Ei pidä unohtaa Lepistöä, joka kukisti Hakolan Vantaalla. Koska Hakolakin on kohtalaisessa kunnossa, silloin myös Lepistön suoritus oli varteenotettava. Mutta tosiaan, miesten viestiin saatetaan saada pronssimitalikandidaatti Venäjän ja Norjan jälkeen.Tuossahan alkaa miehissä olla pienet mahdollisuudet saada ok viestijoukkue kasaan ensi talvelle mikäli tähdet osuvat oikeaan asentoon. Hakola takaisin omalle tasolleen hiihtämään se eka pertsan osuus. Niskanen itseoikeutetusti toiselle. Perttu pitämään asemat kolmannelle. Ankkuriksi Mäki roikkumaan ja taistelemaan loppusuoralle. Vaatii toki, että Niskanen ja Hyvärinen vähintään pitävät tasonsa, Hakola palaa aiemmalle tasolleen ja että Joni Mäki jatkaisi kehittymistään vielä pykälää paremmaksi normaalimatkoilla. Tuon nelikon takana toki tuntuu olevan aika tavalla tyhjää.
Lepistöllä ei ole kyllä vielä oikeastaan mitään näyttöjä kansainvälisellä tasolla ja Hakola itse oli sitä mieltä ettei Vantaalla henkilökohtaisessa kilpailussa kulkenut mihinkään, joten aika paljon lisänäyttöjä Lepistön kunnosta kaipaisin.Ei pidä unohtaa Lepistöä, joka kukisti Hakolan Vantaalla. Koska Hakolakin on kohtalaisessa kunnossa, silloin myös Lepistön suoritus oli varteenotettava. Mutta tosiaan, miesten viestiin saatetaan saada pronssimitalikandidaatti Venäjän ja Norjan jälkeen.
Epäonnistuuko Iivon suksivalinta/voitelu jotenkin useammin kuin muilla huipuilla vai tuntuuko vain siltä. Ymmärrän jos vain tuntuu siltä, koska hän on käytännössä kuitenkin ainoa suomalainen hiihtäjä, joka on hyvänä päivänä maailman paras, joten varsinkin pertsalla odotusarvot ovat aina tapissaan. Jotenkin näitä vain tuntuu tulevan aika tasaisesti, kun kalusto ei kestä vertailua.
Epäonnistuuko Iivon suksivalinta/voitelu jotenkin useammin kuin muilla huipuilla vai tuntuuko vain siltä. Ymmärrän jos vain tuntuu siltä, koska hän on käytännössä kuitenkin ainoa suomalainen hiihtäjä, joka on hyvänä päivänä maailman paras, joten varsinkin pertsalla odotusarvot ovat aina tapissaan. Jotenkin näitä vain tuntuu tulevan aika tasaisesti, kun kalusto ei kestä vertailua.
Lepistöllä ei ole kyllä vielä oikeastaan mitään näyttöjä kansainvälisellä tasolla ja Hakola itse oli sitä mieltä ettei Vantaalla henkilökohtaisessa kilpailussa kulkenut mihinkään, joten aika paljon lisänäyttöjä Lepistön kunnosta kaipaisin.
Kyllä näin. Harmi että tuo normaalimatka on suksenvaihtokisa. Tuo on tyypillisesti oma taiteenlajinsa, kun monot on vähän välimallin ratkaisut ja urheilijoissa on paljon eroja miten lihaksisto reagoi hiihtotavan vaihtoon kesken kuormituksen. No eiköhän tuosta jotain viitettä saada millä tasolla hiihdetään, mutta parempi olisi ollut viime viikonloppu tämän arviointiin.Home - Maastohiihto
www.kestavyysurheilu.fi
Viikonloppuna saadaan aika kattava läpileikkaus suomalaisen maajoukkuehiihdon tasosta. Ja kuten huomataan, naisissa ei ole mukana Korvaa tai Piippoa. Heidän kautensa on ollut lievästi sanottuna pettymys.
Mikä Klaebolla, starttasiko ollenkaan? Tuloslistoilla ei ainakaan näkynyt.
Huomasitko? Iivo Niskanen tuhosi kilpailunsa hölmöllä taktiikalla – Toni Roponen jyrähtää: ”Eivät vastustajat ole tyhmiä ja heikkoja”
Iivo Niskanen yrittää apinoida Therese Johaugin hiihtotapaa.www.iltalehti.fi
Iivon järjetön taktiikka on kirvoittanut hiihtoväeltä aika kitkeriä kommentteja. Onko Iivo seonnut tai eikö siellä ylhäällä ole ketään, joku voisi kysyä.
Itse arvelen, että selitys löytyy asiasta, jota tapaamme yhteensä vain alle kymmenellä suomalaisella urheilijalla eri lajeissa. Kyse on voittamisen halusta ja mahdollisuudesta. Iivo on lajinsa parhaita ja koska hänellä on mahdollisuus voittaa, hän hiihtää vain voittaakseen. Tätä eivät ymmärrä sen paremmin hiihtoasiantuntijat kuin hiihtoväkikään. Meille "hoppee ei ole häppee" eli sijoitus toisena maailmancupissa olisi erittäin kova saavutus.
Mutta ei Iivolle. Ja hänelle on ilmaantunut voittamaton este, Bolshunov. Bolshunov on maailman paras, kiistämättä. Vaikka hän ei ole yhtä ylivoimainen kuin Johaug, hän on silti pahin kanto kaskessa Iivolle. Ja Iivo ei vain tyydy kakkostilaan. Koska Iivo on arvioinut kaikki muut taktiikat sellaiseksi, että hän ei niissä voita, silloin jäljellä on vain järjetön taktiikka, joka muistuttaa olympialaisten onnistunutta vetoa. Paradoksi tässä taktiikassa on se, että se tekee Iivosta Bolshunovin adjutantin, koska hän onnistuu hiihtämään kirimiehiltä jalat alta, mutta ei Bolsulta.
Jos olisin Iivon mentori, olisin vaikean paikan edessä. En voisi kehoittaa noudattamaan "hopeataktiikkaa", silloin suhteemme olisi hyvin lyhyt. Toisaalta, vaikea olisi kehoittaa epärealistisiinkään vetoihin. Jäljelle jäisi jonkinlainen rajankäynti realismin ja ylioptimismin välillä. Pyrkimys tähdentää kehitysprosessia, joka johtaa jälleen maailman ykköseksi - tai ainakin arvokisavoittajaksi. Maailmancupin ykköseksi Iivolla on vielä pitkä matka.
On hyvä muistaa, että vaikka maastohiihto on kestävyysurheilua, niin silti nuo huiput riuhtoo normaalimatkoilla keskimäärin jossain 90% maksimisykkeestä. Koneesta niin sanotusti otetaan tehoja ulos rajulla kädellä jolloin se optimivauhdin ja höntyilyn raja on hyvin häilyvä ja vittumaisesti vielä päivästä toiseen vaihteleva. Iivon kohdalla vielä, kun ei voi luottaa kiriin käytännössä ollenkaan, niin kovia ratkaisuja on tehtävä ellei meinaa letkassa hiihdellä sijalle 5-10 jokaisessa yhteislähtökilpailussa. Jos jotain positiivista niin tekeehän Iivot, Bolsut ja Holundit vauhdinpidollaan noista letkajenkoista jokseenkin mielenkiintoisia. Ei siitä kovin kauaa ole, kun kaikki nämä hiihdeltiin nenähengityksellä viimeiselle kierrokselle ja sitten otettiin lenkin päätteeksi kunnon intervalliharjoitus.– Luulen, että siinä ei puhuta isoista asioista. Iivollakin on paljon kisoja takana, niin sekin pikkaisen painaa. Näytti myös, että perinteisellä pito aavistuksen heikkeni kierros kierrokselta. Ehkä siinä tilanteessa hänellä meni niukasti yli sen kriittisen rajan, mitä tuossa ei saisi ylittää.
Kyllä näin. Niskasen vahvuudet ovat kestävyys puolella joten hänelle sopii hyvin hiihtää niin sanotusti tasaisen kovaa kelloa vastaan. Kläbo esimerkiksi on hyvinkin täydellinen vastakohta. Vaikka Kläbo eittämättä on kova nykyään normaalimatkoillakin, niin hänen vahvuutensa taas on yli muiden olevassa vauhtikapasiteetissa. Teknisesti taitavana hiihtäjänä pystyy yhteislähdöissä monissa paikoissa ottamaan helppoa, kun muut tekevät jo töitä. Tuo sitten korostuu loppuratkaisuissa missä kaveri yksinkertaisesti osaa hiihtää kovempivauhtista hiihtoa kuin muut ja selvästi hänen lihaksistonsa kestää hyvin sitä anaerobista kuormaa.Väliaikalähdöt taitavat sopia Niskaselle paremmin kuin yhteislähdöt, ainoa arvokisa / MC voitto yhteislähdöllä Niskasella on 2018 50 km kisa, jossa siinäkin taisi saada etua Bolshunoviin taktiikassa (suksien vaihto). Ja on lisäksi myös tuo parisprintti-kulta 2014 mutta se on vähän eri asia.
Voi ajatella niinkin että tällä kaudella kun Niskanen osallistuu tiiviimmin MC-kisoihin niin nyt on hyvä paikka kokeilla irtiottoja yhteislähtökisoissa.
Tuo hiihtotekniikka asia on yksi minkä takia ei oikein jaksa innostua noista ski classiceistakaan. Ne mielestäni pitäisi ehdottomasti hiihtää vapaalla tyylillä, mutta ymmärrän jos ei meinaa ladussa leveys riittää siihen, että tuo olisi massahiihtona järkevää. Tiedä sitten kuinka paljon kyse on siitä eikä vain perinteistä kiinni.