Jees, kohta se alkaa.
Omat arvioni voimasuhteista eivät oikeastaan poikkea yleisestä mielipiteestä mitenkään, mutta voisin heittää hieman numeroita peliin.
Joukkueiden ranking ja pisteodotusarvo (suluissa todennäköisyydet sijoille 1-2-3-4):
1. TuTo 8,5 (47 % - 32 % - 20 % - 1 %)
2. Jokipojat 7,7 (30 % - 34 % - 34 % - 2 %)
3. Ahmat 7,3 (23 % - 33 % - 41 % - 3 %)
4. KOO-VEE 1,6 (0 % - 1 % - 5 % - 94 %)
TuTo on vahvin Mestiksestä karsintoihin joutunut joukkue kuuden viimeisimmän vuoden ajalta, jolloin Mestistä/I divisioonaa on 12-joukkueisena pelattu. Turkulaiset pelasivat joulukuisen valmentajanvaihdoksen jälkeen Pekka Virran johdolla lähes samalla tasolla viimeisten play off-joukkueiden kanssa.
Maalivahtikaksikko on ok. En tosin näe Timo Kinnusta samanlaisena supermiehenä kuin jotkut muut.
Puolustusmateriaalin kapeus oli syksyllä ongelma, mutta Ilkka Heikkisen ja Jouni Vennon myötä TuTolla on selkeästi karsintajoukkueiden monipuolisin pakisto koossa. On kokemusta, nuoruuden intoa, kiekollista taitoa ja kovuutta.
Hyökkäyksen vahvuus on materiaalin laajuus, sillä omien junnujen vahvojen otteiden myötä kelvollisia kavereita on yli neljään ketjuun. Joukkueen ehkä suurin ongelma on todellisen huipun puuttuminen. Mitat täyttävää ykkössentteriä tyyliin Ahmojen Lehtinen ja Jokipoikien Kinnunen ei ole.
Yksi ase karsintapeleissä on varmasti läpi kauden erittäin tehokkaasti toiminut ylivoimapeli, joka oli koko Mestiksen toiseksi tehokkain heti KalPan jälkeen. Huikea suoritus, kun käsiä ei kuitenkaan samalla mitalla ole kuin Mestiksen kärkijoukkueissa.
Jokipojat lienee vastaavasti kovin alasarjalainen karsinnoissa aiemmin mainitulta ajanjaksolta, joten helpolla sarjapaikkoja ei tosiaankaan tänä keväänä jaeta.
Maalivahtikaksikko saa saman arvosanan kuin TuTolla: ok. Marko Mäkkelin prosentit ovat komeat, mutta ei sarjan ylivoimaisesti parhaan joukkueen takana huonommin saakkaan torjua. Todellinen taso mitataan, kun vastustajat kovenevat.
Ykköspakkipari on kirkkaasti karsintasarjan vahvin. Miika Haapala ja Arttu Käyhkö kelpaisivat mihin tahansa Mestis-jengiin.
Ykkössentteri Mikko Kinnusen taidot tuntevat kaikki Mestistä seuranneet, ja Sami Puruskainenkin lienee 30-40 pisteen kaveri Mestis-tasolla, mikäli vertailupohjana käyttää aiemmin nousseiden KalPan ja Salamoiden pistenikkareiden suorituksia eri sarjatasoilla.
Kaiken kaikkiin Jokipojilla vaikuttaisi olevan kolmisen kappaletta kelvollisia Mestis-tason ketjuja.
Ahmat on karsintasarjan musta hevonen. Alkuvuoden otteet ei paljon lupaile, mutta eivät ne loppujen lopuksi kovinkaan paljon taida joukkueen iskukyvystä kertoa. Ensin ei ollut pelaajia, ja sitten kun oli pelaajia, oli työesteitä ja karsintojen odottelua.
Maalivahti Kai Tillasen suoritus on hyvinkääläisittäin erittäin tärkeässä roolissa. Parhaimmillaan mies on ollut erinomainen, mutta toisinaan on turhankin helppoja lurahtanut. Kokematon kaveri tällä tasolla.
Hyvää maalivahtipeliä Ahmat tarvitsee, sillä pakisto on selkeästi TuToa ja Jokipoikia heppoisempi.
Ahmojen ase on hyökkäys. Janne Lehtisen, Jukka Penttisen ja Semi Pekin johtamassa hyökkäyksessä on huomattavasti enemmän kokemusta ja pelisilmää kuin kilpakumppaneilla. Edellä mainittujen herrojen johdolla myös vaisu ylivoimapeli saattaa noustaa uuteen kukoistukseen.
KOO-VEE taitaa olla aika kovassa seurassa. Ainakin se on ylivoimaisesti heikoimmalla pistekeskiarvolla Suomi-sarjasta karsintoihin asti edennyt joukkue. Pelaajistossa ei ole yhtään Mestis-tasolla minkään sorttisia kannuksia hankkinutta pelaajaa, ja maalivahtipeli on enemmän kuin kysymysmerkki.
Rahkeisiinsa nähden nuoret ja ennakkoluulottomat tamperelaiset tuntuvat olevan erinomaisessa iskussa, sillä kyllä sekä Diskoksen että HeKin pudottaminen jonkunlainen meriitti on. Tosiasiat ovat kuitenkin tosiasioita, ja KOO-VEE jää paperilla valtavasti kolmesta muusta joukkueesta.
Todennäköisyysprosentit tiistaille 16.3.
Ahmat – Jokipojat 42-18-40
TuTo – KOO-VEE 85-9-6