Eilinen ottelu herätti itsessäni kaksijakoisia fiiliksiä. Toisaalta arvostin Mourinhon rohkeutta tehdä vaihdot ajoissa ja hakea tasoitusta isohkolla riskillä jo 60.peliminuutista eteenpäin. Loppua kohden United puolusti käytännössä vain toppareiden voimalla ja seurauksena oli useita vaarallisen näköisiä vastahyökkäyksiä esim. 3 vs 2 tai 2 vs 2 kohti De Gean maalia. Monesti futiksessa kuitenkin valmentaja jättää ne vaihdot sinne viimeisille 15 minuutille ja silloinkaan ei välttämättä uskalleta nostaa sitä painopistettä rohkeasti vastustajan rangaistusalueelle vaan toivotaan, että se tasoitus tulee jostain räkäisestä kulmapotkusta. Joten propsit Mourinholle siitä, että oikeasti teki muutoksia pelin sisällä ja otti riskejä.
Toisaalta sitten samaan osoitteeseen on pakko antaa kritiikkiä siitä, että hyökkäyspeli on ottelusta toiseen täysin mielikuvituksetonta ja helvetin hidasta. Jonkin verran suoraviivaisemmin joukkue tällä kaudella on pelannut kuin LVG:n alaisuudessa, mutta edelleen tuo hitaus niissä tilanteissa kun pallo saadaan haltuun on silmiinpistävää. Ei toki aina pidä lähteä rynnimään sokeasti ylöspäin jos vastustaja on ehtinyt asettua puolustusasemiin, mutta ainakin eilen niitä tilanteita pelata nopeammin kohti maalia oli useita. Sen sijaan, että olisi pelattu nopeasti maata pitkin, alettiin palloa kierrättää vaarattomasti mieheltä toiselle ja sitten roiskaistiin laidalta joku epätoivoinen keskitys maalia kohti, missä Zlatan ja Fellaini olivat auttamatta alakynnessä 5-6 Evertonin miestä vastaan.
Todella surullista, että muuta tapaa rakentaa tilanteita ei ollut kuin roiskia keskityspalloja. Ei se pelaajamateriaalin paremmuus kuitenkaan ole siinä pääpelivoimassa vaan sen pitäisi nimenomaan olla pallollista taitoa ja pelinlukua, jossa Unitedin pitäisi olla parempi joukkue kuin sarjataulukossa alapuolella olevat joukkueet. Toisaalta, kun tuota joukkuetta katsoo niin kuinka monta oikeasti taitavaa ja luovaa pelaajaa joukkueessa on? Mata, Mkhitaryan, Zlatan... sen jälkeen onkin jo aika hiljaista. Pogba on teknisesti taitava, mutta ei hän mikään suuri pelintekijä tai tilanteiden luoja ole. Rashford ja Martial elävät nopeudesta ja 1 vs 1 tilanteista, eivät he ole parhaimmillaan, kun pitäisi pelata syöttökombinaatioita muiden kanssa, eivätkä he tuolta laidalta juurikaan pääse tekemään pystyjuoksuja puolustuksen selustaan.
Jotta ei pelkästään synkistelyksi menisi, niin nostetaan vielä loppuun muutamia onnistujia eiliseltä. Eric Bailly, aivan huikea matsi häneltä taas kerran. Vielä kun hän kokemuksen myötä oppii tunnistamaan tiettyjä tilanteita paremmin, milloin juosta vastaan ja milloin pelata varman päälle, niin hänellä on kyllä kaikki ominaisuudet nousta maailman parhaiden toppareiden joukkoon. Fysiikka hänellä on täyttä timanttia, hän on nopea, todella vahva kaksinkamppailuissa ja pärjää pääpalloissa. Marcos Rojo on myös ollut yksi tämän kauden suurista yllättäjistä. En tiedä mistä johtuu, että hän pelaa nykyään paljon varmemmin, mutta hän on ihan kuin uusi pelaaja verrattuna viime kauteen. Ei Rojo vieläkään omiin suosikkeihin kuulu ja pieni pelko takaraivossa on aina kun hän lähtee taklausta hakemaan, mutta ero viime kauteen on merkittävä.