Siirsin tänne keskustelua.
Jukka Jalonen
Antti Pennanen
Jukka Rautakorpi
Siinä oma listani Kerhon viime vuosikymmenien parhaista valmentajista. Ja vaikka arvostankin ja kunnioitan edellä olevaa kolmikkoa aivan hemmetisti, niin ei noista kukaan mistään nöryydestä tai nöyristelystä ole tunnettuja. Päinvastoin, aika oman arvonsa tuntevia ja hetkittäin arroganttejakin tapauksia. Ajoittain jopa vähän sopivasti mulkkuja. Saamari, pitääkö Kerhon valmentajan vähän sellainen ollakin, että ottaa tilan ja jossain määrin seuran haltuunsa?
Maso on varmasti persoona, mutta se taitaa siltikin olla toissijaista sen aidon substanssin rinnalla. Ja toivon todella että mies onnistuu. Toki, siihen tarvitaan erittäin korostetusti nyt myös se muu valmennustiimi ja seuran urheilujohto. Kimpassa.
Varmaan näin tuo lista 2000-luvulta. Jos mietitään kyseisen kauden menestystä. Mutta toki voidaan miettiä, onko Rautakorven tyyppinen ratkaisu ollut menneisyydessä, nykyisyydessä tai lähitulevaisuudessa järkevä ratkaisu. Lintumäki ja me kannattajatkin, näimme Rautakorven aikaan tarpeen uskottavuuden palautukseen ja kyllähän kaudet olivat menestysodottaman suhteen uskottavia.
Jalosen ja Pennasen jatkoksihan meillä on ollut sieltä absoluuttiselta aikansa huipulta ollut Aurajoenlaakson Kultasormi. Ekalla visiitillään ei ollut mikään järkyttävän kokenut, toisella oli jo ensimmäinen tripla taskussa. Olen samaa mieltä, että kovatahtoisia pitää olla menestyvien valmentajien ja toivottavasti Maso sellainen on. Varmasti on Pikekin, mutta osaaminen ja intohimo/arvot ei ehkä niitä ihan kärjen tasoisia kuitenkaan.
Tässä kun listaa on laitettu, niin näkisin, että Hannu Savolainen ja Teijo Räsänen olivat valmentajia, joita silloinen vahva kulttuuri kannatteli. Kulttuurin takanahan tiedämme olleen vahvasti Harri Lintumäen. Toki se kultturinen tuki oli vahva myös Jaloselle ja täsmähankinnoille ammattilaisille Sakari Pietilä, Hannu Kapanen sekä jo edellä mainitulle Hannu Jortikalle (kunnes eräänä päivänä loppui, se on eri tarina).
Sitten se samainen Lintumäkeläinen kulttuuri ei kannatellutkaan kaikkia: Kari Heikkilä ei vaan onnistunut millään ja Samu Kuitunen oli kyllä jo lähtokohtaisesti ja loppuun asti kaikkien aikojen floppi. Matti Alatalo tuli pahaan paikkaan ja ei se materiaalikaan mahdottoman hyvä ollut, mutta ei kyllä vakuuttanut, kai organisaatiokin veti Jalosen jälkeen happea, ja ainakin luonnollista, että huippujoukkue hajosi valmennuksen muuttuessa. Kyllä Tiilikais Masa joutui samantyyppiseen tilanteeseen Alatalon kanssa, paitsi nimettömämpänä vielä huonompi imu joukkueeseen ja Mika vielä puuhastelemassa joukkuetta, vaikka oli Pendon jäljiltä runkoa, ei siitä paskasta konvehtia muodostunut.
Olihan siellä muitakin, mutta Lintumäen puheenjohtajakausi loppui Rautakorpeen ja sen jälkeen tuki on ollut vähäisemmän oloista. Vaikka meillä ollutkin historian ainoa urheilujohtaja 2019-2022. Ihan hyvä hetki kyllä tehdä niistä urheilujohdon harteista leveämmät, mikä onkin uutisoitu, sillä Lintumäkeä ei vaan ole saatu korvattua yhdellä miehellä. Ja se ainoa vakava yritys on ollut Pendo, eikä "tämä ole mikään yksittäisten ihmisten asia vaan meidän yhteinen juttu" tuli nauhalle jo miehen viimevisiitin ensimmäisillä hetkillä. Pitää niin paikkansa. Nyt sitten vaan toivotaan, ettei ole korulauseita, vaan Maso saa palikoita ja aikaa mitä tarvitsee.
