Vastaan lyhyesti ja HUOM! vain Porin hankkeisiin liittyen. Näitä asioita on puit todella paljon Ässä-osiossa, joten en kaiken kattavia vastauksia jaksa tänne laittaa.
Tähän liittyen pari kysymystä:
1. Mikä tarkalleen tekee monitoimihallin pyörittämisestä merkittävästi kalliimpaa kuin jäähallin? Suurin osa liigaseuroista pelaa ymmärtääkseni vuokralla kaupungin omistamassa hallissa, kuittaako kaupunki tällä hetkellä mahdolliset tappiot?
Ymmärtääkseni monitoimihalliin tarvitaan muitakin tapahtumia, kuin jääkiekko-otteluita. Tämä tarvittavien tapahtumien määrä on sellainen, ettei se Porissa ole realismia. Ymmärtääkseni monitoimihallit eivät ole olleet tuottoista bisnestä edes pääkaupunkiseudulla, etenkin Baronan tilanne on ollut paljon esillä.
2 . Miksi pienempiin liigakaupunkeihin verrattuna samankokoisissa ruotsalaiskaupungeissa monitoimihalli on koettu kannattavaksi investoinniksi? Onko Ruotsissa näissä halleissa enemmän muita tapahtumia? Katsojakeskiarvot ovat Ruotsissa jonkin verran korkeampia (viime kaudella 5 822 vs 5 213), mutta voisi kuvitella että SM-liigassakin yleisömäärät nousisivat ainakin aluksi jonkin verran jos halliolosuhteet paranisivat.
Tähän on vaikeaa ottaa kantaa, kun en ole tietoinen siitä, miten erilaiset rakennuskustannukset jne ovat hallihankkeissa jakautuneet, onko kyseisillä kaupungeilla ollut tahtotilaa rakentaa monitoimitiloja, mitä muita tapahtumia niissä järjestetään, onko kyseisistä kaupungeista puuttunut tyystin vastaavanlaisia isompia tiloja jne jne. Kysymyksiä riittää.
3. Voiko 70-luvulla rakennetun hallin käyttöikää pidentää rajattomasti remontoimalla? Entä tuleeko vanhan hallin remontoiminen pitkällä aikavälillä (sanotaanko vaikka 30 vuotta) todellakin halvemmaksi kuin kokonaan uuden rakentaminen? Uutta hallia kun ei varmaan tarvitsisi vähään aikaan (yli 20 vuotta lienee realismia) remontoida rakentamisen jälkeen.
70- luvun lopulla rakennetun hallin käyttöikää ei voi pidentää rajattomasti. Porissa käytiin viime metreille asti keskustelua muista, uusista hallihankkeista, mutta yksikään ei osoittautunut taloudellisesti millään lailla realistiseksi. Kuten Mikko Laine asian totesi, ainoat vaihtoehdot olivat loppuviimeksi remontoiminen tai remontoimatta jättäminen. Ässiä tästä ei voi syyttää, sillä Ässät sijoittaa todella paljon omia rahojaan tähän hankkeeseen.