Ihan mielenkiinnosta, mitä tälläisiä muita syitä on? Heittää yksi varausvuoro hukkaan.
Tuon vaiheen varausvuorot ovat yhtä arpapeliä. Yhtä Rinnettä kohden tulee iso kasa brianihnacakeja, joista ei kukaan odota NHL-tasoa ja joista ei sitä kuoriudu. Ja Brian Ihnacak oli ainoa pelaaja Rinteen ja Anttilan välillä. Noista yksi on NHL:n yksi parhaista pelipaikallaan, yksi on Anttila ja yksi oli mitä oli.
Kun puhutaan noita 250+ parhaista per varattava ikäluokka, yksikään joukkue ei varaa pelaajia NHL mielessä. Joistain nousee pelipaikkansa parhaita, joistain rivipelaajia ja moni ei tienaa montaa tonnia kiekon parissa. Jos mielessä on "se tuleva NHL-pelaaja", niin sitä varausta ei jätetä tuonne asti. Sen sijaan varataan Rinteen tyyliin "näytti hyvältä warmupissa" tai Anttilan tyyliin "ison pelaajan edge" pelaajia. Kärjistän tietoisesti, mutta noilla sijoilla motiivi tuskin on koskaan siinä, että pelaaja pelaisi peliäkään NHL:ssä.
Aikanaan Theoren Fleuryn jälkeen vedettiin nelisen kierrosta. Fleury ei ollut mikään alasarjoja tahkoava "neverwillbe", vaan WHL:ssa kovia tehoja iskenyt äijä. Hänestä odotettiin farmiin kovaa tekijää, joka nousi tarunhohtoiseen sarjaan "kun oli liian hyvä alhaalla". Samoin Alexander Ruuttu tuskin oli ikäluokassan niin kova tekijä, että 51. varaus perustui vain ja ainoastaan talenttiin.
Ehkä Anttilan kohdalla tilanne oli se, että koko ja suosittelija olivat ratkaisevat tekijät:
- Anttilan tuolloin pelaamia sarjoja tuskin kovin tarkasti seurataan. Yksi skoutti voi nähdä vaihdon, treenin, matsin tai ottelusarjan, mutta näitä sarjoja ei varmasti seuraa kukaan tarkasti. Joku varaa Rinteen hyvien alkutreenien (kärjistän toki) perusteella, toinen nauttii silloin (taas kärjistäen) kahviaan.
- Christian Ruutun avulla Alexander Ruuttuun käytettiin 2. kierroksen varaus, vaikka tuosta pojasta ei silloin tuskin kukaan pitänyt pelkän talentin osalta sen arvoisena. Jos faija olisi ollut Ville Virtanen Keskon varastolta, niin tuskin olisi lähtenyt noin aikaisin.
- Ennen lockoutteja drafteissa isot miehet olivat kovaa valuuttaa. Jos jostain löytyi iso mies, oli se kova juttu tasosta riippumatta. Pienistä pelaajista ei odotettu kovinkaan paljoa, jolloin se "jättiläinen" oli yllättävän kiinnostava.
En sinänsä halua sanoa pahaa sanaa Anttilan varauksesta. Chicago löysi pelaajan, joka pystyi nostamaan tasoaan niin paljon, että nousi harrasteluporukasta tuohon pisteeseen.