Modeille pitäs pistää viestiä, että laittaisivat saunan lukkoon. Auki vasta, kun siihen tulee aihetta.
Jumalauta. Olen istunut kylmässä saunassa allekirjoituksessani mainitusta päivämäärästä asti. Silloin tällöin tänne on tuotu puita, mutta aina ne on osoittautuneet märiksi tai tulentekovälineet ovat olleet hukassa. Älkää nyt lyökö ovea säppiin, kun viimeinkin on toivoa lämmöstä!
Ko. päivän iltana painelin muuten saunaan ottaen täysin poikkeuksellisesti mukaan saunaoluen. Hieman surumielisen saunahetken aluksi sihahti Sandels-tölkki auki menetetylle mahdollisuudelle, Pekka Virran aikakauden päätökselle ja hienoille kokemuksille joita KalPan mukana oli saanut kokea. Silloin tuntui, että noinkohan KalPa palaa takaisin pohjalle, tuskin ainakaan mitalipeleissä ollaan vähään aikaan. Saunassa päätin kuitenkin, ettei niin voi olla. Meidän aika tulee vielä. Profetian toteutuminen on tuntunut joskus hyvinkin kaukaiselta, mutta siihen haluan uskoa. Se antaa toivoa. Joskus vielä, toivottavasti.
Onko se tämä kevät? Vaikea sanoa, ainakin ollaan jo toiseksi lähimpänä koko seurahistorian aikana. Vaikkei aikamme olisi vielä, mielestäni meille tarjoillaan nyt jotain sellaista jota ei ole ihan hetkeen tarjottu. Näistä hetkistä täytyy nauttia! Puita uuniin vaan, ihan se ja sama jos hormi ei vedäkään ja joku tulee myöhemmin lällättelemään keulimisista ja sulamisista. Mahdollinen menestys ei tunnu miltään, ellemme elä koko matkaa ylä- ja alamäkineen mukana! Annetaan palaa kun menee lujaa ja haukutaan koko organisaatio kun ei mene. Älkäämme padotko tunteitamme ihan vain varmuuden vuoksi, se ei ole hyväksi.
Se lähestyy, olkaamme valmiina.
