Jatkan offtopicia sen verran, että varmasti enemmistö tytöistä haluaa mennä sinne balettiin. Varsinkin kun on kasvettu siinä tietyssä muotissa pinkissä tapetissa barbien keskellä. Eikä siinä toki ole mitään väärää. Lapset saavat innostua mistä ikinä haluavatkin. Mitä tässä nyt lähiaikoina saanut seurattua lähempää miten eri vanhemmat toimivat harrastusten suhteen, on meno muuttunut siitä mitä itse olin nuori. Esim. juuri jalkapallo harrastuksena. Vanhemmat kokevat sen olevan enemmänkin kerho, mihin lapsen voi tiputtaa tunniksi ja itse käydä hoitamassa asioita. Ei tikkuakaan ristiin jolla tukisi lasta harrastuksessa. Ensimmäinen kiukkupuuska ja ollaan viemässä poikaa kotiin harkoista. Tai vastakohtaisesti raahataan rangaistukseksi huonolla päällä oleva lapsi väkisin treeneihin. Monet kehityskeskustelut mekin ollaan kotona käyty kun ollaan ylpeitä kun sanoo lopettavansa, mutta sitten taas kun asiaa vähän perkaa niin on siellä jalkapallosakin kaikkea kivaa. Tai pahempi esimerkki, että "äiti sanoi etten enää mene jalkapalloon". 4v lapselta. Ja eipä ole joo äiti-viikoilla tyttöä paljon näkynyt. Esimerkillistä toimintaa, kun omat intressit on lapsen edun edellä.
Hyvä esimerkki on myös meidän perheen vanhin. Olisko ollut 4 vai 5v kun kokeili jalkapalloa. Ei uskaltanut sivurajaa lähemmäs vaikka olisi vanhempi ollut mukana. Myöhemmin halusi kuitenkin jalkapallokerhoon, joka oli "satujalkapallo" tjs. Prinsessat tässäkin oli huomionarvoista niin oli paljon kiinnostavampi. Nyt sitten kuitenkin halusi itse tulla harrastamaan sisarusten kanssa ja toistaiseksi ollaa kokeilu-vaiheessa.
Joo vähän lähti laukalle, mutta itse näen suurempana ongelmana vanhempien yleisen suhtautumisen harrastuksiin. Valitettavan usein näissä mennään poika-harrastus / tyttö-harrastus edellä, eikä edes lähdetä kokeilemaan erilaista.