Puuttumatta mihinkään muuhun, niin haluaisin kuulla tähän väitteeseen perusteluja. Nickerson oli ikäisekseen ja hintaansa nähden vahvistus, mutta en nyt näkisi hänen edustaneen puolustajien kärkeä.
Parhaimmillaan Nickerson oli aivan siinä SM-Liigan pakkien TOP10 tuntumassa. Tähän löytyy mielestäni useampiakin perusteluita:
1. Taklaukset
Ajeli vastustajia kovaa niin omassa kuin vastustajankin päässä.
2. Kovuus/ilkeys
Suojeli omaa maalinedustaa esimerkillisesti ja sai pidettyä vastustajat kurissa pelkällä läsnäolollaan, vaikka olisi ollut vaihtoaition puolella.
3. Tappelutaidot/-halut
Matt oli aina valmis hanskaamaan ja puolusti omiaan. Todellakin osasi tapella, vaikkei mikään raskassarjalainen ollutkaan.
4. Itseluottamus
Kuka muistaa Nickersonin bravuurin varsinkin alivoimalla: (kääntö)lämäri suoraan oman maalin edestä vastustajan päätyyn ja joskus maalivahdin torjuttavaksi asti. Tuo vaatii rohkeutta. Luottamus omiin kykyihin näkyi myös ylivoimalla viivapelissä ja uskalsi tarvittaessa pitää kiekkoakin.
5. Kiekolliset taidot
Hyvä lämäri ja hyvät ja yksinkertaiset syötöt. Muistan myös pari kertaa nähneeni sellaisia puolen kentän mittaisia pujotteluja. Ei tietty mikään corymurphy.
6. Puolustuspelaaminen
Harvoin pelaaja meni Mattista yli tai ympäri. Oli melko hyvä sijoittumaan.
7. Luistelu
Mainettaan parempi luistelija ja kehittyi kauden aikana ihan silminnähden. En väitä silti nopeaksi.
8. Johtajuus
Matt oli erikoinen persoona, mutta puheiden mukaan ihan pidetty jätkä kopissa ja kova tsemppaaja. Loi henkeä niin puheillaan kuin teoillaan.
9. Järkevyys
Ymmärsi paikkansa joukkueessa. Ei lähtenyt yrittämään turhia hienouksia, vaan pelasi "omaa peliään". Joukkueen etu aina kaiken edellä.
Siinä vähän pointteja, joita tuli äkkiseltään mieleen. Korostan yhä, että koko puolustajien kirjon huomioon ottaen Matt kuului sinne aivan TOP10 rajamaille. Puolustavista puolustajista (joka Matt rooliltaan oli) puhuttaessa kuitenkin TOP5 kamaa 05-06 -kauden Liigassa.