Tällä kaudella annettiin "poikien pelata" alussa, ja ihan hirveältähän se aika usein näytti. Ei tuolla materiaalilla lähdetä pelaamaan mitään vauhtilätkää. Sitten otettiin pari askelta taaksepäin, ja palaset tuntui loksahtelevan aika hyvin paikoilleen pelitavan osalta. Aika nopeastihan se saatiin ihan hyvään kuntoon. Tästä olet varmaan sinäkin samaa mieltä.
Se alkukauden ns. vauhtilätkä oli jo aivan tuhoontuomittu ajatus, ja onneksi siitä myös luovuttiin. Mutta edelleen siellä prässäillään huonoilla ajoituksilla, ja pelataan turhaan pystyyn, kun olisi paikka rauhoittaa.
Samaa mieltä pelitavan hyvästä tasosta? No, kyllä, ja ei. Paikoin Kärpät pelaa ihan hyvää lätkää, mihin liittyy aina kurinalainen puolutuspeli, ts. tukitaan oman alueen keskusta. Erikoistilanteet ovat parantuneet viime kaudesta, ja näiden kahden yhdistelmällä on irronnut muutamia hyviä voittoja, kuten Ilvestä vastaan vieraissa.
Mutta kuten vuoristorataan kuuluu, niin paikoin tuo peli on varsinkin 5vs5 -hyökkäyspelin osalta karmean näköistä roskaa. Viskataan kiekkoa päätyyn huonoilla rytmeillä, avataan pitkän vaihdon päätteeksi pitkällä syötöllä yksinäiselle hyökkääjälle, hyökkäysalueella suoraviivaisuus puuttuu, omalla alueella pakkien & hyökkääjien etäisyydet venyy, jne. Kuopion peleissä en usko, että kummallekaan KalPan veskarille tuli edes hiki.
Nyt on siis suunta täysin eri kuin viime kaudella näihin aikoihin. Pelaajat ovat vasta hetki sitten alkaneet näyttää vapautuneemmilta ja luovuuttakin on näkynyt. Tehokkuus toki myös täysin päinvastaista viime kauteen verrattuna. Nyt kieltämättä kolme huonoa peliä ja siitä ollaan samaa mieltä, että ei Kärpillä tasaisuudesta ole tietoakaan.
En ihan allekirjoita tuota eriävää suuntaa vrt. viime kausi. Samanlaisella vuoristoradalla mentiin myös viime kauden alussa, milloin tähän samaan aikaan 22 matsin jälkeen oli taskussa 33p. Nyt niitä on 37.
Sattumalta myös viime kaudella edellisestä neljästä matsista hävittiin kolme. No, kaudet eivät ole veljiä keskenään. Tehokkuudesta myöskin eri mieltä, sillä erotus viime kauteen tähän samaan hetkeen on yksi(!) tehty maali tämän kauden hyväksi.
Aika identtinen kauden aloitus suhteessa viime kauteen, kun tuota tarkemmin katselee.
Marjamäen sanoin: tämä on se taso. Vaatimukset on nousta ihan sinne kärkeen tai ainakin voittaa ns. päävastustajia, (HIFK, Tappara, Ilves) mutta vielä ollaan haastajia.
En minäkään tyytyväinen ole siihen, että me ollaan siinä haastajan asemassa, mutta siihen olen tyytyväinen että Kärpät näyttää pitkästä aikaa joukkueelta.
Kärpät näyttää paikoittain joukkueelta. Välillä se sitten näyttää joltain senioriosaston puulaakiporukalta, mikä ei tiedä yhtään, mitä kentällä pitäisi tehdä. Viikonloppuna oli näiden kasvojen vuoro, kun Kärpät taisi pelata yhden hyvähkön erän.
Kärppien menestymismahdollisuudet, sanotaan nyt välieräpaikka, nojaa hyvään viisikko- ja puolustuspeliin. Jos ne saadaan oikeasti kuntoon ja että jokainen pelaaja noudattaa sitä 100%, pelataan uskottavaa lätkää keväällä. Loput riippuu sitten hyvin pitkälti tulevista vahvistuksista ja senhetkisestä vireestä.
Ensimmäisestä lauseesta samaa mieltä, mutta lisäisin siihen sen verran, että 5vs5 -hyökkäyspeliä on yksinkertaisesti saatava paremmaksi. Ylivoima on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jos 5vs5 -peli ei ole Kärpille suotuisaa, niin ei niitä ylivoimakertojakaan tulla saamaan. Vanha sanonta kuuluu, että on helppo pelata jäähyttömästi, kun pysyt enemmän kiekossa, kuin vastustaja.
Ymmärrän, että ei se luotto ihan helppo ole löytää loppukauteen jos ei Marjamäkeä pidä minään. Sama tilanne oli mullakin kauden alussa. Sitten se luotto vaan jostakin palasi, toki ei nyt ihan 100% vieläkään Marjamäen suhteen.
Tällä hetkellä en pidä juuri minään, sillä viime kauden fiasko on edelleen tuoreessa muistissa, eikä otteiden tasaisuudesta ole vieläkään mitään takeita. Sen verran voi kuitenkin antaa Marjamäellekin siimaa, että rosterissa on karmeita valuvikoja vähän joka puolella, mikä vaikeuttaa luonnollisesti myös valmentajan työtä.
@Proffa_20 sen hyvin tuossa kuvasikin.
Paljon mukavampi on kuitenkin jännittää joukkueen mukana, kuin olla naama norsunvitulla ja odottaa niskalaukausta.
Voi kuule, jännitän ennen jokaisen ottelun alkua. Kärppien peliotteet sen sitten tekevät, että odotellaanko niskalaukausta, vai mitä tehdään. Tunne ikään kuin muodostuu ottelun kuluessa. Kuopiossa sitä niskalaukausta sai odotella ihan ensimmäisen ottelun alusta alkaen, kun kotijoukkue sai heti ensimmäisessä vaihdossa loistopaikan.