No, me otettiin tuossa väliin muutama voittokin ja näissä peleissä Tuulola ja Rautiainen olivat hyviä, ajoittain jopa erinomaisia. He siis ovat osoittaneet, että ovat ihan kykeneviä tekemään tulosta.
Ruokoselta en itse odottanutkaan oikein mitään. Hänen pelaamisensa alkoi vahvasti turhauttamaan jo ennen, kun lähti Ilvekseen. Periaatteessa on ominaisuuksia, muttei ole koskaan niitä onnistunut hyödyntämään kuin väläyksittäin. Valitettavasti.
Aika mysteeri on kuitenkin se, että miten helvetissä Tuulola ja Rautiainen onnistuivat täysin yhtäkkiä vaipumaan takaisin tuohon nollatason neppailuun. Rautiainen itse asiassa negatiiviselle tasolle, koska on taas alkanut ottamaan niitä junttimaisia hyökkäyspään urpojäähyjä, joista kolisee omissa jatkuvasti, koska alivoima on ihan hirveää ripulia.
Käsittämätön taantuminen pubikiekkotasolle koskee toki myös Martelia, mutta tässä nyt on puhe ensisijaisesti näistä "omista pojista".
Yksi tärkeä selitys asialle on toki puolustus, joka on täysin kyvytön kiekolliseen pelaamiseen Nikkilän ja Hietasen loukkaantumisen seurauksena. Siksi kiekkoa ei saada hyökkääjille laadukkaasti ja kontrolloidusti kuin joskus harvoin hirveällä säkällä. Tästä kärsivät Rautiainen ja Tuulola (myös Martel), jotka eivät ole pelaajia, jotka nyt varsinaisesti yksin pystyisivät kiekkoa ylös tuomaan. Mutta ei tuokaan yksin selitä tätä yhtäkkistä suoranaista paskuutta.