Meille tulee vauva!

[sampio]

Onneksi olkoon!

Omat muksuni nukahtivat hetki sitten, tai oikeastaan vanhempi nukahtaa yleensä aina ysin maissa, nuorempi kukkuu vaille kymppiin. Hetki sitten käväisi sanomassa, ettei jaksa nukkua. Jaksoi näköjään kuitenkin.

Neljä vuotta on ollut ikäeroa lapsilla, eli jos samaa kaavaa jatkaisimme, pitäisi seuraava työstää lähiaikoina. Vaan taitaa jäädä kokeilematta, niin hienoja hetkiä kuin pienen ihmisen syntymät ovatkin. Tietyllä tapaa haikea luopua siitä kokemuksesta, mutta ainahan nuo tuppaavat kasvamaan, joten muksuja saisi sitten lykkiä lopun ikää.

 

[Jokru]

Vauvat ei ikinä oikein oo ollu "mun juttu". Puoliväkisin tuttujen lapsia on joutunut syliin ottamaan, mutta jumalauta kun se oma pieni tyttölapsi syntyi viime lauantaina niin johan keikahti maailma päälaelleen. Nyt oikeastaan kaikki mitä ajattelee tai tekee niin pyörii sen pienen ihmeen ympärillä..

On sen mahtavaa kasvaa 30-vuotiaana isäksi.

 

[Puscutractori]

Vauvat ei ikinä oikein oo ollu "mun juttu". Puoliväkisin tuttujen lapsia on joutunut syliin ottamaan, mutta jumalauta kun se oma pieni tyttölapsi syntyi viime lauantaina niin johan keikahti maailma päälaelleen. Nyt oikeastaan kaikki mitä ajattelee tai tekee niin pyörii sen pienen ihmeen ympärillä..

On sen mahtavaa kasvaa 30-vuotiaana isäksi.

Onnea tuoreelle isälle. Tekstisi oli kuin omasta kynästäni. Juuri noin asia usein menee, mikä on mielestäni pelkästään positiivista. Isyys on ehkä paras, antoisin ja opettavaisin asia elämässä.

 

[ozo]

Meille tuli 20.11. vähän yli nelikiloinen poikavauva. En olisi ikinä uskonut, että ensimmäinen viikko tulisi olemaan näin raskas, mutta iloisin mielin sitä vaan huolehtii omasta esikoisestaan. Ei paljon nukuta :)

 

[Grainger]

Kesäkuisen keskenmenon jälkeen nyt tilanne on siinä mielessä parempi, että ns. riskiviikot on jo takana ja pikkukakkosen laskettu aika on toukokuussa. Perheen esikoinen näki päivänvalon ensimmäisen kerran huhtikuussa -10, joten kaiken mennessä nappiin on lapsilla aika tasan pari vuotta ikäeroa.

Jännä homma, että viikkoja ei ole hirvittävän paljon vieläkään, toinen kolmannes kohtuu alussa, mutta silti liikkeet tuntee jo ihan selvästi. Esikoisen kohdalla raskaus oli kuitenkin selvästi yli puolen välin ennen kuin itse tunsin mitään, nyt tuntuu ihan selvästi. Kätilö piti todennäköisenä sitä, että vaimomateriaalin massiivinen 160 senttimetrin ja 50 kilogramman fyysinen olemus mahdollistaa pienenkin nyytin liikkeiden selvän tunnistettavuuden.

Onnea kaikille Jatkoajan tuoreille ja vähemmän tuoreille vanhemmille. En koe itse olleeni kovinkaan lapsirakas ennen oman syntymää, mutta nytpä ollaan aika pahassa koukussa...

 

[Snakster]

Tämä on hieno ketju ja tässäkin kohtaa pitää onnitella kaikkia asianosaisia.

Erityisen hauskaa oli nyt, kun aloin lukea ikivanhoja postauksia. Esimerkiksi sivulta 4 löytyy meitsin omat hehkutukset esikoisen tiimoilta. Niin se aika vierii.

 

[JonKorn]

Meidän perheeseen esikoinen syntyi kesäkuussa 2010. Toista odotettiin sitten tälle syksylle lasketun ajan ollessa muistaakseni 24.9 mutta mutta... Elämä näytti sen raadollisemman puolen heti ensimmäisessä ultrassa jossa sikiöltä ei havaittu liikkeitä laisinkaan muitten elintoimintojen toimiessa kuitenkin normaalisti. Uusinta ultran ja sairaalassa tehtyjen kokeiden jälkeen selvisi että kyseessä oli suhteellisen harvinainen sairaus eli Hervantauti. (Linkitys Wikipediaan ei onnistu) Abortti tässä tapauksessa olisi ollut mahdollinen mutta puolisoni ei sitä halunnut joten päädyimme ratkaisuun mennä sinne asti kuin sikiö jaksaa kohdussa ennen menehtymistä. Vuosi ja viikko esikoisen syntymästä pitelin sitten kädessäni pientä ihmistä joten kuten muistuttavaa nyyttiä joka haudattiin muutama päivä
"syntymän" jälkeen. Onneksemme meillä tosiaan oli jo yksi pieni ilopilleri kotona eikä tämä sattunut ensimmäisen raskauden aikana.

Nyt sitten puolisoni ilmoitti olevansa uudestaan raskaana ja aika neuvolaan on jo varattu. Täytyy sanoa että jännittää todella paljon ultra kunhan sinne asti päästää sillä on n.25% mahdollisuus että tämäkin sikiö sairastaa samaa tautia. Kyseessä on siis jonkinlainen geenivirhe joka tulee molemmilta vanhemmilta eli siis minulta ja puolisoltani. Huonoa tuuriahan tämä on että molemmat kannamme tätä geeniä jota tauti tarvitsee mutta sen kanssa nyt vain on elettävä

Onnittelut minultakin kaikille isiksi tai äidiksi tulleille ja mainittakoon lopuksi että kyllä lapsi tekee elämästä jotain suurta. Ainakin itselle elämästä on tullut paljon tasapainoisempaa. Eikä mikään voita sitä tunnetta kun 1,5-vuotias poika tulee ja pistää kädet kaulan ympärille antaen mahtavan halauksen.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[super]

Tää on ehkä kohta ainoa aihe mihin kirjoitan :) Kolmas lapsemme syntyy tai pitäisi syntyä 29.12. Sisarukset odottavat uutta tulokasta lähes yhtä suurella innolla kuin isi ja äiti. Tähän mennessä kaikki on mennyt suorastaan erinomaisesti, edellisen lapsen syntymää edelsi keskenmeno mutta nyt kaikki on suorastaan loistavasti. Toivotaan että tulokas malttaisi pysyä muutaman päivän yli.

Ketju täydentyy nyt toisella tytöllä. Nää lapset on kuitenkin parasta mitä saat ja parasta mitä sulla on, ikinä!

Onnea kaikille jotka ovat saaneet perheenlisäsytä sitten viimeisen! Mä oon ehkä maailman onnellisin mies.

 

[Mas@]

Tää on ehkä kohta ainoa aihe mihin kirjoitan :) Kolmas lapsemme syntyy tai pitäisi syntyä 29.12. Sisarukset odottavat uutta tulokasta lähes yhtä suurella innolla kuin isi ja äiti. Tähän mennessä kaikki on mennyt suorastaan erinomaisesti, edellisen lapsen syntymää edelsi keskenmeno mutta nyt kaikki on suorastaan loistavasti. Toivotaan että tulokas malttaisi pysyä muutaman päivän yli.

Ketju täydentyy nyt toisella tytöllä. Nää lapset on kuitenkin parasta mitä saat ja parasta mitä sulla on, ikinä!

Onnea kaikille jotka ovat saaneet perheenlisäsytä sitten viimeisen! Mä oon ehkä maailman onnellisin mies.

Kuin meikäläisen "päiväkirjasta", keskenmenoa ja sen ajankohtaa myöten. Kaksi tytöntaaperoa odottaa jo innolla milloin kolmas putkahtaa maailmaan, joskus keväällä sen pitäisi tapahtua.

Toivottavasti superperheessäkin menee kaikki hyvin! :)

 

[Wrighter]

Toinen ötökkä on täälläkin päin tulossa. Enimmäinen syntyi 11.11.09 ja tyttönä tupsahti maailmaan. Seuraavan pitäisi syntyä tuossa toukokuun alkupuolella.

Melko erilaista tämä toinen odotus kuin ensimmäinen. Silloin kaikki oli uutta ja erilaista ja nyt vaan odotellaan. Ekalle puhuttiin jo heti alkuvaiheesta ja tämä toinen tulee vain äidin mahasa mukana. Hiukan on yritetty sinne huudella mutta ei mitään sellaista kuin ekan kanssa.

Aika tavalla jännittää jo nyt se miten kahden kanssa elämä lähtee sujumaan. Ensimmäinen ei suostu vieläkään nukkumaan koko yötä ja nukuttamiseenkin menee se oma aikansa. Kaksi vuotta tässä nyt ollaan valvottu enemmän tai vähemmän. Toivottavasti seuraava perii vanhempiensa unenlahjat.

 

[Paul Kemp]

Onnea kaikille isille ja tuleville isille(tai/ja äideille). Itse en aio koskaan lapsia hommata, mutta onhan se ihan mukavaa, kun esimerkiksi kaverien tenavat kasvavat ja niitä joskus kaupungilla tai kylässä käydessä näkee.

 

[Beagle Boy]

3665 grammaa ja 53 senttimetriä ovat esikoispojan mitat. Terveiset Kättäriltä.

 

[Juicey]

Kuudes käytiin aamulla saattelemassa maailmaan, poika tuli mitoilla 3742 g ja 48 cm. Ennenkuin joku kysyy niin ei, ei ole muuta vakaumusta taustalla kuin että kaikki pidetään.

 

[Jeihki]

Kuudes käytiin aamulla saattelemassa maailmaan, poika tuli mitoilla 3742 g ja 48 cm. Ennenkuin joku kysyy niin ei, ei ole muuta vakaumusta taustalla kuin että kaikki pidetään.

Onneksi olkoon ja tuossahan ihan itse mainitsit vakaumuksen parhaasta päästä. Hienointa on kun niitä siunaantuu niille, ketkä niitä haluaa.

Itse tulen kolmatta kertaa isäksi jossain kohtaa maaliskuuta.

 

[sonnychiba]

Meille tulossa juhannuksen aikoihin toinen lapsi. Ensimmäinen nyt noin vuosi ja neljä kuukautta vanha. Muistan sinkku aikoja, kun mietein etten ikinä hanki lapsia, mutta onneksi päätös ei ole pitänyt. Tyttö oppii joka päivä jotain uutta mitä saa ihmetellä. Saas nähdä miten kahden lapsen kanssa pärjää...

 

[kiljander]

Meille tulossa juhannuksen aikoihin toinen lapsi. Ensimmäinen nyt noin vuosi ja neljä kuukautta vanha. Muistan sinkku aikoja, kun mietein etten ikinä hanki lapsia, mutta onneksi päätös ei ole pitänyt. Tyttö oppii joka päivä jotain uutta mitä saa ihmetellä. Saas nähdä miten kahden lapsen kanssa pärjää...

Hienosti pärjää kun rutiinia on tullut ja asioihin osaa suhtautua rennommin ja heillä tulee ikäero olemaan hieman vähemmän kuin meidän 1. ja 2. välillä. Hyvää seuraa siis toisilleen tiedossa etenkin jos ovat samaa sukupuolta.

t. Kiljander (3 lapsen isä)

Edit: Onnittelut myös Kättärille ja kuudennen johdosta Lappeenrannan seudulle!

 

[Girardi #5]

Meidän perheen esikoisen laskettu aika on 23.5.2012, joten aletaan olemaan jo puolessa välissä. Rakenneultra oli tiistaina ja kaikki näytti hänellä olevan niin kuin pitääkin. En jännitä niinkään isäksi tulemista vaan tätä odottamista ja että kaikki menee loppuun asti hyvin.

 

[puhis]

jaahas kai on sitä sitten on "avauduttava" tänne....

Eli meille tulee vauva, on tosin ihan alkutekijöissään äitinsä mahassa, mutta kuitenkin...

Lapsettomuusjuttuja piti käydä läpi että päästiin tähän pisteeseen mutta onneksi ei ihan mahdottoman paljoa ja suhteellisen nopeasti kuitenkin tapahtui asioita ja tärppäsi....

Aikast hyvä fiilis tässä vaiheessa, mutta silti ollaan vielä riskiviikoilla menossa joten on yritettävä pitää jalat maassa....

 

[AnaMasa]

Toivottavasti kaikki menee hyvin tärpistä eteenpäin, mutta jalat on hyvä pitää maassa ainakin niin pitkään, että raskaus on vähän pidemmällä. Meillä meni eka kesken, sitten toinen ja voi jummi sitä surun määrää, kun oli kuvitellut kaikenlaista ennakkoon.

Sitten kun asiasta siellä täällä avauduin, niin paljastaui, että keskenmeno on ihan tautisen yleistä nykypäivänä, vaikka sitä ei luonnollisesti liikoja mainostella. Yhdellä kaverilla oli tullut viisi(!) läpi, toisella kolme, kaverin siskolla kaksi jne. ja kaikki aivan lähipiiristä. Pahin oli tapaus, jossa homma oli keskeytetty myöhemmin epämuodostumien takia. Ei voi käsittää miltä tuntuu synnyttää suoraan hautaan.

Suomessa n. 15% raskauksista keskeytyy alhaisessa vaiheessa. Tuon virallisen prosentin lisäksi tulee keskenmenot, joissa ei olla hakeuduttu lääkäriin tai raskautta ei olla edes huomattu. Yksittäisen raskauden meneminen kesken on todennäköisempää kuin Ilveksen voitto tänään Jokereista (kerroin 6,70). Tuo on minusta aivan sairas luku.

Toivottavasti kaikki menee kaikilla hyvin, mutta ihan yleisenä neuvona se, että sinne pilvilinnoihin ei kannata kavuta liian varhaisessa vaiheessa.

 

[JjZz]

Toivottavasti kaikki menee hyvin tärpistä eteenpäin, mutta jalat on hyvä pitää maassa ainakin niin pitkään, että raskaus on vähän pidemmällä. Meillä meni eka kesken, sitten toinen ja voi jummi sitä surun määrää, kun oli kuvitellut kaikenlaista ennakkoon.

Sitten kun asiasta siellä täällä avauduin, niin paljastaui, että keskenmeno on ihan tautisen yleistä nykypäivänä, vaikka sitä ei luonnollisesti liikoja mainostella. Yhdellä kaverilla oli tullut viisi(!) läpi, toisella kolme, kaverin siskolla kaksi jne. ja kaikki aivan lähipiiristä. Pahin oli tapaus, jossa homma oli keskeytetty myöhemmin epämuodostumien takia. Ei voi käsittää miltä tuntuu synnyttää suoraan hautaan.

Suomessa n. 15% raskauksista keskeytyy alhaisessa vaiheessa. Tuon virallisen prosentin lisäksi tulee keskenmenot, joissa ei olla hakeuduttu lääkäriin tai raskautta ei olla edes huomattu. Yksittäisen raskauden meneminen kesken on todennäköisempää kuin Ilveksen voitto tänään Jokereista (kerroin 6,70). Tuo on minusta aivan sairas luku.

Toivottavasti kaikki menee kaikilla hyvin, mutta ihan yleisenä neuvona se, että sinne pilvilinnoihin ei kannata kavuta liian varhaisessa vaiheessa.

Juu, nuo keskenmenot on yllättävän vaiettu asia. Sen huomaa viimeistään siinä, kun se sattuu omalle kohdalle ja yrittää hakea läheisistä vertaistukea. Lisäksi niiden aiheuttamaa mielipahaa vähätellään, itsekin ajattelin aikaisemmin, että "mitäs sitten jos sellainen tulee, ei muuta kun uutta sisään". Parin keskenmenon jälkeen (tai siis jo enimmäisen) on asenne vähän muuttunut.

Nyt, parin keskenmenon jälkeen, kolmas raskaus vaimollani meni päätyyn asti. Ei kyllä lähes koko raskauden aikana uskaltanut juuri iloita tai suunnitella tulevaa.

 

[puhis]

Toivottavasti kaikki menee hyvin tärpistä eteenpäin, mutta jalat on hyvä pitää maassa ainakin niin pitkään, että raskaus on vähän pidemmällä. Meillä meni eka kesken, sitten toinen ja voi jummi sitä surun määrää, kun oli kuvitellut kaikenlaista ennakkoon.

Sitten kun asiasta siellä täällä avauduin, niin paljastaui, että keskenmeno on ihan tautisen yleistä nykypäivänä, vaikka sitä ei luonnollisesti liikoja mainostella. Yhdellä kaverilla oli tullut viisi(!) läpi, toisella kolme, kaverin siskolla kaksi jne. ja kaikki aivan lähipiiristä. Pahin oli tapaus, jossa homma oli keskeytetty myöhemmin epämuodostumien takia. Ei voi käsittää miltä tuntuu synnyttää suoraan hautaan.

Suomessa n. 15% raskauksista keskeytyy alhaisessa vaiheessa. Tuon virallisen prosentin lisäksi tulee keskenmenot, joissa ei olla hakeuduttu lääkäriin tai raskautta ei olla edes huomattu. Yksittäisen raskauden meneminen kesken on todennäköisempää kuin Ilveksen voitto tänään Jokereista (kerroin 6,70). Tuo on minusta aivan sairas luku.

Toivottavasti kaikki menee kaikilla hyvin, mutta ihan yleisenä neuvona se, että sinne pilvilinnoihin ei kannata kavuta liian varhaisessa vaiheessa.

Meillä on kanssa lähipiirissä useampia keskenmenoja "koettu ja nähty", ei ole hauskoja tapauksia ne, ei todellakaan.... vetävät aika hiljaiseksi....

Sen takiakin tässä pyritään pitämään jalat todella maassa ennenkuin ollaan pidemmällä, tosin ekat ultrat olivat siinä mielessä positiivisia että alkio/sikiö on hyvässä paikassa ja todella vahva syke löytyy.....

 

[2silmäinen kyklooppi]

Viitisen viikkoa toisen lapsen syntymään. Sitä ennen pitäisi vielä muuttaa.

Ensimmäinen täytti juuri 2 vuotta, joka on kova poika puhumaan. Kuusi sanaiset lauseet on jo ollut arkipäivää pari kuukautta. Koko ajan puhuu, ellei nuku.

 

[Ujcik#11]

Ensimmäinen tyttö on jo 1,5 vuotias. Kasvanut hienosti vaikka keskonen olikin. Täyttä päätä vetää jo kämppää ympäri ja kotiimme valmistui yläkerta tuossa viikko sitten, voi sitä riemua kun saa tyhjällä baanalla vetää ees taas :)

Seuraava alivuokralainen on tulossa syksyllä 2012. 19.09.2012 laskettu aika, joten hyvin kerkää tässä valmistautumaan tähän. Ensimmäisen jälkeen osaa jo ottaa hieman rennommin. Hieno ja mukava tunne kun saadaan taas uusi tulokas!
Toivottavasti selviämme tästä raskaudesta "helpommin" kuin ensimmäisestä, sillä tuota ensimmäistä raskausta varjosti hieman vaimon vakava myrkytystila ja kuukausien sairaalaelämä. No, tuli mitä tuli niin otamme sen vastaan.

 

[Baloun]

Noniin, kirjoitetaan tähänkin ketjuun, nyt kun on varmaa tuo vaimon raskaus

Elikkä kahdestoista viikko lähenee, mutta penteleesti mutkia matkassa.

Vaimolla ollut 38-40 kuumetta, on nuhaa, välillä toinen jalka menee tunnottomaksi, välillä lantio menee tunnottomaksi ja välillä kädet. Kyseessä dibeetikko. Lääkäri tyreksiiniä(tai mikä ihme nyt onkaan) määrännyt. Nähtävästi sivuvaikutuksia tullut mukana. Ei mikään helppo raskauden alku ja ollut saikullakin jo pari viikkoa. Tuntuu ettei täällä Jyväskylässä osata mitään. Jokainen lääkäri sanoo erilaista samasta asiasta,..

 

[Bbird80]

Noniin, kirjoitetaan tähänkin ketjuun, nyt kun on varmaa tuo vaimon raskaus

Elikkä kahdestoista viikko lähenee, mutta penteleesti mutkia matkassa.

Miten on edennyt? Toivottavasti jo paremmin!

Tuli vihdoin asiaa tähänkin ketjuun. Ketjua on tullut seurattua viime vuosina entistä tiiviimmin ja on ollut kova polte päästä kirjoittamaan tänne jotain omakohtaista.

Tiimimme vahvistuu loppukesästä uudella jäsenellä, mikäli kaikki sujuu hyvin. Rakenneultrassa tyyppi näytti ihan selvästi nyrkkiä ja poikkarin elkeitäkin oli, joten eiköhän siitä saada perusvarma oman pään luutija. Vain makuupaikkoja tarjolla meidän nurkilla ensi kaudella.

Lämmittää 4 vuoden yrittämisen ja yhden ikävämmän takapakin jälkeen kummasti! Kevätaurinkokin kuumottaa tavallista enemmän.

Tiedoksi niille, jotka ovat Bbirdin tiimin tuttuja myös FB:n puolella: haluamme pitää tiedotusoikeuden "seuralla", mutta privaattiviestintä on toki jees.

Eli ei sitten huhuilla siellä feisbuukissa sitten, JUMALAUTA! (c) Repomies