Manchester United FC 2020–2021 – glory glory or not so glory?

  • 226 452
  • 2 060

Vähimmäistavoite unelmien teatterin joukkueelle

  • Vain Valioliigan mestaruus kelpaa

    Ääniä: 11 22,0%
  • Paikka Mestareiden liigaan riittää

    Ääniä: 25 50,0%
  • Kunhan nyt peli ja esitykset paranee sekä tasaisuus löytyy

    Ääniä: 9 18,0%
  • Eurokentät riittää

    Ääniä: 1 2,0%
  • Ei tästä kuitenkaan taaskaan mitään tule

    Ääniä: 10 20,0%

  • Äänestäjiä
    50
  • Poll closed .

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Ensimmäistä kertaa koskaan minua ihan pikkusen epäilyttää tämä projekti mutta onneksi vain vähän.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Harmittava homma ettei Ole Gunnar saanut vyölleen heti merkittävää eurotitteliä United-managerina, ja siihen haluan kanssa palata ei kukaan täysjärkinen pidä eilistä minkäänlaisena miinuksena De Gean United-uran kokonaisuutta miettiessään tai muistellessaan. Joo, olisi voinut yhden torjua ja ratkaista kannun Unitedille mutta se, että häneen osui tuo ratkaiseva pilkku niin mitä sitten. Veskari veti ja toinen veskari torjui ja kukaan ei sen enempää tunaroinut ja ratkonut tuota virheisiinsä.

Näitä kannujen arvostuksia vähätteleville kotisohvalaisille, tämä ei siis kenellekään täällä suunnattua vaan sama tietty pitkin nettiä ja somea ja vuosia kun näitä pelataan, ei voi kun nauraa moisille kommenteille kun katseli Emeryn ja koko Villarrealin pelaajiston ja kaikkien mukanaolleiden reaktioja ja mitä se merkitsi. Siinä ei kovin vakavasti voi ottaa, kun joku kotisohvallaan latelee, että eipä nämä paljon nappaa ja merkityksetön kilpailu jne.

No, kukin saa tietenkin pieruverkkareissaan olla mitä tahansa mieltä ja määritellä vaikka mitä täysin turhaksi ja mitättömäksi kun ei välttämättä ole futiskenkiin tai moneen muuhunkaan asiaan elämässään edes koskenut, mutta ei se ole siltä lajilta ja kilpailulta pois jos osaa vähänkin asemoida näkemystänsä sen sohvan ja tv-ruudun ulkopuolelle tosielämään ja pelaajien mahdollisiin tunnelmiin. Kuten jo viittasinkin, isosta kannusta taistellaan isojen seurojen ja huippupelaajien kesken Euroopan futiksen huipulla, niin esim. eilisestä voittajien reaktioista voi katsella, mitä se kivikoville ammattilaisfutaajille tuolla merkitsi. Kukin voi sitten punnita mielipiteiden painoerot kilpailussa sohvaritari vs. Raul Alboil tai Unai Emery, että merkitsikö mitään.

No, United ei ole Villarreal ja historiassa snadi ero ja voittojen määrässä jne. mutta silti, ei United ole viime vuosina niitä kannuja kantanut koko ajan kaappiinsa ja täysin järjetöntä myös vähätellä mitä tuollainen suurvoitto merkitsisi esim. mainitulle Solskjaerille, siinäkin mielessä ihan puppua väittää ettei Unitedillekaan merkitsisi mitään tällaiset "torstailiigat."
 
Viimeksi muokattu:

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | isn't
Ensimmäistä kertaa koskaan minua ihan pikkusen epäilyttää tämä projekti mutta onneksi vain vähän.
Kannattaa pitää mielessä se iso kuva: United pelasi tällä kaudella aivan verrattomasti parempaa jalkapalloa kuin viime kaudella. Dippejä tuli oikeastaan kaksi kertaa: toinen maksoi taistelun Valioliigassa, kun vuoden alussa pelaaminen meni joksikin aikaa tahmeaksi, ja toinen nyt tämän kauden päätteeksi. Nämä molemmat liittyvät nähdäkseni enimmiten nimenomaan joukkueen laajuuteen. Täytyy muistaa, että viime kaudella puhuttiin aivan tauotta siitä, miten Unitedilla oli keinoarsenaalissaan vain vastahyökkäykset ja että heikompien joukkueiden busseja vastaan ei pärjätty lainkaan. Tällä kaudella ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa samaa, vaan pelinrakentelu oli useammin rytmikästä, aktiivista vaarallista ja mielikuvituksellista kuin ei ollut.

Kyllä minuakin huolettaa, nimittäin kolme asiaa, jotka listaan tähän:

1. Second half FC: Pidemmän päälle tuo takaa rinnalle ja ohi ei ole kestävä tapa, vaan peleissä pitää pystyä olemaan myös tuloksellisesti edellä ihan pelin alusta saakka - etenkin kun vieraspeleissä on yleisö mukana. Puolustus ei toiminut kokonaisuutena yhtä hyvin kuin viime kaudella, mikä on tosin korjattavissa kahdella hankinnalla: Viime kaudella Brunon takana pelasivat Matic ja Pogba, nyt McFred. Tähän pitää saada parannusta. Samoin tällä kaudella topparina oli rikkinäinen Lindelöf. Tähän pitää saada tilalle ehjä tekijämies.

2. Kesän hankinnat. Unitedin on pakko saada laajuutta ja laatua. Viime kesä meni aivan helvetin huonosti, joskin Donny ja Amad voivat olla sijoituksia ensi ja sitä seuraaviin kausiin. Tarpeet ovat tismalleen samat kuin viime kesänä ja kaikki tietävät mitkä ne ovat. Jos sanchoricevaranet jäävät nytkin hankkimatta, seurauksena on ylipeluutusta ja väsymistä.

3. OGS:n tietty itsepäisyys. On hyvä olla määrätietoinen ja jossain määrin jääräpäinenkin, mutta toisinaan Ole ei reagoi riittävästi pelien väleissä. Toivottavasti tämä korjaantuu ensi kaudelle, joko hankintojen myötä tai muutenkin. Onhan tilanne tällä kaudella tuon suhteen ollut edellistä parempi, mutta enemmän reaktiivisuutta ja itsekriittisyyttä tarvitaan.
 

Fordél

Jäsen
Mitä itse torstailiigaan tulee, niin olisin paljon mieluummin ottanut Interin kohtalon: jos pitää pudota Mestareiden liigasta, niin mieluiten sitten kokonaan. Eurooppaliiga on tärkeämpiä kisoja haittaava turnaus, etenkin tällaisella kaudella. United pelasi kymmeneen vai yhdeksään päivään neljä peliä, joista kaksi oli Eurooppaliigaa AC Milania vastaan. Kolme päivää jälkimmäisen pelin jälkeen hävittiin väsyneellä pelillä FA Cupin semifinaali Leicesteriä vastaan. SE on se asia, joka harmittaa aivan vietävästi edelleen, paljon enemmän kuin eilinen, joka melkein naurattaa.

Varmaan näin tällaisena kautena, mutta niinä kausina, kun ManU taistelee CL-paikasta (niitäkin tulee lähes kaikille huippujengeille), EL onkin tärkeä kisa.
 

Jeffrey

Jäsen
Olihan tuo eilinen raikas tuulahdus menneestä. Hieno peli, ja tappion hetkellä esiin nousee nimet Victor ja David. Olkoonkin toki, ettei kumpaakaan nyt voida suoraan syyttää.

Paljon oli myös hyvää eilisessä. Kenties yksi dominoivimmista esityksistä eurofinaaleista sitten 2017 finaalin Ajax-United, toki lopulta ne tulokset ratkaisee.

Nyt kun tulos on ratkennut eikä sille enää mitään voi, pitää katsoa mitä tästä voimme oppia. Tuo joukkue tarvitsee nöyryyttä - ensisijaisesti ne isoimmat tähdet. Sirkustemput pitää jättää sitten niihin Burnley home ja 3-0 jälkeiseen peliaikaan. Häviön hetkellä nöyryyden oppiminen lienee parhaimmillaan. Toki samalla pitää varoa, ettei se mene pelokkuudeksi - pelokkuudeksi voittaa.

Ainakin tällä hetkellä olen onnellisempi eilisestä pelistä, kuin siitä Josen voittamasta. Jossa oltiin täysin kusessa koko ottelu, mutta satuttiin voittamaan. Pallonhallinta oli silloin Ajaxille 69-31, vedot 17-7 ja kulmatkin 5-2. Ja ei, tämän ei ole tarkoitus vähätellä pyttyä, vaan nostaa myös muita asioita esille.

Mielestäni eilisessä on mahdollisuus olla hyvä oppitunti nykymiehistölle. Tuolla eilisellä pelillä tulemme useammin voittamaan kuin häviämään, mikä taas ei päde Josen voittamaan. Nyt oli niin repaleinen kausi, että ykköset oli puhki ja kakkosiin ei oikein luotettu. Ei vaikka heillä voitettiin Wolves ja Leicesteriä vastaan myös ihan hyvä esitys. Penkki kun saadaan kuntoon ja aavistus lisää terävyyttä eiliseen verrattuna niin hyvässä mallissa on projekti. Älä @Lert vielä mene teippikauppaa tyhjentämään.
 

Fordél

Jäsen
Ainakin tällä hetkellä olen onnellisempi eilisestä pelistä, kuin siitä Josen voittamasta. Jossa oltiin täysin kusessa koko ottelu, mutta satuttiin voittamaan. Pallonhallinta oli silloin Ajaxille 69-31, vedot 17-7 ja kulmatkin 5-2. Ja ei, tämän ei ole tarkoitus vähätellä pyttyä, vaan nostaa myös muita asioita esille.

Mielestäni eilisessä on mahdollisuus olla hyvä oppitunti nykymiehistölle. Tuolla eilisellä pelillä tulemme useammin voittamaan kuin häviämään, mikä taas ei päde Josen voittamaan. Nyt oli niin repaleinen kausi, että ykköset oli puhki ja kakkosiin ei oikein luotettu. Ei vaikka heillä voitettiin Wolves ja Leicesteriä vastaan myös ihan hyvä esitys. Penkki kun saadaan kuntoon ja aavistus lisää terävyyttä eiliseen verrattuna niin hyvässä mallissa on projekti. Älä @Lert vielä mene teippikauppaa tyhjentämään.

Kyllä, juuri näin. Vaikka eilinen tappio varmasti vituttaa, ManU kaatui kuitenkin aktiivisen pelitavan jälkeen. Tuolla pelitavalla ManU todennäköisemmin voittaa vielä jotain suurta kuin Josen antifutiksella. Nyt se oli jo pitkässä, kovassa sarjassa toinen ja EL-finaalissa. Seuraava askel edellyttää tiettyjen avauskokoonpanon heikkouksien paikkaamista (päällimmäisenä topparihankinta) ja lisää leveyttä materiaaliin, jotta vaihdosta tulisi aidosti pelin kääntämiseen pystyviä pelaajia ja lisää energiaa peliin. Lisäksi valmennuksen täytyy koko ajan oppia omista virheistään. Tässä viimeksi mainitussakin luotan enemmän Solskjäeriin kuin Mourinhoon.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Jos jollain on ajatus kirjoittaa ensi vuoden ketjua varten pidempää alustusta, niin antaa mennä vaan. Itsellä on takki tyhjä.

Kesä lataillaan akkuja EM-futiksen, muutaman oluen, farkkushortsien ja niihin sopivan t-paidan kanssa. Lupaan infota käyttäjä @Jeffrey kun paita saapuu briteistä postiin ja varmistetaan vielä asiantuntijalta, että paitaa sopii varmasti farkkushortsimiesten koodiin.

Kiitokset kaikille tästä kaudesta!
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Kaikkinensa raskas kausi. Peli oli pitkälti ihan hyvää mutta 0 pokaalia on surullinen saldo.
Onneksi täällä oli taas todella mukava seurata yhdessä joukkueen edesottamuksia niin tyvellä kuin myrskyssä.
Kiitos vain ennenkaikkea @Jeffrey @maken veivi jr. ja @V-G- että olette täällä!

Nyt vähän paussia ja katsellaan EM-kisat ja odotellaan hamaan tappiin Sanchon saapumista.
 

JMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät NHL Azzurri
Oli jälleen ilo ja kunnia (pääasiassa) seurata palstaveljien laadukkaista kirjoituksista, kiitos kaudesta. Hienoa olla United-fani vaikka kannuja ei nyt tullutkaan, ehkäpä parempi näin, ainakin nälkää tuolla joukkueella jäi ensi kauteen. Pari täsmähankintaa ja akatemian omia poikia sisään niin saadaan taas hieman kilpailukykyisempi jengi tulevalle kaudelle.
 

Jeffrey

Jäsen
Kyllähän kausi 2020-2021 jää muistoihin emotionaalisesti poikkeuksellisen raskaaksi kaudeksi. Liekkö syynä muun arkielämän vähyys vai Olen projekti, on United ja myös tämä palsta ja palstalaiset ottaneet suurempaa roolia omasta elämästä.

Uskon, että lopulta tästä kaudesta niin raskaan teki toivon menettäminen. Hienon alun jälkeen UCL lässähti - toivo menetettiin. Parhaimmillaan keikuttiin aktiivisesti myös mestaruustaistelussa - mutta sekin toivo menetettiin. Lopulta oli pieni toivo EL kannusta - tämäkin toivo menettäen.

Se kuitenkin mikä on merkityksellistä on se, että se toivo on pitkästä pitkästä aikaa löytynyt - toivo menestyksestä. Et voi menettää jotain jota sinulla ei ole, ja toivoa mestaruuksista meillä ei ole ollut pitkään pitkään aikaan. Josen aikaan oli toivo Fellainin puskumaalista, OGS:n alkuaikoina toivo hyvästä pelistä ja pieni toivonpilkahdus paremmasta huomisesta, nyt alkaa olla jo jonkin asteista realistisempaa toivoa mestaruuksista tai ainakin nautinnollisista hetkistä oman joukkueen parissa.

...ja mikä parasta, tämä on tapahtunut nyt pääosin Unitedin näköisillä pelaajilla - varsin romanttisin keinoin.

Nyt varmasti kuitenkin jokaisella hyvä aika hengähtää - ja hakata F5 nappula kuhmuille ellei sitä jo viime kesänä tehty.

Ihanaa kesää kaikille, ja myös omasta puolesta valtavan iso kiitos kaikille palstahenkilöille!
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | isn't
En tiedä onko vähän liian aikaista katsoa isoa kokonaisuutta, mutta yritän silti. Eli pitkä vastaus kysymykseen miten Manchester Unitedin kausi meni?

Lähtökohdat
Asetelmat kauteen lähdettäessä olivat vähintäänkin haasteelliset. Edellinen kausi oli venynyt varsin pitkälle, vaikka menestystä ei ollut juuri tullut. Varovaista positiivisuutta pystyi kokemaan siitä, että joukkue oli kivunnut takamatkalta kolmanneksi ja voitti viimeisessä Valioliiga-pelissään kilpailija Leicesterin melko vakuuttavastikin. Toki tuon jälkeen tuli vielä muutamia Eurooppaliigan pelejä, joista viimeisimmässä tuli tappio Sevillalle. Analogia tämän kauden lopetukseen on todellakin ilmeinen. Kuten sanottu, kausi venyi elokuun puoleenväliin, joten harjoituspelit vähenivät yhteen Aston Villaa vastaan pelattuun läpsyttelyyn. Preseason puuttui siis käytännössä kokonaan.

Unitedin joukkue ei ollut edelliselläkään kaudella laaja, mikä tarkoitti, että pelaajista useampi oli loppukaudesta uupuneen oloinen. Avainpelaajista ainakin Bruno, McTominay ja Greenwood olivat selkeästi ylipelanneita ja katosivat helposti kuvista, vaikka pelasivatkin taidokkaasti. Kokonaan oma tarinansa oli Rashford, jolla oli loukkaantumishuolia ainakin jalassaan, huhujen mukaan muuallakin. Tähän päälle piti vielä ynnätä se kuuluisa Mykonoksen keissi, kun Maguire läjitti tusinaurpoja tunnetuin seurauksin.

Kesän siirtoikkunaa pidettiin Ole Gunnarin ajan tärkeimpänä. Se oli aikamoinen pannukakku. Sancho-saagassa vedettiin vesiperä eikä puolustukseen pystytty hankkimaan leveyttä muutoin kuin lokakuussa naaratun Tellesin muodossa. Keskuspuolustajalle oli tarvetta, mutta sellaista ei tullut. Kärkihankintana voidaan pitää Donny van de Beekiä, joka tuli seuraan 39 miljoonan punnan siirtokorvauksella Ajaxista. Tästä lisää tuonnempana. Amad Diallo ja Facundo Pellistri hankittiin aivan siirtotakarajan umpeutuessa, ensimmäinen isoilla add-on-korvauksilla varustettuna. Näistä kumpikin tiedettiin tulevaisuuden tilannetta ajatellen ostetuiksi pelaajiksi. Eniten parranpärinää mediassa ja fanien keskuudessa aiheutti Edinson Cavanin siirto. Moni ei täysin vakuuttunut, itse en vakuuttunut ollenkaan, mutta ihan hyvin se lopulta kääntyi. Tästäkin lisää alempana.

19.9. alkaneeseen kauteen lähdettiin siis tilanteesta, jossa Unitedin ryhmä ei varsinaisesti ollut vahvistunut edelliseen kauteen verrattuna, preseasonia ei ollut, pelaajisto saattoi olla joko kesäkunnossa, puolikunnossa, loukkaantunut tai muutoin vain väsynyt sellin lattialla nukkumisen seurauksena. Kauden alku oli kuitenkin sellaista sonnan syöntiä ettei sitä ollut osannut edes ennakoida.

Alkukausi
Ensimmäinen peli pelattiin Old Traffordilla. Crystal Palace vei unista kotijoukkuetta miten halusi ja voitti pelin selvästi. Donny teki debyytissään maalin, jolla ei ollut minkään valtakunnan merkitystä mihinkään. Tämän jälkeen tuli vielä huonommin pelattu Brighton-peli, jonka United voitti, kun Bruno upotti pilkun joskus vähän ennen seuraavan ottelukierroksen alkua pitkän VAR-pohdinnan päätteeksi. Silkkaa kauhua sisältänyt kauden alku kruunaantui, kun Mourinhon Spurs tuli Manchesteriin. Fokus oli hukassa, paitsi Martialilla, joka osui kuin osuikin, tosin avokämmenellä Lamelaa päähän.

Tennisnumerot taululle ja ei kun seuraamaan mediasta Solskjaerin potkuhuhuja.

No, potkuja ei tullut ja pelikin alkoi näyttää tuon pohjakosketuksen jälkeen paremmalta. Moni ei uskonut Unitedin mahdollisuuksiin Mestareiden liigan kuolemanlohkossa, mutta niin vain United aloitti sen voittamalla PSG:n vieraissa ja nero-Nagelsmannin Leipzigin kotona luvuin 5-0. Tasaisuutta ei kuitenkaan vielä löytynyt, sillä United hävisi Arsenalille 1-0 ja pelasi Chelsean kanssa tasurin, kunnes kauden nöyryyttävimmässä pelissään hävisi Istanbul Basakshehirille 2-1. Peli ratkaisi lopulta Unitedin kohtalon Mestareiden liigassa ja oli lopulta se mahalasku, jonka jälkeen United löysi pelihuumorinsa. Tämä siitäkin huolimatta, että CL-putoamisen varmistaneet tappiot PSG:lle ja Leipzigille olivat vielä edessä.

Voittavaa futista
Istanbulilaisille kärsityn tappion jälkeen United alkoi pelata hyvää jalkapalloa. Se pelasi Valioliigassa 13 pelin tappiottoman putken, jossa tuli kymmenen voittoa. Teknisesti katsoen tuo putki katkesi kotitappioon Sheffieldille, mutta tuota pidän marginaalivirheenä, sillä United pelasi hyvin tuon jälkeenkin. Tähtihetkinä tuossa putkessa, joka oli ehdottomasti tämän kauden parasta pelillistä antia, olivat mm. murskavoitot Southamptonista ja Leedsistä sekä upeat nousut tappioasemasta voittoon mm. Evertonia, Sheffieldiä, Southamptonia ja Fulhamia vastaan. Tästä tulikin Unitedin kauden teema: positiivisesti katsottuna rinnalle ja ohi, negatiivisesti suhtautuen lempinimeksi muodostettiin Second Half FC. Yhtä kaikki, United keräsi aivan ylivoimaisesti eniten pisteitä tappioasemista.

Lisäksi tämä aika näytti maailmalle, että edellisestä kaudesta oli edetty huimasti, sillä United pystyi tukeutumaan pelirakenteluun ja voitti alhaalla makaavia puolustuksia käyttäneitä vastustajia vakuuttavasti. Unitedin pelaamisen kirjo laajeni, eikä se enää ollut vain vastahyökkäysten varassa. Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin lupaava aspekti tulevaisuutta ajatellen.

Cup-vireet
United pelasi cup-kisansa aikalailla vaikeimpien mahdollisten reittien kautta. CL-lohko oli tosiaan kuolemanlohko olkoonkin, että manchesterilaisten kuoleminen ei tullut tuossa ihan odotetusti ylväiden kaksintaisteluiden seurauksena, vaan pikemminkin niin, että se kompastui omaan kengännauhaansa, josta syystä ase laukesi vahigossa ja luoti teki reiän sääreen. Lopulta hitaan kitumisen seurauksena verihukka, hypotermia, paskat hallut ja siirtyminen torstai-manalaan.

Carabao Cupissakin vain ensimmäinen peli oli todellista altavastaajaa, eli Lutonia vastaan. Sen jälkeen piti voittaa Brighton ja Everton, kunnes tappio tuli semifinaalissa pikku- (tai jottei tätä korjausta tarvitse odottaa @mikko600 lta) isoveljeltä.

FA Cupissa United raivasi tieltään ensin Watfordin, sitten Liverpoolin, sitten West Hamin. OGS:n ManU-uran viimeisin semifinaalitappio tuli Leicesteriä vastaan tavalla, joka harmittaa edelleen. United oli pelissä väsynyt, laiska ja saamaton. Peliruuhkaa oli tuohon aikaan paljon.

Eurooppaliigassa mentiin siinäkin aika kovia vastustajia vastaan, kun hyvässä vireessä ollut Real Sociedad tuli vastaan ensimmäisellä kierroksella. United voitti yhteismaalein 4-0. Tämän jälkeen kaatuivat AC Milan, Granada ja AS Roma. Finaali pelaattiin eilen. Se hävittiin rankkareilla. Ei siitä sen enempää.

Loppukausi
Kevät 2021 on ollut Unitedille haastava. Peli on ailahdellut loistavan ja masentavan välillä. Kenties plusmerkkejä on ollut enemmän, ja kauden ehdoton tähtihetki koettiin 7.3. Etihadilla, jossa varmistettiin, että Manchester on tänäkin vuonna punainen. Tuo peli Cityä vastaan oli todella ehyt kokonaisuus Unitedilta ja jää taatusti mieliin 90 minuutin kokonaisuutena, jonka päälle voi rakentaa. Erityisesti hyvillään pitää olla siitä, miten United oli edellä nimenomaan taktisesti - eikä vain perustuen vastahyökkäämiseen. Tuo peli oli vieläpä siinä vaiheessa kautta, kun City oli päässyt parhaimpaan vireeseensä.

Vastapainona tälle pelille olikin sitten kauden päättänyt vire. Kapea rinki väsyi, mikä näkyi paitsi Leicesteriä vastaan kärsityssä FA Cup-tappiossa, Liverpoolia vastaan sekä itseasiassa myös peleissä, jotka United voitti. Viimeisin aidosti hyvä peli Unitedilta oli Mourinhon potkut sinetöinyt voitto Spursista 11.4.

Plussat ja miinukset
+ Luke Shaw oli itselleni kauden paras pelaaja, jopa suurella marginaalilla. Eniten luotuja maalipaikkoja kaikista puolustajista Euroopassa ja selkeästi Valioliigan kauden paras vasen laitapakki. Puolusti aktiivisesti ja luotettavasti, ohjasi muita pelaajia ja sai palkinnoksi kutsun EM-kisoihin.

+ Bruno Fernandes kärsi kenties peliruuhkasta kauden loppua kohti, sillä oli selkeästi kuin varjo omasta itsestään. Silti hän on joukkueen tärkein pelaaja. Ensi kaudella täytyy kiinnittää huomiota tasaisempaan rasitukseen, mikä toivottavasti helpottuu koronan väistyessä.

+ Edinson Cavani yksiselitteisesti murhasi 7-paidan kirouksen. Oli kauden jälkimmäisen puoliskon aivan ilmiliekissä ja teki tärkeitä maaleja liukuhihnalta. Hänen merkityksensä Unitedille on valtava paitsi kentällä, myös sen ulkopuolella, sillä kuten on moneen otteeseen sanottu, tässä on pelaaja josta Mason Greenwoodin pitää ottaa oppia.

+ Dean Henderson otti ykköstorjujan paikan itselleen. Kaikesta näkee, että matka maailman ehdottomalle maalivahtihuipulle ei ole enää pitkä. Pikku tujaus itsevarmuutta ja napsu lisää pelikokemusta - ja avot. Eniten tässä laittaa rakastamaan tuo pelityyli; Deano on todella rohkea ja aktiivinen sekä tekojensa että puheensa osalta. Hyvää vaihtelua espanjalaiseen edeltäjäänsä.

+ Paul Pogba, kumpa jatkaisit.

- Anthony Martial oli kauden huonoin pelaaja Unitedissa, etenkin mitä tulee odotuksiin. Edellisen kauden maalikuningas seurassa ja nyt touhu oli laiskanpulskeaa, itsekeskeistä ja huonolla asenteella kyllästettyä pseudojalkapalloilua. Kaikuja post-Ferguson-ajan virkamies-Unitedista, jolle ei ole sijaa. Puolestani pelannut viimeisen pelinsä seurassa. Ongelmana tässä on, että hän lienee Joel Glazerin suosikki. JES!

- Donny van de Beek pitää nostaa tässä kohtaa esille. Kausi ei tietenkään vastannut odotuksia, ja peliaikaa tuli äärimmäisen vähän. Olen fundeerannut tätä paljon ja keksinyt syyksi oikeastaan kaksi asiaa:
1. Valioliigan tasolle pääsyssä on kestänyt kauemmin kuin oli odotettu etenkin kun pelityyli on niin erilainen aikaisempaan nähden
2. Rooli, jota ei ollut Unitedissa tarjolla. Donny ei pelaa Brunon roolia, vaikka pelipaikka onkin toisinaan ollut sama. Tämä on haaste, joka ei korjaannu ennen kuin OGS uskaltaa luottaa vaihtopenkkiinsä niin paljon, että ryhmityksen muuttaminen kesken pelin tulee kyseeseen. Ehkä ensi kaudella...

- David de Gean (oletettu) ManU-uran loppu laittaa suupielet alaspäin. Vitut siitä tappiosta, mutta DDG:lle olisi suonut kunniakkaan lopetuksen. Tämä on seuralegenda, jolla on vielä vuosia jäljellä, mutta tason hiljattaisen hiipumisen vuoksi on kaikille parempi, etteivät ne kulu Manchesterissa. Suurkiitos kaikesta jos se oli tässä.

Kättä lippaan -lisäosio
Juan Mata

Unitedin fanit mitä tulee Project Big Pictureen ja etenkin siihen Superliigaan. Hienoa aktiivisuutta, vaikka parilla tyypillä menikin yli. Monia varmasti huojentaa tieto siitä, että Poolin feikkibussin renkaiden puhkomisuutinen oli ankka. Myös Gary Nevillelle iso kiitos aktiivisuudesta.

Marcus Rashford! Futis on pientä siihen nähden mitä tänä tosielämän supersankari sai aikaan. Kauden isoin voitto tuli Boris Johnsonista ja Tory-puolueesta. Nälkäiset lapset kaikkialla Englannissa kiittävät ja sitä suurempaa kunniaa voi tuskin saada.

---

Kaiken kaikkiaan tämä kausi oli edistystä, muttei menestystä. Parannettavaa jäi paljon, mutta onneksi paljon myös parannettiin. Ensi kausi riippuu täysin kesän siirtoikkunan onnistumisesta. On aivan varmaa, että City, Liverpool ja Chelsea ovat ensi kaudella todella vahvoja - sekä relatiivisesti että absoluuttisesti. Jos United haluaa haastaa, se tarvitsee pelaajamarkkinoilta vaikka mitä.

Joel Glazer, hoida homma ja lähde sen jälkeen menemään!
 

Barney

Jäsen
Jos mietitään konkreettisia tavoitteita, niin Valioliigassa sen tavoitteena pitää olla top-4 sijoitus. Viime kaudella ero mestariin oli noin 30 pistettä, joten realistinen tavoite voisi olla tuon piste-eron puolittaminen. City sekä Liverpool ovat kuitenkin vielä tulevalla kaudella todennäköisesti liian kovia Unitedille, mutta Chelsean päihittäminen taistelussa kolmossijasta on ihan realistinen tavoite. Tärkeää olisi kuitenkin, että projekti etenee ja Unitedin takamatka Valioliigan kärkeen pienenee. UCL:ssä taas sitten arpa määrittelee todella paljon, mutta kyllä siellä pitäisi vähintään puolivälieriin mennä. FA Cupista voisi sitten käydä hakemassa sen yhden pokaalin palkintokaappiin ja liigacupin tuloksella ei ainakaan itselleni ole mitään väliä.
Tuollaiset tavoitteet asetin itse ennen kauden alkua ja kokonaisuutena suoritusta Valioliigassa voidaan pitää hyvänä. Viime kaudella piste-ero mestariin oli 33 pistettä ja tällä kaudella se oli 12 pistettä. United keräsi myös kahdeksan pistettä enemmän kuin edellisellä kaudella. Viime kaudella jouduttiin taistelemaan viimeiseen otteluun asti UCL-paikasta, mutta tällä kaudella oltiin selvästi Valioliigan toiseksi paras joukkue, vaikka paljon vaikeuksia olikin etenkin kauden alussa. Ero Cityyn on kuitenkin vielä iso ja kesällä joukkueen pitää vahvistua todella paljon. Ensi kaudella Valioliigan mestaruuden on oltava tavoite ja sen tavoitteen saavuttamiseksi on otettava todella iso askel eteenpäin tässä projektissa.

Eurokentillä kausi oli melko kaksijakoinen. Ensinnäkin UCL:ssä napsahti kuolemanlohko, josta tippumista ei olisi voinut etukäteen pitää minään katastrofina, mutta UCL-kausi aloitettiin erinomaisilla suorituksilla PSG:tä ja Leipzigiä vastaan, minkä jälkeen se jatkopaikka mentiin ihan itse möhlimään, vaikka se oli jo melkein varma. UEL:n puolella jäi itseltäni osa otteluista katsomatta, mutta matka jatkui hienosti finaaliin asti, jossa nähtiin pelillisesti todella vahva 90 minuuttia Unitedilta. Harmi vain, että hyökkäyspeli oli todella tukkoista, sillä prässipelillään United sai Villarealin ihan aseettomaksi.

Hauskinta tässä on kuitenkin se, että viime kauden UEL-välierätappion jälkeen oli paljon puhetta siitä, että OGS oli peluuttanut pelaajat ihan puhki ja ratkaisevassa ottelussa hän ei tehnyt ollenkaan vaihtoja, kun penkillä suurin hyökkäysuhka oli Daniel James. Eilen nähtiin taas esimerkiksi Rashford ja Bruno, joilta puuttui pelistään paras terä, sillä heidät oli tälläkin kaudella peluutettu puhki. Vaihtoja ei tullut taaskaan ajoissa ja vaihtopenkin suurin hyökkäysuhka oli - uskokaa tai älkää - Daniel James. Viime kesänä piti vahvistaa joukkuetta isolla kädellä, mutta vuotta myöhemmin joukkueen laajuus oli ihan samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Unitedissa Daniel James on vaihtopenkin isoin hyökkäysuhka ja Cityssa hänellä ei olisi mitään asiaa edes koko vaihtopenkille. Tässä on tällä hetkellä tuo ero ja se on aika merkittävä.

Cavanin hankintaan suhtauduin aluksi vähän skeptisesti, sillä kaikennäköisiä schweinsteigereita on käynyt täällä uransa ehtoopuolella floppaamassa, mutta Cavani osoittautui erinomaiseksi hankinnaksi. Donnyn hankinnassa ei puolestaan tunnu olevan mitään logiikkaa, kun ei häntä uskalleta edes peluuttaa. Kävikö tuossa nyt niin, että joku piti hankkia kun pelättiin Pogban lähtöä ja VDS suostui myymään pelaajansa kohtuuhintaan Unitedille? Kuinka monta kertaa keskikentällä oli kauden aikana Pogba, Donny ja Bruno samaan aikaan kentällä, kun piti tehdä maali? Millä tavalla Pogban loukkaantuminen näkyi Donnyn minuuteissa? Eipä Donny juuri mitään esittänyt pelaamissaan otteluissa, mutta ei hänelle kyllä ihan hirveästi mahdollisuuksiakaan annettu.

Viime kesänä piti hankkia Sancho, mutta ei häntä sitten kuitenkaan hankittu, vaan Greenwoodia soviteltiin ykköskokoonpanoon. Greenwod oli alkukaudesta pitkään todella huono. Otteisiin saattoivat vaikuttaa myös kentän ulkopuoliset asiat, mutta hänelle asetettiin liian suuri rooli, minkä pystyi ennakoimaan jo ennen kauden alkua. Kauden edetessä Greenwood alkoi onneksi parantaa ja kauden loppupuolella hän oli erittäin hyvä. Silloin alkukaudesta, kun Greenwoodilla ei peli oikein kulkenut, piti kaivaa vaihtopenkiltä avaukseen joku toinen vaihtoehto ja arvatkaa kuka se paras Unitedin vaihtopenkiltä löytynyt vaihtoehto jälleen oli.

Viime kesänä piti myös hankkia toppari, mutta sitäkään ei sitten hankittu. Bailly oli taas paljon loukkaantuneena ja Lindelöf joutui myös pelaamaan suuren osan kaudesta loukkaantumisten kanssa. Tuanzebe kävi kentällä pari kertaa lahjoittamassa vastustajalle pisteitä, minkä jälkeen Lindelöf-Maguire joutui pelaamaan taas käytännössä kaikki ottelut. Jos tavoitteena on pärjätä kaikissa kilpailuissa, niin joukkueessa pitäisi olla neljä kunnollista topparia. Viime kaudella niitä oli 2,5.

Jos mietitään puhtaasti tuota käytettävissä olevaa pelaajamateriaalia, niin kautta voidaan pitää erittäin onnistuneena. Unitedin avauskokoonpano on ihan hyvä, mutta sen jälkeen taso laskee kuin lehmän häntä. Vasemman laitapuolustajan ja maalivahdin tontit olivat kuluneen kauden aikana ainoat pelipaikat, joille oli oikeasti kaksi hyvää vaihtoehtoa. Toppareita oli kaksi (Baillyn ollessa kunnossa kolme), AWB:lla ei ollut ollenkaan varamiestä, Pogballe, Brunolle sekä Rasselle ei ollut minkäänlaisia korvaajia ja kauden alussa oikealle laidalle ei ollut yhtään hyvää vaihtoehtoa. Nuo joukkueen avainpelaajat joutuivat pelaamaan kaikki pelit kaljacupista lähtien, niin ei se ole mikään ihme, että homma näyttää tukkoiselta taas kauden lopussa.

Jos Unitedin tarkoitus on hankkia tänä kesänä Sancho ja toppari, niin se tuskin riittää mihinkään. Eilenkin olisi tarvittu penkiltä hyökkäysuhkaa ja sitä myös tarvitaan ensi kaudella, jos tavoitteena on voittaa Valioliigan mestaruus ja pärjätä UCL:ssa. Voihan toki joku uskoa siihen, että Martial nousisi ensi kaudella hyökkäysuhkaksi, mutta itse en luota siihen tippaakaan. Diallo ja Shoretire tulevat taustalla, mutta heidän aikansa tuskin on vielä ensi kaudella. Sanchon lisäksi tarvitaan vielä toinen pelaaja tuomaan hyökkäysuhkaa. Parhaassa tapauksessa se olisi joku pelaaja tasoa Kane/Ronaldo, mutta realistisemmin se on varmasti joku pienempi kala. Hyvä puolustava keskikenttäpelaaja (Rice) olisi vielä hyvä saada, mutta itse pidän ainakin tuota toista hyökkäävää pelaajaa tärkeämpänä hankintana. McTominay oli eilen(kin) erinomainen ja Fred sekä Matic ovat taustalla kirittämässä häntä.

Se joukkueen laajuus pitää saada vähintään tälle tasolle:

Cavani/X
Rashford/James - Bruno/Donny - Sancho/Greenwood
Pogba/Fred - McTominay/Matic
Shaw/Telles - Maguire/Lindelöf - X/Bailly - AWB/Dalot
Henderson

Donny pystyy tuuramaan myös Pogbaa, Sancho pystyy pelaamaan myös kymppipaikalla ja tuuraamaan Brunoa ja niin edelleen. Tuossa olisi noille neljälle hyökkäävälle pelipaikalle kuusi laadukasta vaihtoehtoa (Rashford, Cavani, Bruno, Sancho, Greenwood ja "X"), joten ilman suurempia loukkaantumisia voisi olettaa, että sieltä vaihtopenkiltä olisi oikeasti tarjolla jotain muutakin hyökkäysuhkaa kuin vain Daniel James.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | isn't
Lupaava määrä suht luotettavien lähteiden huhuja alkoi kiertää tänään. Nopeat:

- OGS:n kolmen vuoden jatkoa aletaan sorvaamaan pian.
- OGS:lle on luvattu neljä tai nelisen hankintaa.
- Ehdoton ykkösprioriteetti on Sancho.
- Tämän jälkeen halutaan keskuspuolustaja, CM sekä mahdollisesti keskushyökkääjä. Keskuspuolustajien nimilistassa ei mitään uutta: Pau Torres ja Raphael Varane ovat edelleen listan kärjessä. CM olisi nuori tulevaisuuden nimi mallia Camavinga. Kane on edelleen listoilla, mutta United ei pidätä henkeään tämän suhteen. Seurassa tiedostetaan, että Kanen osoite Manchesterissa ei ole Old Trafford.
- Toisaalla puhutaan OGS:n todella haluavan Declan Ricen.
- Unitedissa toivotaan hartaasti, että Pogba tekee jatkon. Jos ei tee, paikka olisi menossa Donnylle.
- Sekä DDG että Deano ovat kuulemma nyrpeitä ajatukselle aloittaa ensi kausi kakkosmolarina. Jompi kumpi lähtee. Tämä on varmasti toimistolla se kaikkein vaiken pähkinä ensi kautta ajatellen.

Mä en innostu Pau Torresista yhtään, koska profiili ei mielestäni ole ihan sitä mitä joukkue kaipaa. Laatupelaaja se kuitenkin on, joten en nyt ihan suorilta dumaa kuitenkaan, varsinkin jos saa edullisesti. Sancho, Rice, Torres, "Ings" ja Johnstone olisi nappikesä kaikkinensa. Tom Heaton on ilmeisesti myös ilmoittanut haluavansa olla Unitedin ykköstorjuja. No joo tota. Rice ja Lingard ovat tehneet jotain kepposia somessa, mikä liittyy tai ei liity Unitediin. En jaksanut ottaa selvää mistä siinä oli kyse.
 

Jarnan Rysty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Sancho, Rice, Torres, "Ings" ja Johnstone
Tää ois jo vähän liian hyvä ollakseen totta.
Totuus varmaan lähempänä Sancho, Torres, Trippier, Johnstone ja sitten joku junnu keskikentälle jostain Etelä-Amerikasta. Mutta 2 profiilihankintaa ja n. 3 rotaatiohankintaa niin on riittävät palaset kasassa.

Jos ois mahdollista niin Olen sopimusrakenne pitäisi olla 1+2 vuotta. Ensi kaudella mikä tahansa pokaali vaikka edes karambola cup ja 6-8 pistettä enemmän valiossa kuin tällä kaudella niin sitten +2 vuotta laukeaisi voimaan.

Mutta joo katsotaan mitä kesä tuo tullessaan. Toivottavasti siellä laitetaan kättä taskuun toimistolla nyt ainakin sen Sanchon kohdalla eikä aleta nyhjäämään.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

Heddy#77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning, Manchester United
Vaikka tuo eilinen finaali olikin vain "torstailiigaa", niin kyllä ainakin itsellä korpesi yllättävänkin paljon. Tähän suurinpana syynä tuo Olen järjetön peluutus ja vaihtojen panttaaminen. Rashford ei olisi tosiaan eilen osunut edes Old Traffordin seinään, mutta silti mies sai tuhota Unitedin hyökkäyspeliä ihan rauhassa 120 minuuttia. Täytyy nyt vaan toivoa, että ensi kaudella ei enää pokaalin kiilto silmissä toisteta tätä hulluutta, jossa Bruno yms. pelaavat täydet minuutit jokaisessa liigacupin Luton Town matsissakin.

Ensi kaudeksi on pakko hankkia kunnolla laatua tähän nippuun, ettei tiputa Cityn ja kumppaneiden vanavedestä. Laituri, toppari ja puolustava keskikenttä nyt ainakin pakollisia.

Projekti kuitenkin mielestäni otti oikeita askeleita jälleen tämän kauden aikana ja tällä kaudella itselle syntyi ensimmäistä kertaa ihan aito luottamus Oleen ja hänen tekemiseensä. Paljon on norjalaisella vielä opeteltavaa, mutta hyvä tästä vielä tulee.

United we stand!
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Otetaas nyt oikein tietokone ja näppäimistö esiin (töissä salaa) ja kirjoitetaan omaltakin osalta raporttia menneestä kaudesta.

Maalivahdit
OGS peluutti hyvin pitkään De Geaa ykkösenä ja Henderson sai hajanaisempia pelejä sieltä täältä. Lopulta Henderson alkoi lyömään kiilaa De Gean avauspaikkaan ja pelasi loppukaudesta Valioliigassa vakinaisesti. Mun mielestä Manchester Unitedissa ei ainakaan ykkösmaalivahtina voi pelata maalivahti, joka ei osaa torjua rangaistuspotkua edes vahingossa. Toivon, että De Gea häipyy kesällä muihin maisemiin, eikä jää kummittelemaan Hendersonille pedattua ykkösmaalivahdin uraa.

Henderson ei pelannut täydellisesti ja teki virheitä, mikä on mielestäni täysin luonnollista ja ymmärrettävää ensimmäisellä kaudellaan näin suuressa seurassa. Seuraavalla kaudella odotan jo lähes virheetöntä suorittamista. Menneellä kaudella nähtiin joo huikeita suorituksia esimerkiksi jalkapelaamisella.

Torjuntaprosentit Valioliigassa:
De Gea: 67.1%. (Uran heikoin Man Unitedissa)
Dean Henderson: 76%. (Hieman parempi kuin edellisillä kausilla Sheffield Unitedissa)

Arvosana yhteensä maalivahtiosastolle 7-

Puolustus
Mielestäni tämä oli lopulta kuitenkin ehkä Man Unitedin suurin vahvuus tällä kaudella pois lukien erikoistilanteiden puolustaminen. Harry Maguire oli puolustuksen ehdoton johtaja ja esiintyi erittäin hyvin puolustuspäässä. Hän taitaa aika hyvin dominoida kaikenlaisia puolustuspään tilastoja Valioliigassa. Hyökkäyspäässä toivoisi hieman enemmän tehoja erikoistilanteissa mutta tämä on varmaan koko joukkueen yhteinen tutkistelun aihe.

Lindelöf oli mielestäni hyvin varma pari Maguirelle. Hyvä jalalla ja puolustuspäässä ei suurempia virheitä. Nuo erikoistilanteiden puolustukset oli mun mielestä koko joukkueen taktinen kömmähdys, enkä kaada näitä kenenkään yksittäisen pelaajan niskaan.

Bailly ja Tuanzebe tuurasivat silloin tällöin topparilinjassa, eikä heille yhtään enempää vastuuta minun papereissani kuulukaan antaa.

Laitapakit eivät pettäneet tällä kaudella. Shaw oli varsin erinomainen etenkin hyökkäyssuuntaan ja ehti myös puolustaa erinomaisesti. Wan-Bissakaa ei puolustuspäässä pysty ohittamaan ja hyökkäyspäässä nähtiin mielestäni pienoista kehittymistä, joskin tässä on vielä parannettavaa. Tellesin rooliin jäi vain Shawin kirittäminen ja Williamsin tulevaisuus on hämärän peitossa.

Kaikkinensa on mielestäni erinomainen asia, että United löysi ehdottomat avauksen puolustusnelikon Wan-Bissaka-Lindelöf-Maguire-Shaw. Kaikki pelasivat paljon ja laadukkaasti.

Ensi kaudelle on huhuiltu topparivahvistusta, mikä onnistuessaan voisi nostaa tuon nelikon pelaamisen vielä seuraavalle levelille.

Arvosana puolustukselle 9-





Keskikenttä
Tämä osasto oli mielestäni liian ailahtelevainen, jotta Man City olisi tosissaan voitu haastaa. Fred pelasi toisinaan ihan mielettömän hyviä matseja mutta etenkin loppukaudesta hän oli välillä ihan lapanen. McTominay muistuttaa hyvin paljon Darren Fletcheriä ja ansaitsee ilman mutta paikkansa tässä joukkueessa. Mielestäni häneltä löytyy asennetta ja luonnetta, jota tarvitaan pokaalien voittoon.

Pogba pelasi varmasti parhaan kautensa Unitedissa mutta vaatisin häneltäkin vielä enemmän tasaisuutta otteisiin ja ehkä vielä sen parhaimman pelipaikkansa löytämistä. Toivottavasti jatkaa ensi kaudellakin meillä.

Bruno Fernandes raastoi kymppipaikalla rakennellen maaleja ja tehden niitä itse. Ensi kaudelle hänelle tarvittaisiin joku tuuraaja, kenet kehtaisi laittaa edes Cup-matseihin kentälle. Nyt Brunoa peluutettiin puhki. Hyökkäyspelaaminen on aika paljon edelleen Brunon varassa.

VDB ei päässyt yhtään sisälle brittifutikseen tai tähän Unitedin pelityyliin? Tuli monesti mieleen, että Cityssä saattaisi loistaa mutta Unitedin tyyli ei sovi.
Matic pelasi vähän, eikä saanut merkittävää roolia missään vaiheessa. Ei jalka riitä enää.
En panisi pahitteeksi, jos kesällä Rice saapuisi West Hamista ja olisi se uusi Carrick.

Arvosana keskikentälle 8-.

Hyökkäys
Greenwood, Cavani, Rasse ja Martial.

Aloitetaan kuumista. Cavani osoittautui lopulta todella tärkeäksi pelaajaksi. Voittajaksi, joka on valmis riistämään ja raastamaan kentällä ylitse kaiken voittaakseen. Hänen kaltaiset puhtaat hyökkääjät ovat nykyään harvassa ja olen todella iloinen hänen jatkostaan.
Greenwood aloitti tahmeasti mutta paransi koko ajan ja oli lopulta todella hyvä ja vaarallinen hyökkäyspään pelaaja. Nopea, kliininen ja osaa myös syöttää.

Rashfordista näki ettei ole ihan kunnossa. Ei hirveästi tee mieli suoltaa mutta toivottavasti ensi kaudella nähdään raikkaampi versio Rassesta. Teki kuitenkin tällä kaudella useamman tärkeän maalin.

Martial. Tähän pieni kertomus omasta näkemyksestäni joukkuepelistä. Olen pelannut salibandya ja vähän jalkapalloa. Olen joutunut silloin tällöin tilanteeseen, jossa olen huomannut joko itseluottamuksen olevan liian alhaalla teknisesti ja taidollisesti hyviin ratkaisuihin tai sitten pelin vaade on ollut minulle hieman liian kova minun taitotasooni nähden. Tällöin olen vain ja ainoastaan keskittynyt siihen, että annan joukkueelle ihan kaiken mahdollisen taistelun kautta. Riistän ja raastan. Kukaan ei ole huomannut, että minulla olisi edes ollut pelissä mitenkään vaikeaa. Itseluottamus on tullut takaisin. En ole ollut hyödytön.

Kun näen, että Martialilla on vaikeaa itseluottamuksen kanssa ja hän vain lönköttää kentällä, näen punaista, tekisi mieli juosta siltä istumalta Old Traffordille ja kantaa tuo mies pois mutta toistaiseksi olen suunnannut vain paikalliseen jeesusteippikauppiaan puheille.
Toivon, että Martial myydään kesällä. Löysä saamaton patonki ei kuulu Manchester Unitediin.

Hyökkäyksen arvosana 8.

Valmennus
Olen luottanut alusta asti OGS:n tekemiseen ja luotan edelleen. Tämä kausi oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin edellinen, vaikka kesän vahvistukset epäonnistuivat Cavania lukuun ottamatta. Pitkässä juoksussa pelaaminen kantaa. Sarjassa tulee pitkiä hyviä pelillisiä jaksoja ja joukkue on sitoutunut ja sisukas.

Kaksi kehityskohdetta tarvitaan. Valmennuksen on saatava jalkeille joukkue, joka on tarpeeksi leveä pelaamaan koko kauden. Penkille on myös saatava tulivoimaa. Ei voi kauden tärkeimmässä pelissä todeta, että en uskalla laittaa penkiltä ketään kentälle.

Toiseksi, kauden tärkeimpiin peleihin ja finaaleihin pitää saada aivan mielipuolinen asenne kentälle. Pitää huutaa ja karjua jokaisen pelaaja ja vaikka syödä multaa pari kiloa pelin aikana. Pitkässä juoksussa peli kantaa mutta näissä yksittäisissä peleissä pitää olla aina parhaimmillaan ja pelata paras peli.

Erikoistilanteet??!! Noin paljon ei voi hävitä niissä....

Arvosana valmennukselle 8.
 
Viimeksi muokattu:

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | isn't
Ei voi pitää paikkaansa. Miksi United olisi vielä hyökkääjän perässä, kun Cavani teki jatkon?
Samoin oikean laitapakin hankinnan unohtaisin, kun siihen ei tänä kesänä pakottavaa tarvetta ole.
Itse asiassa kupaankin eri mieltä. Cavanin takana ei ole ketään, koska Greenwoodia kohtaan ei olisi reilua laittaa sitä odotusta, että kantaisi sentterivastuun. Cavani ei kuitenkaan pelaa likellekään jokaista peliä.

Laitapakin suhteen olen vähän enemmän samaa mieltä, mutta kyllä AWB:lle kirittäjä tarvitaan. Dalot ei ilmeisesti sovi suunnitelmiin ja Williams ei ole vielä valmis.

Ings ja "trippier" sopisivat noihin rooleihin eivätkä maksaisi mansikoita.
 

Jarnan Rysty

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ykköskori:
Kane
Sancho
Varane/Torres
Rice
Aarons

Kakkoskori:
Ings
Raphinha
Botman/White
Camavinga/Bissouma/flaxiarpa
Trippier

Siitä kasaamaan omaan ostoskoriin. Ykkösestä voi ottaa kaksi ja kakkosesta 2-3. Siinä todennäköisesti siirtoikkunan saldo. Mahdollisesti Johnstone siihen päälle mutta tuo yllä oleva twiitti nyt ei oikein viittaisi enää siihen että DDG olisi lähdössä, paitsi jossain oli jo villiä huhua DDG ja säkki seteleitä vaihdossa Oblakiin.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Tosta DDG:n Oblak kuviosta on tainnut olla vain the Sun osaston juttuja, eli nollatason juttuja. Itse en usko DDG:n lähtevän mihinkään.

Skyn mukaan United on Sanchon todennäköisin määränpää. Henkilökohtaiset ehdot tuskin tulee olemaan ongelma ja Dortmund on valmis laskemaan viime kesän pyyntihintaa eikä mitään deadlineja ole.

Hoitaako Woodward enää tätä siirtoikkunan alkua vai joko se on pakannut tavaransa pahvilaatikkoon?
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Lert

Jeffrey

Jäsen
Ei voi pitää paikkaansa. Miksi United olisi vielä hyökkääjän perässä, kun Cavani teki jatkon?

Liekkö tuo OGSn taannoinen kommentti kaiken huhuilun takana.




Mitä tuohon huhuun 150 millin nettokulutukseen tulee, niin pidän sitä realistisena. Samalla nykyisten pelaajien myynti saattaa vapauttaa merkittävästi varoja, joten jopa 4 oikeaa hankintaa saattaa sekin olla ihan realismia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös