Kyllähän fakta tällä hetkellä on se, että Barcelona ja Real Madrid poimivat viimeistään vuoden viiveellä juuri ne pelaajat, jotka he haluavat. Valta on siirtynyt pelaajille, ja näiden jengien vetovoima on tällä hetkellä vastustamaton. Ainoina poikkeuksina voitaneen pitää sitä, että Valioliigan jätit pystyvät vielä pitämään kiinni parhaista brittipelaajista ja Bayern saksalaisista. Ja Chelsea Lontoon ja Mourinhon vetovoimalla satunnaisista muista tähtipelaajista. Todettakoon kuitenkin vielä se, että spanskijätit eivät juuri englantilaispelaajista kiinnostu, ja jos kiinnostuu kuten Balen kohdalla, niin näköjään nekin halutessaan vievät.
Olen aina pitänyt linjasta, jossa United pyritään rakentamaan mahdollisimman pitkälle brittipelaajien varaan. Nämä pelaajat pysyvät todennäköisemmin seurassa, samoin kuin kauan saarilla pelanneet ulkomaalaiset. Mitä etelämpää Euroopasta pelaajia haalit, sitä todennäköisemmin kotiseudut kutsuvat takaisin. Ronaldon ja De Gean kohdalla oli alusta lähtien selvää, että Espanjan isot kutsuvat, mikäli taso riittää. Ronaldo ei milloinkaan peitellyt RM-sympatioitaan ja De Gea on Madridista kotoisin. Ei tarvitse olla einstein tajutakseen, että kutsuun vastataan. Sinällään harmi, sillä aina sitä toivoo oman suosikkijengin pelaajien kasvavan maailman huipuikisi. Näiden kahden kohdalla se tarkoitti jo lähtökohtaisesti sitä, että pelaajat menetetään juuri huipulle nousun hetkellä, jos RM / Barca heidän tasoonsa herää.
Jos nyt toiveita saa esittää, niin itse ottaisin De Gean tilalle Cechin (pidän De Gean siirtoa käytännössä varmana). Pelivuosia vielä jäljellä vaikka kuinka, taso korkea, eikä varmasti haikaile muualle. En tosin kyllä hetkeäkään usko, että Chelsea tähän siirtoon suostuisi.
Eipä ole tullut paljon kirjoiteltua kuluneen kauden aikana. Ei johdu siitä, että kiinnostus Unitedia kohtaan olisi vähentynyt tai heikot otteet pitänyt poissa. Ainoa mikä on vähentynyt, on kiinnostus kirjoitella palstalle.
Lyhyenä yhteenvetona kuitenkin: näyttää juuri siltä, että rakennusprojekti on pahasti kesken. Pahemmin kuin ajattelin. Epätasaista menoa, liikaa elämistä pelisysteemin, pelaajien ja pelipaikojen suhteen. Liikaa loukkaantumisia. Tällä kaudella ei saatu mitattua mitenkään ulos sitä, että joukkueella ei ollut eurorasitusta. Eikä myöskään helpohkoa kauden alun sarjaohjelmaa. Tukkaan tuli heti kättelyssä. Pelaajahankinnat epäonnistuivat tähtihankintojen osalta, puolustusta ei saatu kuntoon. Keskikenttä oli liikaa Carrickin varassa, joka taas oli aivan liikaa sivussa. Tuntuu että ns. tähtipelajia hankittiin vain siksi että heitä oli tarjolla, ei sen vuoksi että heille olisi ollut selkeä tarve joukkueessa. Tai tarve huippupelaajille oli, mutta oliko juuri niille kyseisille pelaajatyypeille, joita hankittiin.
Täksi kaudeksi toive, että katsotaan ensin missä ovat puutteet ja hankitaan sitten siihen kohtaan sopiva palanen. Nyt liian moni pelaa itselleen hiukan epäsopivassa roolissa. Niin ei synnytetä mestarijoukkueita.
Sinällään itselleni ei ole tärkeintä juhlia mestaruuksia joka vuosi, vaikka tietysti senkin tilanteen hyväksyn mukisematta. Itse kannattaminen on tärkeintä. Ja tärkeää on se, että voidaan antaa kunnon vastus matsissa kuin matsissa, tuli voitto tai ei. Voidaan lähteä vaikka Santiagolle tai Camp Noulle hakemaan tulosta. Ei välttämättä ennakkosuosikkina, mutta realistiset mahdollisuudet omaten. Pelata ilta toisensa perään huippujoukkueita vastaan, eli toisin sanoen pysyä Mestarien Liigassa ja esiintyä siellä kunnialla. Kuulosti muuten ihan SAF:n Unitedilta, mutta ne ajat ovat nyt historiaa.
Olen nähnyt kaikki Unitedin Valioliiga-mestaruudet, joten jaksan kyllä odottaa. Seuraavaa mestaruus tulee 5 vuoden sisällä, siitä olen varma. Ja Mestarien Liigan isokorvakannu seuraavan 10 vuoden aikana. Joku voi pitää noita pitkinä aikoina Manchester Unitedille, mutta ajat muuttuvat ja vastustajat muuttuvat. Lopulta ne ovat kuitenkin lyhyitä aikoja, jos saa katsella taistelevaa joukkuetta. Lammaslauman kanssa yksi talvikin on jääkausi.
