaationa ja osakeyhtiönä Liiga määrittelee itse omat sääntönsä ja jäsenensä. Liiga voi halutessaan naureskella liitolle mielin määrin, mutta liitto taas joutuu nöyristelemään Liigan edessä, koska Suomessa pelaavat parhaat kotimaiset pelaajat pelaavat Liigassa - ei Mestiksessä.

Kaksi sanaa: tiivistynyt yhteistyö!

Pystyttäisiinkö Suomi-kiekossa pääsemään tästä ajattelumallista eroon?
Mielestäni se voisi olla mahdollista - kuopataan Mestis, haudataan Liiga!

Meillä on jo olemassa sopiva katto-organisaatio: Jääkiekon SM-liiga Oy. Voisiko olla mahdollista, että tämä toimisi katto-organisaationa jopa 40 joukkueelle? Tiedän, määrä kuulostaa hurjalta, mutta kun se jaotellaan neljään eri sarjaan, niin enää puhuttaisiin vain kymmenen joukkuetta per sarja.

- Jääkiekon SMA-sarja: BLU, IFK, ILV, JYP, KAL, KÄR, LUK, SAI, TAP, ÄSS (10 joukkuetta)
- Jääkiekon SMB-sarja: HPK, KOK, PEL, SPO, TPS (5 joukkuetta)

- Jääkiekon SMA-sarja U20: BLU, IFK, ILV, JYP, KAL, KÄR, LUK, SAI, TAP, ÄSS (10 joukkuetta)
- Jääkiekon SMB-sarja U20: HPK, KOK, PEL, SPO, TPS (5 joukkuetta)

B-sarjat täydennetään viidellä (nykyisellä) Mestis-joukkueella (U20 joukkueineen) - esimerkiksi: HOK, JKP, JUK, SPK ja TUT (yhteensä 10 joukkuetta).

Sarjaohjelma voisi olla esim. A-sarjan kahdeksan joukkuetta pelaavat pudotuspelit (1-8, 2-7, 3-6, 4-5) paras seitsemästä systeemillä. A-sarjan kaksi heikointa joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen (tai vaikka nelinkertaisen) karsintasarjan B-sarjan neljää parasta joukkuetta vastaan. Karsintasarjan kaksi parasta A-liigaan, neljä muuta B-sarjaan. Alemmista paikallisista sarjoista (eli kolmanneksi korkein sarjataso) on mahdollista päästä pelaamalla B-sarjaan. Tämä karsintajärjestelmä on täysin avoin - riippuen täysin siitä millainen sarjasysteemi B-sarjan alapuolella on käytössä. Joka tapauksessa B-sarjassa on kuusi joukkuetta (huonoiten sijoittuneet), jotka voivat jatkaa pelejään vielä näitä nousijajoukkueita vastaan.

Tasa-arvoista ja oikeudenmukaista jääkiekkoilu ei toki näin ole. Käytännössä huippukiekon harrastus- ja seurantamahdollisuudet on näin päätetty rajata vain tietyille paikkakunnille talousalueineen. PePy HT (Peräkylän Pyllistys Hokey Team) ei voi enää Liigaan nousta vain yhden kultaisen pelaajasukupolvensa ansiosta. Liigajoukkueen voi rakentaa ainoastaan kovalla rahalla, ja rahavirtojen on oltava ainakin uskottavasti vakaalla pohjalla. Nyt näyttääkin siltä, että Liiga on päättänyt ottaa mukaan Mestiksestä vielä ne muutamat joukkueet, joilla on realistinen liigatavoite. Ketään perinteisistä porukoista ei joudu ulos eikä jätetä myöskään pahaa mieltä sulkemalla ovi niiden mestisseurojen edestä, joilla Liiga on jollain aikavälillä tavoitteena. Everybody wins(?) Loput mestisseurat jäävät "tyytyväisinä" elämään farmin asemaan.

Eli pelkästään rahasta kiinni?

ENTÄ JOS... osa varojenhankinnasta olisikin katto-organisaation heiniä? Nämä hankitut varat jaettaisiin KAIKKIEN katto-organisaation alaisten joukkueiden pyörittämiseen. Tulonjako voisi olla esim. A-sarjan joukkueille 2/3 ja B-sarjan joukkueille 1/3. Tästä osuudesta SMA- ja SMB-sarjojen joukkueet ovat velvollisia käyttämään todistettavasti tietyn osuuden oman U20-joukkueensa pyörittämiseen.

Minkälaisia tulonlähteitä katto-organisaatiolla sitten voisi olla?

TV-tulot ovat luonnollisesti suurin yksittäinen tulonlähde. SMA- ja SMB-sarjojen televisiointioikeudet myydään yhtenä pakettina. SMA:n pääpelipäivät olisivat esim. keskiviikko, perjantai ja lauantai. SMB-sarjan pääpelipäivät vastaavasti tiistai, torstai ja sunnuntai. Näin televisioyhtiölläkin olisi käytännössä joka päivä lähetettävää materiaalia. Ainoa jääkiekoton päivä on maanantai, joka on erinomainen päivä vetää yhteen koko edellisen viikon tapahtumat molemmista sarjoista sekä U20-puolelta.

Toinen tulonlähde on keskitetysti myydyt parhaat mainospaikat. Tarkoitan tällä esim. jokaisen SMA- tai SMB-joukkueen jäähallin keskiympyrämainosta. Nyt nämä mainospaikat myydään paikallisesti käytännössä murusilla. Nämä joudutaan myymään murusilla, sillä jokainen joukkuehan voi luvata mainostajalleen takuuvarman näkyvyyden paikallisesti vain 30 kotiottelussa. Tämä on lupaus! Mutta katto-organisaation myydessä samaa mainospaikkaa, he voivat luvata näkyvyyttä valtakunnallisesti jopa lähes tuhannessa ottelussa (kaikki SMA- ja SMB-sarjan ottelut pudotuspeleineen). Kummasta on saatavilla parempi hinta, vaikka se sitten jaettaisiinkin kaikkien joukkueiden kesken edellämainitulla 2/3 ja 1/3 -periaatteella?

Kolmas selkeä yhteinen tulonlähde on Veikkauksen kultainen kypärä. Jälleen kerran jokaisen joukkueen paras pistemies SMA:sta SMB:n U20-joukkueisiin saakka käyttää kyseistä kultaista kypärää. Katto-organisaatio myy - ja jakaa saadut tulot jokaiselle osallistuvalle joukkueelle.

Lisää esimerkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon - tärkeintä olisi päästä eroon kahdesta ajatusmallista: paikallisuus ja vain omaan napaan tuijottaminen. Jokaisen joukkueen isot tulot tulisivat katto-organisaatiolta. Tähän päälle luonnollisesti joukkuekohtaiset yhteistyökumppanit. Putoamisen sattuessa joukkueen katto-organisaatiolta saamat tulot vähenisivät vain 50%. Tällä hetkellähän tilanne on se, että jos Kultapossukerhosta tipahtaa, niin jää kokonaan ilman esim. TV-tuloja. Tätä mahdollisuuttahan ei tällä hetkellä edes ole - eli mielestäni tässä on kyse juuri sellaisesta näennäisestä "parannuksesta".

 

[MustatKortit]

Tasa-arvoista ja oikeudenmukaista jääkiekkoilu ei toki näin ole. Käytännössä huippukiekon harrastus- ja seurantamahdollisuudet on näin päätetty rajata vain tietyille paikkakunnille talousalueineen. PePy HT (Peräkylän Pyllistys Hokey Team) ei voi enää Liigaan nousta vain yhden kultaisen pelaajasukupolvensa ansiosta. Liigajoukkueen voi rakentaa ainoastaan kovalla rahalla, ja rahavirtojen on oltava ainakin uskottavasti vakaalla pohjalla. Nyt näyttääkin siltä, että Liiga on päättänyt ottaa mukaan Mestiksestä vielä ne muutamat joukkueet, joilla on realistinen liigatavoite. Ketään perinteisistä porukoista ei joudu ulos eikä jätetä myöskään pahaa mieltä sulkemalla ovi niiden mestisseurojen edestä, joilla Liiga on jollain aikavälillä tavoitteena. Everybody wins(?) Loput mestisseurat jäävät "tyytyväisinä" elämään farmin asemaan.

Minua jää aina tällaisissa kannanotoissa häiritsemään se, että kyse on idealistisen kiekkofanin ja urheilun seuraajan näkökulmasta (ei toki mitään pahaa tällaisessa), ei kyläseuran toiminnanjohtajan tai junioripäällikön näkökulmasta.

Tosiasia on se, ettei Suomen peräkylän pyllistyksien joukosta juuri kukaan edes haaveile noususta liigaan. Tätä ei yksinkertaisesti haluta. Jopa nousu Mestikseen on jo vähän niin ja näin. Kyseessä on seurasta välittäville laji-ihmisille aikaa vievä taloudellinen ja joskus jopa henkilökohtainen kivireki, aika harvalla riittää intoa tuollaisen reen vetämiseen.

Keskustelussa sivuutetaankin usein se, ettei suomalaisella maakuntaseuralla ole mitään hinkua nousta sarjaportaita ylöspäin. Toiminta on talkoohenkistä, kassa löytyy rahavastaavan auton hansikaslokerosta, leipomukset otteluihin valmistuvat joukkueen valmentajan vaimon kotiuunissa. Toiminta keskittyy ennen kaikkea tarjoamaan mukavan kasvualustan alueen nuorille kiekkoilijoille, jotka jatkavat sitten isolle kirkolle liigaorganisaatioihin, mikäli ovat tarpeeksi hyviä. Seuralla toki saattaa olla myös miesten "edustusjoukkue" a la Vermuntilan Tempo, jonka tehtävänä on toimia lähinnä vieroitushoitona pukukoppielämästä uransa jo lopettaneille tai loukkaantumisen takia kesken jättäneille.

Varmasti Mestiksessä on jokunen seura, joiden sisällä ainakin muutama seura-aktiivi (yleensä kyse kannattajataustaisista ihmisistä) haaveilee jostain suurista saavutuksista ja jopa Suomen mestaruuksista. Yleisesti ottaen Suomi-kiekossa ei kuitenkaan juuri tällaisia kyläseuroja ole.

 

[magnum37]

Meillä on jo olemassa sopiva katto-organisaatio: Jääkiekon SM-liiga Oy. Voisiko olla mahdollista, että tämä toimisi katto-organisaationa jopa 40 joukkueelle? Tiedän, määrä kuulostaa hurjalta, mutta kun se jaotellaan neljään eri sarjaan, niin enää puhuttaisiin vain kymmenen joukkuetta per sarja.

- Jääkiekon SMA-sarja: BLU, IFK, ILV, JYP, KAL, KÄR, LUK, SAI, TAP, ÄSS (10 joukkuetta)
- Jääkiekon SMB-sarja: HPK, KOK, PEL, SPO, TPS (5 joukkuetta)

- Jääkiekon SMA-sarja U20: BLU, IFK, ILV, JYP, KAL, KÄR, LUK, SAI, TAP, ÄSS (10 joukkuetta)
- Jääkiekon SMB-sarja U20: HPK, KOK, PEL, SPO, TPS (5 joukkuetta)

B-sarjat täydennetään viidellä (nykyisellä) Mestis-joukkueella (U20 joukkueineen) - esimerkiksi: HOK, JKP, JUK, SPK ja TUT (yhteensä 10 joukkuetta).

Minkälaisia tulonlähteitä katto-organisaatiolla sitten voisi olla?

TV-tulot ovat luonnollisesti suurin yksittäinen tulonlähde. SMA- ja SMB-sarjojen televisiointioikeudet myydään yhtenä pakettina. SMA:n pääpelipäivät olisivat esim. keskiviikko, perjantai ja lauantai. SMB-sarjan pääpelipäivät vastaavasti tiistai, torstai ja sunnuntai. Näin televisioyhtiölläkin olisi käytännössä joka päivä lähetettävää materiaalia. Ainoa jääkiekoton päivä on maanantai, joka on erinomainen päivä vetää yhteen koko edellisen viikon tapahtumat molemmista sarjoista sekä U20-puolelta.

Joo, A/B -mallia olen itse pitänyt kaikista parhaimpana ratkaisuna niin seuroille kuin katsojillekin. Asettuisin ehdottomasti kyseisen sarjajärjestelmän taakse ja uskoisin vakaasti sen kääntävän suuren yleisön kiinnostuksen taas enemmän jääkiekon suuntaan. A- ja B- liigojen muodostaminen nimenomaan Liiga Oy:n alle olisi epäilemättä paras rakenteellinen muutos, joka turvaisi juuri sen taloudellisen kuilun kapenemisen sarjojen välillä, kun uusi B-liiga nauttisi myös osansa TV-näkyvyydestä sekä niiden rahavirroista. Pitää kuitenkin huomioida, että tämäkin järjestelmä olisi periaatteessa sama kuin nykyinen liitosta erotettu suljettu sarja. Mutta A/B -mallissa olisi enemmän joukkueita ja urheilulliset tasoerot olisivat niissä pienempiä kuin mitä nyt ovat - puhumattakaan siitä, että lähitulevaisuudessa olisi jopa 18 joukkueen yksilohkoinen Liiga.

Keskustelussa sivuutetaankin usein se, ettei suomalaisella maakuntaseuralla ole mitään hinkua nousta sarjaportaita ylöspäin. Toiminta on talkoohenkistä,

Varmasti Mestiksessä on jokunen seura, joiden sisällä ainakin muutama seura-aktiivi (yleensä kyse kannattajataustaisista ihmisistä) haaveilee jostain suurista saavutuksista ja jopa Suomen mestaruuksista. Yleisesti ottaen Suomi-kiekossa ei kuitenkaan juuri tällaisia kyläseuroja ole.

Tätä oikeastaan vertauksella hainkin. Maailma on muuttunut, eikä oikein enää ole perusteita sille urheilulliselle kilpailumallille, millä jääkiekon suomenmestaruudesta ennen kamppailtiin. Usein tuntuu, että liigakarsintoja halutaan takaisin vetomalla näihin ikivanhoihin sarjajärjestelmiin, ja ainakin osaksi unohdetaan ry-hengen puuttuminen sekä Liigan ja liiton sarjojen ero. Enää ei ole sellaista yhdistyshenkeä eikä pelaajilla sellaista kasvattiseurarakkautta, joka mahdollistaisi jonkun pikkukunnan joukkueen nousun liigaympyröihin, kuten joskus muinoin oli mahdollista (esim. FoPS). Tuntuu tosiaan aika kaukaiselta sellainen ajatus, ettäkö suomalaisessa jääkiekossa palattaisiin liittovetoiseen sarjajärjestelmään, puhumattakaan että maailma muuttuisi niin radikaalisti, että jossain Ivalossa saataisiin kökkämeiningillä kasaan SM-sarjatason kiekkojoukkue.

Mestiksessä on jäljellä oikeastaan Jukureiden lisäksi enää TUTO ja Jokipojat, joilla on jollain aikavälillä sekä edellytyksiä ja ymmärtääkseni myös halua pelata liigabisneskiekkoa. Sitten taas nämä Peliitat, Sapkot ja Hokit eivät enemmästä unelmoi kuin Mestis.

 

[Mr.Fox]

Joo, A/B -mallia olen itse pitänyt kaikista parhaimpana ratkaisuna niin seuroille kuin katsojillekin.
- - -
A- ja B- liigojen muodostaminen nimenomaan Liiga Oy:n alle olisi epäilemättä paras rakenteellinen muutos, joka turvaisi juuri sen taloudellisen kuilun kapenemisen sarjojen välillä, kun uusi B-liiga nauttisi myös osansa TV-näkyvyydestä sekä niiden rahavirroista.

Kysehän on rakenteellisesta - mutta mun mielestäni ennen kaikkea asenteellisesta - muutoksesta.

Toisaalta miksi turhaan jättää tuota rakenteellista muutosta vain kymmenen joukkueen A- ja B-sarjoihin? Ehkä olisi mahdollista luoda vielä jopa kymmenen joukkueen C-sarja? Nämä kaikki pelaisivat yhden suuren katto-organisaation alla (tällä hetkellä Jääkiekon SM-liiga Oy). Tässä mallissa Jääkiekkoliitto hoitaisi vain harrastelija-, juniori- ja naisseuroja. Tällöin tällä kuilulla ei olisi mitään merkitystä ja käytännössä karsintoja ison kattojärjestön ja Liiton välisten sarjojen välillä ei tarvitsisi edes järjestää. Harrastelijajoukkueet pääsisivät ison kattojärjestön sarjoihin vain anomalla - toisaalta ison kattojärjestön sarjoissa karsinnat, putoamiset ja nousut kuuluisivat asiaan.

Kuulostaako utopialta? Eihän tähän tarvita kuin 30 (puoli-/neljäsosa-) ammattilaisjoukkuetta.

Pitää kuitenkin huomioida, että tämäkin järjestelmä olisi periaatteessa sama kuin nykyinen liitosta erotettu suljettu sarja. Mutta A/B -mallissa olisi enemmän joukkueita ja urheilulliset tasoerot olisivat niissä pienempiä kuin mitä nyt ovat - puhumattakaan siitä, että lähitulevaisuudessa olisi jopa 18 joukkueen yksilohkoinen Liiga.

Tällä hetkellä Suomen kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaa 27 joukkuetta - 15 SM-liigaa ja 12 Mestistä. OK, osa kyseisistä joukkueista pelaa täysin liigajoukkueen tekohengittäminä. Toisaalta myös kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta (Suomi-Sarja) on löydettävissä muutama varmasti halukas ja kykenevä joukkue täyttämään tuon 30 joukkueen rajan. Toisaalta tämän ei tule olla mikään ehdoton raja - sarjoja voitaisiin pelata myös pienemmällä joukkuemäärällä. Lähes pelkästään harrastelijoista koostuva C-sarja olisi se, jossa joukkueita ei tarvitsisi ehdottomasti olla sitä kymmentä. Selvennän asiaa!

Enää ei ole sellaista yhdistyshenkeä eikä pelaajilla sellaista kasvattiseurarakkautta, joka mahdollistaisi jonkun pikkukunnan joukkueen nousun liigaympyröihin, kuten joskus muinoin oli mahdollista (esim. FoPS).
- - -
Mestiksessä on jäljellä oikeastaan Jukureiden lisäksi enää TUTO ja Jokipojat, joilla on jollain aikavälillä sekä edellytyksiä ja ymmärtääkseni myös halua pelata liigabisneskiekkoa. Sitten taas nämä Peliitat, Sapkot ja Hokit eivät enemmästä unelmoi kuin Mestis.

Nyt me puhumme aivan samaa kieltä - ainoastaan pienillä murre-eroilla.

Valitettavasti päätit hienon kirjoitelmasi sanaan Mestis. Tässä pitäisi jo nyt ruveta ajattelemaan lyhennettä SMB. Kajaanin Hokki, Heinolan Peliitat ja Savonlinnan SaPKo haaveilevat pelaamisesta SMB:ssa. Mä nappasin nyt hieman umpimähkään 30 joukkuetta, jaottelin ne SMA-, SMB- ja SMC-sarjoihin. Upeasti huomaa, että jokaisessa sarjassa noin puolella joukkueista on katse ylöspäin. Eikö tämä nimenomaan tuo sitä tervettä kilpailuhenkeä? Lopuilla joukkueilla tavoite on täynnä - nämä joukkueet haluavat vain säilyä nykyisessä sarjassaan, mutta paine alhaalta päin on kova.

SM-SARJA A - täysammattilaissarja
01. BLU
02. IFK (*) - tavoitteena mestaruus
03. ILV
04. JYP (*) - tavoitteena mestaruus
05. KAL
06. KÄR (*) - tavoitteena mestaruus
07. LUK (*) - tavoitteena mestaruus
08. SAI
09. TAP (*) - tavoitteena mestaruus
10. ÄSS

- kahdeksan joukkueen pudotuspelit, paras seitsemästä, finaalin voittaja Suomen Mestari
- kaksi huonointa kuuden joukkueen karsintasarjaan B-sarjan neljää parasta vastaan
- kaikki ammattilaisjoukkueet jatkavat pelejään vielä runkosarjan jälkeenkin

SM-SARJA B - 3/4 ammattilaissarja
11. HOK
12. HPK (*) - tavoitteena nousu A-sarjaan
13. JKP
14. JUK
15. KOK (*) - tavoitteena nousu A-sarjaan
16. PEL (*) - tavoitteena nousu A-sarjaan
17. SPK
18. SPO (*) - tavoitteena nousu A-sarjaan
19. TPS (*) - tavoitteena nousu A-sarjaan
20. TUT

- neljä parasta kuuden joukkueen karsintasarjaan A-sarjan kahta huonointa vastaan
- kaksi huonointa kuuden joukkueen karsintasarjaan C-sarjan neljää parasta vastaan
- kuusi joukkuetta kymmenestä jatkaa pelejään vielä runkosarjan jälkeenkin - sijat 5-8 kesälomille

SM-SARJA C - 1/4 ammattilaissarja, farmisarja
21. FPS (*) - tavoitteena nousu B-sarjaan
22. HEI (*) - tavoitteena nousu B-sarjaan
23. HER (*) - tavoitteena nousu B-sarjaan
24. JHT
25. JYA
26. KEU
27. KOV
28. KVA (*) - tavoitteena nousu B-sarjaan
29. LEK
30. ROK (*) - tavoitteena nousu B-sarjaan

- neljä parasta kuuden joukkueen karsintasarjaan B-sarjan kahta huonointa vastaan
- kuusi joukkuetta sijoilta 5-10 kesälomille runkosarjan jälkeen

Hallivaatimukset noin suurinpiirtein:
A-sarja: 5.000+ katsojakapasiteetti
B-sarja: 3.000+ katsojakapasiteetti
C-sarja: 1.000+ katsojakapasiteetti

Eivätkä nämä ole mitenkään kiveen hakattuja vaatimuksia. Ennemminkin kyseessä on kunkin sarjan realistiset yleisötavoitteet (keskiarvot).

Tietysti jos vaikkapa joku TuTo selvittäisi tiensä urheilullisesti A-sarjaan 3.000 hallillaan, niin ylhäältä sanottaisiin vain: "TERVETULOA!!!". Kymmenen joukkueen sarjassa on vielä kohtuullisen helppoa sijoittua vähintään sijalle 8 ilman järjettömiä taloudellisia riskinottoja. Myös sijoilta 9-10 on vielä täysin mahdollista selviytyä jatkamaan A-sarjassa - mutta toisaalta tipahtaminenkaan takaisin B-sarjaan ei olisi katastrofi. Siellähän on vastassa käytännössä (entisen) SM-liigan rupusakit ja (entisen) Mestiksen kärkijoukkueet.

C-sarjassa nähdään selkeästi muutamia joukkueita, jotka ovat toimineet tai toimivat edelleen (entisen) SM-liigan joukkueiden farmijoukkueina. Kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla mä en edes näe sitä ongelmaksi. Jos sitten vaikkapa joku Kiekko-Vantaa haluaisi yrittää itsenäistä nousua B-sarjaan, niin sekin on mahdollista. B-sarjassa farmisopimuksia ylöspäin ei hyväksyttäisi - alaspäin se olisi luonnollisesti mahdollista.

 

[Tshekki77]

Toisaalta miksi turhaan jättää tuota rakenteellista muutosta vain kymmenen joukkueen A- ja B-sarjoihin? Ehkä olisi mahdollista luoda vielä jopa kymmenen joukkueen C-sarja? Nämä kaikki pelaisivat yhden suuren katto-organisaation alla (tällä hetkellä Jääkiekon SM-liiga Oy).

Hieno hahmotelma ja itsekin kannatan kyllä tuollaista 10+10 mallia, mutta itse haluaisin nähdä, että nämä kaksi "tasoa" pelaisivat kauden aikana myös ristiin, jolloin sen tv-sopimuksen myyminen, yhtenäisenä pakettina voisi olla helpompaa. Pudonneille seuroillekin tulisi "pehmeämpi" lasku alemmalle "tasolle".

Ja jos toisaalta haluttaisiin maantieteellistä kattavuutta (ja junioreille myös niitä esikuvia, joiden voimalla jaksavat unelmaansa ajaa takaa), niin olisiko täysin mahdoton ajatus, että jokainen näistä 20 joukkueesta velvotettaisiin luomaan itselleen "farmijoukkueen" tai hankkimaan sellaisen, yhteistyön kautta. Nämä 20 farmijoukkuetta pelaisi sitten omaa 10+10, semi-ammattilaissarjaa sellaisilla paikkakunnilla, jossa varsinaista Liigaa ei pelattaisi. Joukkueet sitten koostuisivat Liigajoukkueen a-junnuista ja rotaatiopelaajista. Saisiko tuollainen farmisarja vähemmän kiinnostusta osakseen, kuin nykyinen mestiksen peräpää/Suomi-sarja?

Loput voisivat sitten pelata liiton alaisissa sarjoissa Suomen "ry-mestaruudesta", täysin avoimissa kilpailuissa.

Pelkkä google maps harjoitus, ei siis tietoa, onko joidenkin paikkakuntien välillä jännitteitä siinä määrin, ettei yhteistyö olisi hedelmällistä.

SMA:
JYP -> Varkaus
Kalpa -> Iisalmi
Pelicans -> Heinola
KooKoo -> Kotka
Ässät -> Kankaanpää
Jokipojat -> Lieksa
Saipa -> Hamina
HPK -> Lohja
Sport -> Seinäjoki
Lukko -> Uusikaupunki

SMB:
HIFK -> Porvoo
Blues -> Kirkkonummi
K-Vantaa -> Järvenpää
Ilves -> Nokia
Tappara -> Ylöjärvi
TuTo -> Kaarina
TPS -> Salo
Kärpät -> Kajaani
RoKi -> Tornio/Haaparanta
Jukurit -> Savonlinna

Isoja keskuksia sijoitettu SMB:hen ihan markkinointi mielessä ja tähän toki edellytyksenä se, että nämä tasot tosiaan pelaisivat kauden aikana myös ristiin. Pudotuspeleihin voitaisiin mennä myös siten, että SMA:n seitsemän parasta ja SMB:n paras pelaisivat mestaruudesta ja SMA:n kolme huonointa ja SMB:n 2-4 pelaisivat karsintasarjan, johon otettaisiin huomioon myös runkosarjassa pelatut keskinäiset ottelut, joka siis takaisi myös sen, ettei niihin peleihinkään voisi lähteä läppämielellä.

Edit. Luonnollisesti seuraavalla kaudella ylhäällä alottaisi SMB:n ykkönen, joka pääsi playoffeihin ja karsintasarjan kaksi parasta. Neljä huonointa sitten aloittaisi SMB:stä.

 

[Mr.Fox]

Minkälaisia tulonlähteitä katto-organisaatiolla sitten voisi olla?

TV-tulot ovat luonnollisesti suurin yksittäinen tulonlähde. SMA- ja SMB-sarjojen televisiointioikeudet myydään yhtenä pakettina. SMA:n pääpelipäivät olisivat esim. keskiviikko, perjantai ja lauantai. SMB-sarjan pääpelipäivät vastaavasti tiistai, torstai ja sunnuntai. Näin televisioyhtiölläkin olisi käytännössä joka päivä lähetettävää materiaalia. Ainoa jääkiekoton päivä on maanantai, joka on erinomainen päivä vetää yhteen koko edellisen viikon tapahtumat molemmista sarjoista sekä U20-puolelta.

Mä rupesin nyt oikeasti pohtimaan ja miettimään tätä.

20.06.2012 - ES: Nelonen voitti tiukan taistelun jääkiekon SM-liigan TV-oikeuksista
"Nelonen Media ja jääkiekon SM-liiga allekirjoittivat viiden vuoden sopimuksen liigan televisiointioikeuksista. Sopimus astuu voimaan kaudella 2013-14."

Ilmeisesti viisivuotisen sopimuksen yhteisarvo on 70.000.000EUR. Ainakin MTV3 uutisoi kaudella 2013-14 sopimuksen arvon olevan 14.000.000EUR.

07.11.2013 - TV-sopimus tuo liigajoukkueille aimo läjän kahisevaa
"MTV Sportin saamien tietojen mukaan jokainen liigaseura saa tällä kaudella tv-sopimuksesta suoraa rahaa noin 850 000 euroa. Kiekkoliigan tv-oikeudet omistaa Sanoma Oy. Sopimuksen arvossa on nousua viime kauteen verrattuna 250 000 euroa, viime kaudella jokainen SM-liigaseura kuittasi tv-rahaa 607 000 euroa. Kokonaisuudessa Liigan tämän kauden tv-sopimus on arvoltaan tiettävästi noin 14 miljoonaa euroa. Eli koko tv-oikeuksissa liikkuvaa summaa ei jaeta seuroille, SM-liiga ottaa ymmärrettävästi oman siivunsa välistä."

14x 850.000EUR = 11.900.000EUR - eli toisin sanoen SM-liiga vetää noin kaksi milliä joka kaudesta omiin taskuihinsa.

Neljäntoista joukkueen sarja, jossa jokainen pelaa 30 kotiottelua. Yhteensä televisioitavaa on siis jo pelkästä runkosarjasta 420 ottelua + pudotuspelit. Omassa A-, B- ja C-sarjahahmotelmassani jokaisessa sarjassa olisi 10 joukkuetta. Ymmärrettävistä syistä C-sarjan otteluita tuskin televisioitaisiin. Mahdollisesti nämä oikeudet voisivat kuitenkin olla samassa paketissa, jotka sitten myytäisiin eteenpäin pienemmille/paikallisille toimijoille. Ottelumääriä en ajatellut sen enempiä, mutta tuskin ne ainakaan hirvittävästi tulisivat tipahtamaan nykyisestä 60 ottelusta (SM-liiga) tai 56 ottelusta (Mestis). Kaksi kymmenen joukkueen sarjaa - vaikka kummassakin sarjassa pelattaisiin vain keskimäärin 25 ottelua per joukkue, niin yhteisottelumäärä olisi silti nykyistä suurempi - ehkä 500 televisioitavaa ottelua, ehkä enemmänkin. Tämän lisäksi tulisi A-sarjan pudotuspelit, A- ja B-sarjan karsintapelit, B- ja C-sarjan karsintapelit...

Mun mielestäni lienee täysin realistista olettaa, että esim. viisivuotisen sopimuskauden kokonaisarvo voisi olla jopa 100.000.000EUR - 20.000.000EUR per kausi. Jos tästä mentäisiin 2/3 ja 1/3 -periaatteella (A-sarjalle suurempi osuus, B-sarjalle pienempi), niin mitä se tarkoittaisi joukkueille jaettavan rahan määrään? Ensimmäisenä otetaan luonnollisesti pois Kalen... *KÖH* siis SM-liigan osuus eli noin pari milliä. Tämä jättää helposti kolmella jaollisen luvun 18.000.000EUR jaettavaksi seuroille - lasken näitä lyhyemmällä turkulaisella matikalla, joten lukujen on oltava yksinkertaisia.

10 A-sarjan joukkuetta (2/3) - 1.200.000EUR per joukkue
10 B-sarjan joukkuetta (1/3) - 600.000EUR per joukkue

Tässä kohtaa kannattaa muistaa se, että kaudella 2013-14 vain viidellä Mestis-joukkueella oli joukkueen kokonaisbudjetti >1.000.000EUR (SPO, KOK, JUK, JKP, TUT). Näillä joukkueilla pelaajabudjetit vaihtelivat 300.000-450.000EUR välillä. Toisin sanoen pelkkä TV-oikeuksista tuleva raha olisi huomattavasti suurempi kuin Mestiksen kärkijoukkueiden pelaajabudjetit pari kautta sitten. Tämä on ehdoton edellytys aiemmin puheena olleen putoamispeikon aiheuttaman pelon vähentämiseen. Rahaa (ja TV-näkyvyyttä) olisi tulossa putoamisesta huolimatta. TV-näkyvyydellä lienee suuri rooli myös muiden, seurakohtaisten sponsorien hankinnassa. Pitää muistaa, että vielä kaudella 2012-13 jokainen SM-liigaseura kuittasi TV-rahaa Urho-TV:ltä "vain" tuon samaiset 600.000EUR per joukkue.

Pystyttäisiinkö jo tällä TV-rahalla luomaan se, että myös B-sarjan joukkueiden kokonaisbudjetit voisivat olla siellä 3.000.000EUR luokassa ja siten pienentämään kuilua A- ja B-sarjan välillä? Tämän lisäksi - kuten jo edellä tuli mainittua - yhteistyösopimusten solmiminen myös B-sarjassa luulisi olevan piirun verran nykyistä Mestistä helpompaa, kun TV-näkyvyyttä olisi tarjolla. Tämä vain vaatii asenteellista muutosta - ei puhuta enää SM-liigasta (Kultapossukerhosta) ja Mestiksestä - vaan paremminkin SMA- ja SMB-sarjoista.

Toinen tulonlähde on keskitetysti myydyt parhaat mainospaikat. Tarkoitan tällä esim. jokaisen SMA- tai SMB-joukkueen jäähallin keskiympyrämainosta. Nyt nämä mainospaikat myydään paikallisesti käytännössä murusilla. Nämä joudutaan myymään murusilla, sillä jokainen joukkuehan voi luvata mainostajalleen takuuvarman näkyvyyden paikallisesti vain 30 kotiottelussa. Tämä on lupaus! Mutta katto-organisaation myydessä samaa mainospaikkaa, he voivat luvata näkyvyyttä valtakunnallisesti jopa lähes tuhannessa ottelussa (kaikki SMA- ja SMB-sarjan ottelut pudotuspeleineen). Kummasta on saatavilla parempi hinta, vaikka se sitten jaettaisiinkin kaikkien joukkueiden kesken edellämainitulla 2/3 ja 1/3 -periaatteella?

Mä olen ymmärtänyt asian näin, että halvimmillaan SM-liigajoukkueen kotihallin keskiympyrämainoksen voisi ostaa itselleen noin 10.000-12.000EUR hintaan (+ALV). En usko, että olen asiassa hirvittävän väärässä. Valitettavasti en pysty asiaa millään tavalla tarkastamaan, sillä wanha tietokoneeni levisi noin kuukausi sitten enkä ole vielä ehtinyt pelastaa sieltä aivan kaikkea materiaalia. Mulla olisi ollut käytössä mm. Lahden Pelicansin mediakortti noin viiden vuoden takaa, jossa oli keskiympyrämainoksen hinta. Muistaakseni se sijoittui juuri kyseiseen väliin. Mulla on tarjota tähän hätään vain yksi referenssi: RoKi kaudelta 2013-14 (Suomi-sarja).

RoKi - peliasumainokset 2013-14
Jäämainokset (kilpakaukalo):
- keskiympyrä 6.600EUR

Jos jokainen neljästätoista SM-liigajoukkueesta myy keskiympyrämainoksensa alle 20.000EUR hintaan, niin yhteissummaksi muodostuu ehkä jotain noin 200.000EUR luokkaa. Tällä jokainen joukkue pystyy takaamaan yhteistyökumppanilleen (TV-) näkyvyyttä vain 30 kotiottelussa. Entäpä jos... katto-organisaatio hoitaisikin myynnin keskitetysti yhdelle suurelle yhteistyökumppanille? SMA- ja SMB-sarjan kaikki hallit, kaikki ottelut, pudotuspelit, karsinnat, aivan kaiken... - olisiko mahdollista löytää iso yhteistyökumppani, joka maksaisi logostaan keskiympyrässä 500.000EUR tai jopa 1.000.000EUR?

Mercedes-Benz - miettikää miltä näyttäisi vaikkapa Mersun logo jokaisen SMA- ja SMB-joukkueen (SMC-?) kotihallin keskiympyrässä. Tai pari vuotta sitten kun Burger King etabloitui Suomen markkinoille. Miltä olisi näyttänyt Burger Kingin logo joka ainoassa jäähallissa, joka ainoassa TV-lähetyksessä kotikatsomoissa keskiympyrän mainoksena? Olisiko täysin mahdotonta löytää yhtä isoa yritystä, joka haluaisi mainostaa kaikissa vähänkään merkittävissä jääkiekko-otteluissa Suomen sarjoissa?

Entä jyvitys? Hyvä myyntimies voisi saada kaikki keskiympyrämainokset myytyä jopa yhden miljoonan yhteissummalla. 2/3 jokaiselle kymmenelle SMA-joukkueelle ja 1/3 jokaiselle kymmenelle SMB-joukkueelle. Poistetaan jälleen Kalen... *KÖH* SM-liigan osuus, jolloin jaettava potti on 900.000EUR.

10 A-sarjan joukkuetta (2/3) - 60.000EUR per joukkue
10 B-sarjan joukkuetta (1/3) - 30.000EUR per joukkue

Kyllähän tuostakin taitaisi jäädä jokaiselle joukkueelle enemmän tassuun kuin myymällä keskiympyrämainoksia paikallisesti. Vaikka sopimuksen arvo olisi "vain" puolet laskelmistani, niin siltikin 15.000EUR Mestiksen kärkijengeille keskiympyrämainoksesta lienee enemmän mitä he tällä hetkellä siitä saavat. (...ja siinä tapauksessa keskiympyrämainos olisi myyty todellakin pilkkahintaan...)

 

[Mr.Fox]

Ai niin... ja niistä rahoista, jotka Kale... *KÖH* SM-liiga repii näistä sopimuksista omiin taskuihinsa, niin mun mielestäni olisi oikeus ja kohtuus, että esim. SMC-sarjan joukkueiden matkakustannukset korvattaisiin näillä rahoilla - esim. 100.000EUR per joukkue = yhteensä 1.000.000EUR.

Nykyisessä Suomi-sarjassahan ehdottomasti suurin kuluerä on matkakustannukset. Muistaakseni jossain oli puhetta siitä, että jopa Mestis-joukkueiden budjeteista leijonanosa menee nimenomaan matkakustannusten peittämiseen. Olisiko juttu ollut jopa TuTo:sta, joka ei budjetiltaan kuitenkaan edusta mitenkään edes Mestiksen häntäpäätä?

EDIT: eipä ollut TuTo, jonka matkakustannuksia muistelin. Kyseessä oli Jokipojat.

12.03.2015 - Jokipojat valmiina Mestikseen
"Jokipoikien kulubudjetti tämän kauden Suomi-sarjassa on Lauri Hyvösen mukaan melko tarkalleen 300 000 euroa.

– Matkakulut vievät budjetista suuren osan. Ne eivät ole edes juuri pienempiä kuin Mestiksessä. Vieraspelimatkat ovat pääsääntöisesti todella hurjia, ja reissuissa joudutaan usein myös yöpymään, hän selvittää."

Kuinkahan paljon nykyisten Suomi-sarja-joukkueidenkin arkea mahtaisi helpottaa katto-organisaation jakama satatonttua per joukkue matkakustannuksiin? Epäilen, että kaikilla SS-paikkakunnilla pompittaisiin riemusta kattoon. Miksi siis ei SMC:ssa?

 

[Mr.Fox]

Pelkkä google maps harjoitus, ei siis tietoa, onko joidenkin paikkakuntien välillä jännitteitä siinä määrin, ettei yhteistyö olisi hedelmällistä.

SMA:
Saipa -> Hamina
HPK -> Lohja

SMB:
Ilves -> Nokia
Tappara -> Ylöjärvi

Pari huomautusta:
SaiPa => Ketterä
HPK => FoPS

Ilves/Tappara => Lempäälä?

Isoja keskuksia sijoitettu SMB:hen ihan markkinointi mielessä ja tähän toki edellytyksenä se, että nämä tasot tosiaan pelaisivat kauden aikana myös ristiin.

Mä vedin omat jaotteluni ihan puhtaasti SM-liigan kauden 2014-15 viisi huonointa joukkuetta B-sarjaan. Ehdoton vaatimus oli se, että oma suosikkijoukkueeni (TPS) kuuluu tähän B-sarjaan. Näin yksikään ei pääse väittämään, että "helppoahan se on sieltä tiputella kalpoja ja saipoja, kun oma joukkue jää A-sarjaan"! TPS kuuluu tällä hetkellä SM-liigan alempaan keskikastiin ja näin ollen myös suunnitelmissani B-sarjaan. Kenties samoista syistä laitoit myös oman suosikkisi (HIFK) B-sarjaan... "markkinointimielessä"?

Sarjojen ristiinpelaaminen olisi hienoa, mutta... siinä on vain sellainen pointti, että mahtaako sellainen muodostua tavalliselle jääkiekon seuraajalle - Pentti Peruskatsojalle tai Tauno Tasalakille - liian hankalaksi hahmottaa? Ymmärrän todella hyvin sun pointtisi, mutta onko se sittenkin liian hankalaa järjestää ymmärrettävällä tavalla.