Maastohiihtokausi 2014–2015

[Taitopelaaja]

Ensi viikonloppuna Davosissa hiihdetään vapaan 10km ja 15km sekä vapaan sprintit. Maajoukkue harjoittelee välipäivät Livignossa, jossa pitäisi olla hyvin lunta.

 

[steepler]

Naisissa Therese Johaugin ylivoima on kyllä hämmentävää, tällä hetkellä 10 km matkalla kukaan ei pääse edes lähelle, ei edes Marit Björgen joka on nyt jäänyt kahdesti yli 40 sekunnin päähän ja kerran takaa-ajokisassa hävisi hiihtoajassa noin 30 sekuntia vaikka voittikin sitten Theresen niukasti loppukirissä.

Jos vähän kärjistää niin Johaug on ainoa joka näyttää kestävyysurheilijalta (plus Heidi Weng). No kovia kestävyysurheilijoita ovat muutkin mutta yllättävän pulskia (ollakseen tosiaan maailman huipulla kestävyyslajissa), olen hiihtoa hieman tarkemmin seurannut noin vuoden (toki jo pitkään mutta välillä selvästi vähemmän) ja pistänyt silmään että monilla naisilla on melkoinen takamus ja pakarat, esim. Krista Pärmäkoski, toki esim. Bjorgenilläkin on suuret reidet mutta juuri Pärmäkoskella (on siellä muitakin mutta suomalaisia tullut tarkemmin seurattua) näyttää ihan ylimääräistäkin olevan takamuksessa ja reisissä. Oma ajatusmaailma voi olla liiaksi kestävyysjuoksussa tai pyöräilyn mäkiajajissa kun ajattelen kestävyysurheilijan prototyyppiä ja toki hiihto on erilainen lajia jossa painolla ei ole niin suurta merkitystä ja voimaa tarvitaan eri tavalla mutta silti hieman ihmetyttää että onko tosiaan ihanteellista olla ikään kuin ylimääräistä painoa esim. juuri voiman takia vai olisiko edullisempaa olla kevyempi, tietenkin ruumiinrakenteitakin on erilaisia mutta väitän kyllä että monelle tuossa aika lähellä kärkeäkin olevalla olisi selvästi varaa olla kevyempi. Johaugilla ainakin näyttää toimivan kevyempi kunto, ok toki sprintissä ei pärjää, mutta muuten kyllä kulkee.

Googlen haun(joka ei välttämättä ole mikään tarkka mitta mutta varmasti antaa suhteessa osviittaa) mukaan Johaug on 162cm pitkä ja painaa 46kg kun taas esim. Pärmäkoski on 160cm pitkä ja painaa 56kg, onhan tuossa karmea ero. Eikä tietenkään paino automaattisesti mitään takaa, vaikka paino on matala niin pitää silti olla veriarvot, hapenotto, voimakin jne. kunnossa mutta kyllä sekin on fakta että jos on esim. 10kg kevyempi niin on sitä kehoa aika paljon helpompi kuljetella varsinkin mäessä, tosin laskuissa joutuu antamaan tasoitusta.

 

[MustatKortit]

Onhan tämä nyt Davosissakin nähty norjalaisylivoima nyt ihan mur-haa-vaa. Jumalauta ei ole kyllä mitenkään lajin kannalta hyväksi, että Norjan mestaruuskisat jatkuvat maailmancuppien finaaleissa...

Mutta minkäs teet, kun taloudelliset realiteetit ovat muualla aivan eri luokkaa. Kuten Suomen joukkueesta havainnollistettiin, niin nyt Suomella oli mukana seitsemän hengen huoltohenkilökunta, Norjan vastaava luku taisi olla 47 henkilöä..

..antaa osviittaa siitä, mitkä erot Norjan panostuksessa oikein ovat.

 

[erku]

Jos vähän kärjistää niin Johaug on ainoa joka näyttää kestävyysurheilijalta (plus Heidi Weng). No kovia kestävyysurheilijoita ovat muutkin mutta yllättävän pulskia (ollakseen tosiaan maailman huipulla kestävyyslajissa), olen hiihtoa hieman tarkemmin seurannut noin vuoden (toki jo pitkään mutta välillä selvästi vähemmän) ja pistänyt silmään että monilla naisilla on melkoinen takamus ja pakarat, esim. Krista Pärmäkoski, toki esim. Bjorgenilläkin on suuret reidet mutta juuri Pärmäkoskella (on siellä muitakin mutta suomalaisia tullut tarkemmin seurattua) näyttää ihan ylimääräistäkin olevan takamuksessa ja reisissä. Oma ajatusmaailma voi olla liiaksi kestävyysjuoksussa tai pyöräilyn mäkiajajissa kun ajattelen kestävyysurheilijan prototyyppiä ja toki hiihto on erilainen lajia jossa painolla ei ole niin suurta merkitystä ja voimaa tarvitaan eri tavalla mutta silti hieman ihmetyttää että onko tosiaan ihanteellista olla ikään kuin ylimääräistä painoa esim. juuri voiman takia vai olisiko edullisempaa olla kevyempi, tietenkin ruumiinrakenteitakin on erilaisia mutta väitän kyllä että monelle tuossa aika lähellä kärkeäkin olevalla olisi selvästi varaa olla kevyempi. Johaugilla ainakin näyttää toimivan kevyempi kunto, ok toki sprintissä ei pärjää, mutta muuten kyllä kulkee.

No hiihto nyt luonnollisesti on aika erilainen laji juoksuun ja pyöräilyyn verrattuna, joissa mennään "pelkästään" jaloilla. Triathlonistit taas sitten ovatkin hiihtäjien tapaan lihaksikkaampia, kuten myös uimarit.

Minusta on kovin tarkoitushakuista vetää nyt esiin yksi Johaug, joka on erittäin laiha, joskin nykyään lihaksikkaampi kuin muutama vuosi sitten, jolloin hän ei pärjännytkään niin hyvin. Kuitenkin isossa kuvassa nämä suurimmat starat kuten Björgen, Northug ja Cologna ovat hiihtäjienkin keskuudessa isolihaksisia ja "painavia" urheiljoita. Jos tämä keveys olisi jokin itseisarvo, niin kaiketi 60-kiloisen Matti Heikkisen luulisi antaneen vuosien saatossa paremman vastuksen päälle 80-kiloiselle Northugille.

 

[Barnes]

Ensi viikonloppuna siis hiihdetään uudelleen Davosissa? Minkälaisella ohjelmalla tuolloin mennään?

Harmi kyllä, Davosissa hiihdetään tällä viikolla täsmälleen samat matkat kuin oli viime viikonloppuna. Olisivat nyt jotain uutta keksineet, sprintit olisivat voineet olla vaikka sprinttiviestejä, kun tuo pitkä viesti nyt jäi pois.

Jos sama tahti jatkuu, hallitsee Norja tätäkin viikonloppua, olihan tuo kyyti Davosin ekoissa kisoissa(taas) todella kylmää.

E: Normaalimatkat hiihdetäänkin vapaalla tyylillä.

 

[steepler]

Minusta on kovin tarkoitushakuista vetää nyt esiin yksi Johaug, joka on erittäin laiha, joskin nykyään lihaksikkaampi kuin muutama vuosi sitten, jolloin hän ei pärjännytkään niin hyvin. .

Norjalaisissa on muutama muukin hieman laihempi, esim. Steira on 169cm ja 53kg ja Weng on silmämääräisesti arvioiden samaa luokkaa (hänen painoaan en löytänyt).

Kuitenkin isossa kuvassa nämä suurimmat starat kuten Björgen, Northug ja Cologna ovat hiihtäjienkin keskuudessa isolihaksisia ja "painavia" urheiljoita. Jos tämä keveys olisi jokin itseisarvo, niin kaiketi 60-kiloisen Matti Heikkisen luulisi antaneen vuosien saatossa paremman vastuksen päälle 80-kiloiselle Northugille.

Ei paino itseisarvo olekaan, tosin hiihdon lajivalikoima (ei vältämättä laji itsessään) vaikuttaa paljon myös siihen millaisia urhelijoita laji suosii (jos hiihdossa olisi esimerkiksi enemmän kisoja joissa olisi suhteessa vastaavia loppunousuja kuin pyöräilyssä niin Northug tuskin meneistyisi). Northug on juuri parhaiten pärjännyt sprinteissä ja yhteislähdöllä hiihdettävissä kisoissa (joissa peesin ja kirin merkitys korostuu). Toisaalta myös perinteinen on erityisesti miehillä sellainen laji jossa tasatyöntö korostuu ja tätä kautta vahva ylävartaloa. Naisilla taas on vaikeampi muokata kehoa tasatyöntöä varten koska riittävän voimaominaisuuden hankkiminen on vaikeaa. Yhtä kaikki kyllä Heikkisellä etua on Norttiin joissain mäkisissä vapaalla hiihdettävissä väliaikakisoissa ihan painonkin suhteen (eikä Northugin bravuuri kai koskaa ole ollut Tourin loppunousu), mutta totta kai myös muut ominaisuuden vaikuttavat.

Ei varmasti kannata painosta tehdä itseisarvoa mutta onko sitten tuollainenkaan keho mitä monella näkee se optimaalisin. Joillain naisilla näyttäisi ihan pulskuuttakin olevan reisistä ja poskista päätellen, ok totta kai naisilla jonkun verran rasvaa pitää ollakin muuten hommasta tulee vaarallista mutta silti hieman ihmettelen asiaa. No varmasti valmentajat tietävät miten ketäkin kannataa harjoituttaa ja millaiseksi kehoa muokata.

Oona Kettunen voisi fysiikan puolesta olla tuollainen Johaugmainen hiihtäjä, mutta taitaa pitkälti keskittyä juoksuun.

 

[TomiP]

Oona Kettunen voisi fysiikan puolesta olla tuollainen Johaugmainen hiihtäjä, mutta taitaa pitkälti keskittyä juoksuun.

Oonalla tietenkin puuttuu lihasvoimaa, koska massa ei hyvästä juoksussa. Mutta minusta tuntuu, että Oonan hapenottokykykään ei riitä. Jos verrataan Annemari Sandell-Hyväriseen, joka hiihtää kehnolla tekniikalla, niin onhan Oonan tulokset heikkoja. Tämä selittynee luultavasti hapenottokyvyn eroilla. Sama mitä sanon Oonasta sopii hyvin, myös Johanna Matintaloon, joka näyttää valinneen hiihdon päälajikseen. Kaiken kaikkiaan hyviä nuoria on tulossa vähän.

 

[steepler]

Mutta minusta tuntuu, että Oonan hapenottokykykään ei riitä. Jos verrataan Annemari Sandell-Hyväriseen, joka hiihtää kehnolla tekniikalla, niin onhan Oonan tulokset heikkoja.

Tarvitaanko hiihdossa sitten merkittävästi parempaa hapenottoa kun juoksussa? Hän on kuitenkin kiskaissut puolimaratonin 1:14 aikaa joka kai kuitenkin jonkun tason hapenottokykyä vaatii sekin. Muuten en osaa sanoa hiihtotuloksista minkä tasoisia ovat, kahdeksan nuorten SM milalia näyttäisi olevan joten on hän oman ikäisensä joukossa Suomessa ollut kuitenkin melko hyvä. Hiihto muutenkin tainnut olla aika pitkälti harjoittelua juoksuun ja kesäisin juossut kisoja eikä valmistautunut hiihtokauteen joten ei hiihtotulosten voikaan odottavan olla aivan huippua. Jos keskittyisi hiihtoon niin varmasti hiihtotulokset parantuisivat, mutta voi olla että tähän hänellä ei halua ole.

Hiihto olisi kyllä huomattavasti helpompi laji päästä ikään kuin isoihin kisoihin ja vaikka arvokisamitalleille. Juoksussa on vain armottoman vaikea päästä edes esim. MM-kisoihin tai olympialaisiin, puhumattakaan että olisi mitalleilla, vaikka naisten esteet ovatkin yksi heikoimmista lajeista tasollisesti ja siinä on mahdollista saada ihan pelkästään tekniikan osaamisella merkittävä etu, kymppi ja vitonen ovatkin ihan eri tasoa ja niillä matkoilla jo kisarajojen rikkominen on valtava homma.

 

[TomiP]

Tarvitaanko hiihdossa sitten merkittävästi parempaa hapenottoa kun juoksussa? Hän on kuitenkin kiskaissut puolimaratonin 1:14 aikaa joka kai kuitenkin jonkun tason hapenottokykyä vaatii sekin. Muuten en osaa sanoa hiihtotuloksista minkä tasoisia ovat, kahdeksan nuorten SM milalia näyttäisi olevan joten on hän oman ikäisensä joukossa Suomessa ollut kuitenkin melko hyvä. Hiihto muutenkin tainnut olla aika pitkälti harjoittelua juoksuun ja kesäisin juossut kisoja eikä valmistautunut hiihtokauteen joten ei hiihtotulosten voikaan odottavan olla aivan huippua. Jos keskittyisi hiihtoon niin varmasti hiihtotulokset parantuisivat, mutta voi olla että tähän hänellä ei halua ole.

Hiihto olisi kyllä huomattavasti helpompi laji päästä ikään kuin isoihin kisoihin ja vaikka arvokisamitalleille. Juoksussa on vain armottoman vaikea päästä edes esim. MM-kisoihin tai olympialaisiin, puhumattakaan että olisi mitalleilla, vaikka naisten esteet ovatkin yksi heikoimmista lajeista tasollisesti ja siinä on mahdollista saada ihan pelkästään tekniikan osaamisella merkittävä etu, kymppi ja vitonen ovatkin ihan eri tasoa ja niillä matkoilla jo kisarajojen rikkominen on valtava homma.

Hapenottokyvystä. Huippuhiihtäjillä on järkeään mitattu korkeampia maksimihapenottokykyjä kuin juoksijoilta. Käsittääkseni osalla juoksun menestyjistä nämä arvot ovat vaatimattomia. Joka tapauksessa hiihto vaatii eri ominaisuuksia kuin juoksu. Kristin Steira on hyvä juoksija, paljon parempi kuin Marit Björgen, mutta hiihdossa Björgen pesee Steiran 100-0.

 

[erku]

Oona Kettunen voisi fysiikan puolesta olla tuollainen Johaugmainen hiihtäjä, mutta taitaa pitkälti keskittyä juoksuun.

Johaug on aivan poikkeuslahjakkuus maastohiihtoon. Tuollainen kyky hiihtää hurjalla frekvenssillä pitkiä matkoja on aika lailla ennen näkemätön ominaisuus naishiihdossa. Ihan verrattavissa Northugiin kykyyn tehdä väsyneenä käsittämättömiä rytminvaihdoksia, siis poikkeuksellisuuden osalta. Oona Kettusen osalta en osaa tarkkaan sanoa, mikä hänen hiihdossaan mättää, mutta ottaen huomioon hänjen juoksukunto ja ihan kohtalainen hiihtotekniikka, ovat tulokset aika vaisut. Kenties se ylävartalo on vain niin voimaton, ettei sieltä tule apuja nimeksikään.

 

[steepler]

Hapenottokyvystä. Huippuhiihtäjillä on järkeään mitattu korkeampia maksimihapenottokykyjä kuin juoksijoilta. Käsittääkseni osalla juoksun menestyjistä nämä arvot ovat vaatimattomia.

Onko kyse absoluuttisesta vai suhteellisesta arvosta? Hiihtäjillä kun saattavat olla raskaampia absoluuttinen onkin varmasti korkeampi, tai toisin sanoen juoksijoilla kevyempänä riittää hieman alempikin absoluuttinen taso. No pitäisi asiaa tutkia tarkemmin mutta en ihan heti lähtisi uskomaan että voisi huipulla juosta vaatimattomalla tai heikolla suhteellisella hapenottokyvyllä.

Kristin Steira on hyvä juoksija, paljon parempi kuin Marit Björgen, mutta hiihdossa Björgen pesee Steiran 100-0.

Björgen on liian raskas juoksuun, Steira kevyempänä pärjää juoksussa paremmin. Hiihto tosiaan vaatii eri asioita, tai painosta ei ole yhtä suurta haittaa ja muilla asioilla voi kompensoita, silti olen edelleen sitä mieltä että ei hiihdossakaan kovin paljon ylimääräistä painoa kannata olla kannettavana.

Oona Kettusen osalta en osaa tarkkaan sanoa, mikä hänen hiihdossaan mättää, mutta ottaen huomioon hänjen juoksukunto ja ihan kohtalainen hiihtotekniikka, ovat tulokset aika vaisut.

Mättääkö siinä sitten joku? Ainakin oman ikäisiiän vastaan on Suomessa hyvin pärjännyt, mutta pitää muistaa että hän ilmeisesti on hiihtänyt lähinnä harjoitellakseen juoksuun ei keskittyäksen erityisesti kilpailemaan hiihdossa. En minä sitä sano että automatic hänestä tulisi Johaug jos alkaisi hiihtää tosissaan, mutta sen uskon että jos hiihtoon panostaisi niin olisi potentiaalia (ellei tosiaan hänellä ole joku merkittävän huono hapenottokyky, mutta en tätäkään ihan usko).

 

[erku]

Mättääkö siinä sitten joku? Ainakin oman ikäisiiän vastaan on Suomessa hyvin pärjännyt, mutta pitää muistaa että hän ilmeisesti on hiihtänyt lähinnä harjoitellakseen juoksuun ei keskittyäksen erityisesti kilpailemaan hiihdossa. En minä sitä sano että automatic hänestä tulisi Johaug jos alkaisi hiihtää tosissaan, mutta sen uskon että jos hiihtoon panostaisi niin olisi potentiaalia (ellei tosiaan hänellä ole joku merkittävän huono hapenottokyky, mutta en tätäkään ihan usko).

No ei hän nyt häävisti ole tällä tai viime kaudella pärjännyt hiihdossa. Esimerkiksi viime kaudella hänen sijoituksensa SM-kisoissa henkilökohtaisilla matkoilla olivat 48 ja 30. Vertailun vuoksi Krista Pärmäkoski oli viime keväänä SM-maastojuoksuissa sijalla 17. Täten oikeastaan Pärmäkosken voi ajatella olevan lähempänä Suomen huippua juoksussa kuin mitä Kettunen on hiihdossa.

 

[TomiP]

Onko kyse absoluuttisesta vai suhteellisesta arvosta? Hiihtäjillä kun saattavat olla raskaampia absoluuttinen onkin varmasti korkeampi, tai toisin sanoen juoksijoilla kevyempänä riittää hieman alempikin absoluuttinen taso. No pitäisi asiaa tutkia tarkemmin mutta en ihan heti lähtisi uskomaan että voisi huipulla juosta vaatimattomalla tai heikolla suhteellisella hapenottokyvyllä.

Käsittääkseni se mitataan happea/kg eli suhteellisesti. Nämä arvot ovat kovimpia juuri hiihtäjillä ja pyöräilijöillä. Juoksijoissakin löytyy porukkaa, jolla hapenottokyky kovaa luokkaa, mutta vaihtelu siellä suurempaa. Käsittääkseni Zerzenay Tadessen arvot suhteellisen heikot.

Björgen on liian raskas juoksuun, Steira kevyempänä pärjää juoksussa paremmin. Hiihto tosiaan vaatii eri asioita, tai painosta ei ole yhtä suurta haittaa ja muilla asioilla voi kompensoita, silti olen edelleen sitä mieltä että ei hiihdossakaan kovin paljon ylimääräistä painoa kannata olla kannettavana.

Joo, ei siellä turhaa läskiä saa olla, vaikka painosta ei hiihdossa niin paljon haittaa kuin juoksussa. Esim. ampumahiihtäjä Miriam Gössnerillä on selvästi likkaa rasvaa tällä hetkellä. Samoin suomalaisista Maria Grundvallilla.



[/QUOTE]

 

[Ahar]

Hapenottokyvystä. Huippuhiihtäjillä on järkeään mitattu korkeampia maksimihapenottokykyjä kuin juoksijoilta. Käsittääkseni osalla juoksun menestyjistä nämä arvot ovat vaatimattomia. Joka tapauksessa hiihto vaatii eri ominaisuuksia kuin juoksu. Kristin Steira on hyvä juoksija, paljon parempi kuin Marit Björgen, mutta hiihdossa Björgen pesee Steiran 100-0.

Hapenottokyky on lähestulkoon kaikki kaikessa, mikäli haluaa hiihdossa palkintopalli -sijoituksia hätyytellä. Aikoinaan parivaljakko Myllylä- Isometsä treenasi yhtä kovaa ja hyvin, mutta kun Myllylän moolit olivat yhdeksässäkympissä ja Isometsän nippanappa seitsemässäkympissä, niin menestyksessä oli huomattava ero. Hapenottokykykin perustuu valitettavasti suurelta osin luontaiseen lahjakkuuteen.

 

[TomiP]

Björgen on liian raskas juoksuun, Steira kevyempänä pärjää juoksussa paremmin. Hiihto tosiaan vaatii eri asioita, tai painosta ei ole yhtä suurta haittaa ja muilla asioilla voi kompensoita, silti olen edelleen sitä mieltä että ei hiihdossakaan kovin paljon ylimääräistä painoa kannata olla kannettavana.

Aika turpealta näyttää myös tämän päivän naisten ampumahiihdon voittaja Gabriela Soukalova. Toki ampumahiihdossa muutkin asiat ratkaisee kuin puhdas hiihtovauhti.

 

[Ahar]

Aika turpealta näyttää myös tämän päivän naisten ampumahiihdon voittaja Gabriela Soukalova. Toki ampumahiihdossa muutkin asiat ratkaisee kuin puhdas hiihtovauhti.

Ei Soukalovalla ainakaan joulukuun alussa julkaistun alastonkuvan perusteella ylimmääräistä läskiä kehossaan ole.

 

[TomiP]

Ei Soukalovalla ainakaan joulukuun alussa julkaistun alastonkuvan perusteella ylimmääräistä läskiä kehossaan ole.

Kuva julkaistiin alun perin paljon aikaisemmin. Suomen media kiinnostui kuvasta, vasta joulukuussa. Siinä toki Gabriela oli varsin hoikka.

 

[steepler]

Vertailun vuoksi Krista Pärmäkoski oli viime keväänä SM-maastojuoksuissa sijalla 17. Täten oikeastaan Pärmäkosken voi ajatella olevan lähempänä Suomen huippua juoksussa kuin mitä Kettunen on hiihdossa.

No sijoituksien suhteen varmasti onkin, mutta onko absoluuttisessa tasossa? Pärmäkoski kuitenkin jäi sellaisen 2-3min kärjestä, mutta aikaeron perusteella on hirvittävän vaikea arvioida mikä taso on suhteessa Kettusen tasoon hiihdossa. Juoksun taso naisissa on Suomessa älyttömän kapea joten esim. sijalle 17 juokseminen maastoissa ei nyt kovin kummoinen homma ole, hiihdossa tasoa on varmasti selvästi laajemmin. Kettunen kuitenkin mielestäni hiihtää talviharjoituksena joten en usko että mitään suurta panostusta juuri SM kisoissa pärjäämiseen hänellä oli, toisaalta hiihdossa voi myös olosuhteet ja sukset merkittävästi vaikuttaa yksittäisiin kilpailuihin. Toki hän on ollut kaukana kärjestä mutta siinä mielessä en näy sitä mättämiseksi koska hänellä tuskin onkaan erityistä sijoitustavoitetta tai vastaavaa hiihdossa.

Miksi muuten hiihdossa naiset hiihtävät niin merkittävästi lyhyempiä matkoja kuin miehet? Onko tähän joku perusteltu syy vai onko kyse vain perinteisestä tavasta. Se selitys (jota aikanaan on käytetty muissakin lajeissa) että naiset eivät pystyisi yhtä pitkiin kestävyyssuorituksiin tai että pitkät matkat olisivat vaarallisia naisille on kaiketi aika perusteeton. Naisethan ovat jo pitkää jopa maratoneja (ja pidempiäkin matkoja) juosseet (ja muitakin esim. täyspitkiä triatlooneja), joka on yksittäisenä rypistyksenä ihan eri tasoa kuin yksikään edes miesten hiihtämä yksittäinen kilpailu, mutta toki hiihdossa kilpailuja on enemmän ja tiheämpään tahtiin. Ovatko syyt esim. logistiikassa tai vastavissa, että ajatellaan että naisten 50km matka kestäisi liian kauan vain mistä on kysymys?

 

[erku]

No sijoituksien suhteen varmasti onkin, mutta onko absoluuttisessa tasossa? Pärmäkoski kuitenkin jäi sellaisen 2-3min kärjestä, mutta aikaeron perusteella on hirvittävän vaikea arvioida mikä taso on suhteessa Kettusen tasoon hiihdossa. Juoksun taso naisissa on Suomessa älyttömän kapea joten esim. sijalle 17 juokseminen maastoissa ei nyt kovin kummoinen homma ole, hiihdossa tasoa on varmasti selvästi laajemmin.

Viime kauden SM-kisoissa Vantaalla Kettunen jäi kympin pertsalla 4 minuuttia ja 15 sekuntia keulaan. Eli käytännössä eroa kertyi yli 25 sekuntia per kilometri. Kun hiihdossa laskuosuuksilla eroa ei kovin paljon voi tehdä, niin väkisinkin ero nousuissa täytyy olla aivan jumalaton.

 

[erku]

Davosissa nähtiin tänään mielenkiintoinen miesten 15 km vapaan väliaikalähtökisa. Kilpailun voitti paremmin sprintterinä tunnettu Anders Glörsen, kakkoseksi kiilasi muuten alavireisesti viime aikoina esiintynyt Petter Northug ja norskien kolmoisvoiton täydensi Chris Andre Jespersen. Erikoisen kisasta teki se, että Glörsen oli ekassa väliaikapisteessä sijalla 40 ja Northug sijalla 38. Asiantuntija Toni Roponen ehti jo Northugin kohdalla toteamaan, että kaikki ei ole kunnossa. Jälkeenpäin toki Roponen myönsi arviointivirheensä ja sanoi vauhdinjaon vain olleen järkevä. Näköjään korkealla maltti on valttia aloituksen suhteen.

Tällä hetkellä norskien ylivoima mieshiihdossa on käsittämätön. Maailmancupin kokonaistilanteessa 15 parhaan joukossa on kymmenen norjalaista. Falunin MM-valinnoista tulee mielenkiintoiset, kun tuon kärkikymmenikön ulkopuolelta löytyvät vielä olympiavoittaja Hattestad, moninkertainen viestimaailmanmestari Rönning ja useamman arvokisamitalin urallaan napannut Gjerdalen. Väkisinkin jokunen huippuhiihtäjä jää kokonaan kisajoukkueen ulkopuolelle ja kullekin matkalle itse Falunissa keskinäinen kisa on hurja, etenkin viestiin.

 

[Barnes]

Olen alkanut huomata ikäviä asioita. Nimittäin, tämä Norjan käsittämätön ylivoima on aiheuttanut sen, että mielenkiintoni hiihtoa kohtaan laskee kilpailu kilpailulta. Tänäänkin tuli jätettyä naisten kymppi kesken ja ryhdyin katsomaan ennakkotunnelmia ampumahiihdosta Eurosportilta. Kowalczyk oli kyllä ihan oikeassa todettuaan norjalaisdominanssin näivettävän lajia.

 

[Beltran]

Mieshiihdon dominoinnin lisäksi naisten puolella tilanne ei ole juurikaan erilainen. Saattaapa olla että Falunin kisoissa maastohiihdon osalta Norja voittaa kaikki kultamitalit. Ainakaan 2000-luvulla hiihdon MM-kisoissa taikka talviolympialaisissa Norja tai mikään muukaan maajoukkue ei ole saanut vähintään 50% kaikista mitaleista, alkaa näyttää siltä että Falunissa Norja saa. Vielä 2009 MM-kisoissa Suomi sai enemmän maastohiihto-mitaleja kuin Norja.

Norjan hiihtomaajoukkue on niin kova että on vaikeata nimetä yhtään suomalaista miestä tai naista joka mahtuisi Norjan joukkueeseen. Tämä siitä huolimatta että hiihtomme taso kokonaisuudessaan saattaa olla parempi kuin kertaakaan koko 2000-luvulla. No eipä sinne helposti ketään muitakaan ei-norjalaisia sopisi. Viestihiihdossa mielenkiintoisia kisoja voisivat olla kisat Norja - Muu Maailma, tosin Norja olisi vahva ennakkosuosikki noissakin kisoissa.

Mihin Norja voi kaatua? Toisaalta omaan kovaan tasoonsa jonka takia hiihtäjien on pitänyt ajoittaa kuntonsa jo alkukauden kisoihin jotta edes selviäisivät maajoukkueeseen. Toinen mahdollisuus että Norja epäonnistuu väline/voitelupuolella kuten osittain Sotshissa. Noista mahdollisuuksista ensimmäinen on varmaan suurempi mahdollisuus kuin tuo toinen mutta tuskinpa kumpikaan noista tulee olemaan esteenä Norjan huippumenestykselle Falunissa. Minusta miesten puoli näyttää helpommin havoittuvalta kuin naisten.

 

[TomiP]

Mieshiihdon dominoinnin lisäksi naisten puolella tilanne ei ole juurikaan erilainen. Saattaapa olla että Falunin kisoissa maastohiihdon osalta Norja voittaa kaikki kultamitalit. Ainakaan 2000-luvulla hiihdon MM-kisoissa taikka talviolympialaisissa Norja tai mikään muukaan maajoukkue ei ole saanut vähintään 50% kaikista mitaleista, alkaa näyttää siltä että Falunissa Norja saa. Vielä 2009 MM-kisoissa Suomi sai enemmän maastohiihto-mitaleja kuin Norja.

Norjan hiihtomaajoukkue on niin kova että on vaikeata nimetä yhtään suomalaista miestä tai naista joka mahtuisi Norjan joukkueeseen. Tämä siitä huolimatta että hiihtomme taso kokonaisuudessaan saattaa olla parempi kuin kertaakaan koko 2000-luvulla. No eipä sinne helposti ketään muitakaan ei-norjalaisia sopisi. Viestihiihdossa mielenkiintoisia kisoja voisivat olla kisat Norja - Muu Maailma, tosin Norja olisi vahva ennakkosuosikki noissakin kisoissa.

Mihin Norja voi kaatua? Toisaalta omaan kovaan tasoonsa jonka takia hiihtäjien on pitänyt ajoittaa kuntonsa jo alkukauden kisoihin jotta edes selviäisivät maajoukkueeseen. Toinen mahdollisuus että Norja epäonnistuu väline/voitelupuolella kuten osittain Sotshissa. Noista mahdollisuuksista ensimmäinen on varmaan suurempi mahdollisuus kuin tuo toinen mutta tuskinpa kumpikaan noista tulee olemaan esteenä Norjan huippumenestykselle Falunissa. Minusta miesten puoli näyttää helpommin havoittuvalta kuin naisten.

Tarkoitatko mahtumisella 4 joukkoon vain täyteen 9 kiintiöön. On selvä, että esim. Kerttu ja Matti mahtuisivat tuohon täyteen 9 kiintiöön.

 

[Ahar]

Beltran kysyi, että mihin Norja voi kaatua? Oikein ajoitettuun dopingtestiin.

 

[erku]

Jos mietitään Suomen osalta menestyssaumoja Falunia ajatellen, niin minusta nyt näyttää paremmalta kuin kauden alla. Miesten puolella suomalaiset ovat esiintyneet positiivisesti ja toisaalta myös venäläisten ja saksalaisten surkea vire parantaa Suomen asemia. Ei ole mitenkään kaukaa haettua väittää, että Suomi on jopa kolmossuosikki miesten viestiin Norjan ja Ruotsin takana. Henkilökohtaiset mitalit ovat tietysti tiukassa. Parhaat mahdollisuudet lienevät Heikkisellä 15 km vapaan kisassa ja Iivo Niskasella 50 km pertsan kisassa.

Naisissa viestimitali vaikuttaa todennäköiseltä, mutta henkilökohtainen mitali vaatii superonnistumista ja kenties vielä alavireisyyttä osastolla Björgen, Johaug, Weng, Kowalczyk, Kalla. Kerttu Niskanen lienee se potentiaalisin nimi mitalin ottajaksi. Vapaan parisprintissä Norja lienee ylivoimainen, mutta sen takana on tiukkaa. Valitettavasti meillä ei oikein ole hiihtäjiä, joille tuo olisi paraatimatka. Pärmäkoski on todennäköisesti toinen hiihtäjä ja hänen pari lienee joko Sarasoja-Lilja tai Niskanen.

Kokonaisuudessaan tuollainen 2-3 mitalia on mielestäni realistinen odotusarvo.