Maastohiihtokausi 2010 - 2011

[Taitopelaaja]

Sama meno näyttää jatkuvan tänäkin viikonloppuna. Marit Björgen ja Justyna Kowalczyk hallitsevat naisissa ja miesten puolella Cologna vaikuttaa kovakuntoiselta kaverilta.

Suomalaisten panos on ollut vaisuhko, mutta kuitenkin varsin odotettu. Naisten puolella ilahduttavaa, että Kyllönen, Lähteenmäki ja Sarasoja onnistuivat hiihtämään pisteille. Etenkin Kyllösen suoritus oli erinomaisen hyvä. Muranen ja Roponen hiihtivät normisuorituksen. Miesten puolella Nousiaiselta ja Heikkiseltä voidaan odotella parempi tuloksia varmaankin vasta ensi vuoden puolella, mutta pientä nousujohteisuutta on kuitenkin havaittavissa. Sijoitukset toki edelleen ynnä muita. Jauhojärven suoritus oli varsin odotettu alkukausi huomioiden. Lehtoselta ja Collianderilta ihan kelvolliset hiihdot näistä ns. uudemmista nimistä.

 

[Pascal Lemoix]

Kallalla vaisuhko päivä tänään. Hänen tapauksessaan se tarkoittaa, että ei ollut paras, vaikka matka on 10 km vapaata. Johaug sen sijaan oli lyönnissä. Björgen on vienyt tosiaan kaiken tähän asti, mutta ensi viikolla ei ole mukana, joten joku muu saa voittaa. Majdic jatkoi sitä, että mitalisijoitusta (ja usein sprintissä) seuraa vaisumpi päivä.

Krista Lähteenmäki on jatkuvasti paras suomalainen, mikä tarkoittaa toisaalta Kristan noususta ja toisaalta muiden laskusta. Saarinen nyt on pois ja todennäköisesti koko kausi on jokseenkin pilalla. Roponen on ainakin tällä kunnolla taantunut viime vuodesta. Tuleeko kuntohuippu sitten myöhemmin?

--

Miesten kisassa Legkov jakoi vetovuoroja ja taisi olla riittävän uskottava, kun Rickardssonkin joutui kärkeen välillä vastentahtoisesti menemään. Ihan oikealle miehelle meni voitto (Eläköön matkavauhti!).

 

[Jim Beam]

Matti Heikkinen

Miesten puolella Nousiaiselta ja Heikkiseltä voidaan odotella parempi tuloksia varmaankin vasta ensi vuoden puolella, mutta pientä nousujohteisuutta on kuitenkin havaittavissa.ä.

Onko mitään tietoa mikä mahtaa miehellä olla? Kuinka on harjoituskausi mennyt? Jatkuuko olympialaisista alkanut alamäki vai onko mies muuttanut valmistautumistapaansa tähdäten enemmän loppukauteen? En ole nähnyt mitään haastetteluja ja kommentteja miehestä.

 

[Taitopelaaja]

Onko mitään tietoa mikä mahtaa miehellä olla? Kuinka on harjoituskausi mennyt? Jatkuuko olympialaisista alkanut alamäki vai onko mies muuttanut valmistautumistapaansa tähdäten enemmän loppukauteen? En ole nähnyt mitään haastetteluja ja kommentteja miehestä.

Heikkinen on satsannut selkeästi aiempia vuosia enemmän nimenomaan tuolle kevätpuoliskalle. Näiden kolmen ensimmäisen kisaviikonlopun (Muonio, Jällivaara, Ruka) jälkeen hän on sanonut, että tässä vaiheessa ei ns. pitäisikään kulkea tämän paremmin vielä. Herkkyys ja sellainen irtonainen iskukyky uupuu vielä, mutta katsellaan rauhassa vielä joulukuun ajan, miten kunto kohenee.

Myös Jauhojärvellä ja Nousiaisella on hieman samankaltainen tilanne. Jauhojärvi on pakon sanelemana joutunut entistäkin enemmän satsata nimenomaan tuonne helmikuun kieppeille ja Nousiaisella meni hieman pipariksi tuo syksy, eikä hän ole vielä päässyt tekemään kunnollisia valmistavia harjoituksia kauteen. Nämä alkukauden maailmancupit toimivat sitten sellaisina.

 

[Sambody]

Heikkinen on satsannut selkeästi aiempia vuosia enemmän nimenomaan tuolle kevätpuoliskalle. Näiden kolmen ensimmäisen kisaviikonlopun (Muonio, Jällivaara, Ruka) jälkeen hän on sanonut, että tässä vaiheessa ei ns. pitäisikään kulkea tämän paremmin vielä. Herkkyys ja sellainen irtonainen iskukyky uupuu vielä, mutta katsellaan rauhassa vielä joulukuun ajan, miten kunto kohenee.

Lisätään vielä, että Heikkinen omien sanojensa mukaan on aina helisemässä normaalia enemmän kovissa pakkasissa. En kyllä ihmettele yhtään sillä ei se kyllä kivalta tunnu, kun olen itsekkin joskus hiihtänyt kilpaa vähän reilu kymmenen asteen pakkasessa. Toki samat ne olosuhteet ovat kaikille, mutta ei varmasti kaikki reagoi niihin samalla tavalla tietenkään.

 

[Taitopelaaja]

Maailmancupissa kilpaillaan tänä viikonloppuna Düsseldorfin sprinteissä, mutta myös muualla tapahtuu. Aino-Kaisa Saarinen teki nimittäin paluun kilparadoille Sveitsissä järjestetyssä FIS-kilpailussa. "Aikku" voitti perinteisellä hiihtotavalla kilpaillun viiden kilometrin kilpailun puolella minuutilla. Seuraavaksi Saarisen matka jatkuu Davosin maailmancupiin. Myös Norjan Petter Northug teki paluun kilpailuihin kotimaassaan. Northug voitti 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun reilulla sekunnilla ennen Morten Eilifseniä. Kolmanneksi sivakoi Ruotsin Anders Södergren.

Saksassa MC-hiihdot jatkuvat tänään parisprinteillä.

 

[coolman]

Suomalaisessa urheilussa yksilötasolla suurin ongelma on se , että lähdetään tekemään omaa suoritusta. Varsinkin kokeneempien kilpailijoiden pitäis mielestäni lähteä aina kärjen vauhtiin. Ja jos ei pysy mukana pitää harjoitella lisää tai muuttaa harjoittelua.
Eli miksi mennä kilpailemaan voitosta jos ei kilpaile voitosta?
Harrastaja sarjat on erikseen, niissä minäkin kilpailen itseäni vastaan.
Tietenkin tämä ei koske nuoria urheilijoita jotka tarvitsevat kokemusta kovista starteista, niin hiihdossa kuin yleisurheilussakin.

 

[Sambody]

Suomalaisessa urheilussa yksilötasolla suurin ongelma on se , että lähdetään tekemään omaa suoritusta. Varsinkin kokeneempien kilpailijoiden pitäis mielestäni lähteä aina kärjen vauhtiin. Ja jos ei pysy mukana pitää harjoitella lisää tai muuttaa harjoittelua.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Urheilijat ovat erilaisia ja toiset luonnostaan starttaa nopeemmin kilpailuihin ja ovat heti paukusta valmiita revittelemään ja toiset taas lämpenevät kilpailuun hitaammin ja jos he lähtevät niin sanotusti ylikovaa alussa tulee seinä hyvin nopeasti vastaan. Kyllä näissä kelloa vastaan kisoissa kannattaa tietenkin suihkia menemään sellaisella vauhdin jaolla, jonka näkee itselleen parhaimmaksi eikä sillä että yrittää pyristellä väkisin kärjen mukana ensimmäiselle väliaikapaikalle, koska aina sielä joku lähtee ylikovaa omiin kykyihinsä nähden jolloin saattaa ajaa itsensäkin sille kuuluisalle punaiselle.

Axel Teichmann ja Aleksandr Legkov ovat ehkäpä ne ääripäät tästä huipputasolla. Siinä missä Legkovin tavaramerkki on aloittaa kilpailut kovaa ja katsoa kuinka kauan mies jaksaa lykkiä sitä kyytiä niin Teichmann taas kiiruhtaa hitaasti ja tulee kisan jälkipuoliskon hirmuista kyytiä muihin nähden. Kummatkin menestyneet maailmancupissa joten uskaltaisin väittää että ne omat fysiologiset ominaisuudet tulee tuntea ja huomioida kisaan lähdettäessä ja varsinkin väliaikalähtökisoissa sen oman hiihdon hiihtäminen on erittäin tärkeää.

 

[baxxter]

Mielestäni suuri syy suomalaisten menestymättömyyteen yksilötasolla on se, että liian varttuneelle iälle syyt menestymättömyyteen ovat tyyliä "kokemuksen puute" tai "opintomatkalla". Kyllä naisten puolella 20-vuotiaan ja miesten sarjassa viimeistään 23-vuotiaan pitäisi jo kovasti kestää maailman kärjen vauhdissa ainakin maailmancupin pisteille asti. Muualta maailmasta tulevilta se kyllä onnistuu, syynä siihen voi tietysti olla "paremmat" metodit harjoittelun tehostamiseksi. Toki monessa muussa maassa nuorilla urheilijoilla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan kuin meillä Suomessa.

 

[Pascal Lemoix]

Kyllähän se "vain oman hiihdon" tekeminen tosiaan kuulostaa joskus valmiiksi häviämiseltä. Tässä asiassa kestävyysjuoksussa on pitkät perinteet. Vaarana on ajautua tekemään sellaista omaa "ihan ok" -juttua koko uran ajaksi.

--

Saarisen neljäs sija perinteisellä oli enemmän kuin odotin. Erot olivat suuret, mutta ilmeisesti rata myös korosti niitä.

Björgen on edelleen voittanut kaiken, mihin on osallistunut. Vähän tulee mieleen, että naisissa ammattimaisuuden taso on aika kapea tällä hetkellä. Huipulla on taas tilaa, kuten Torinon jälkeen.

 

[-FNM-]

Toisaalta näistä oman suorituksena tekijöistä on myös positiivisia esimerkkejä vuosien varrelta. Niin hiihdossa, kuin myös kestävyysjuoksussa. Poikkeukset taitavat vahvistaa sääntöä.

Jauhojärven hiihto oli todella mukava yllätys. Mies vielä sanoi ettei alussa päässyt mihinkään, joten noinkohan Samikin alkaisi jo saada paikkansa siihen kuntoon, että homma alkaa luistamaan. Edelleenkään en tahtoisi Jauhojärveä nähdä Tourilla. Kuitenkin vaikea syksy takana ja noin kova rääkki voisi olla liikaa. Sami itse tosin sanoi ennen sprinttiä, että katsoo sen jälkeen osallistumisensa Tour de Skihin ja tuo kilpailu ei hyvin mennyt.

Saariselta myös loukkaantumisen jälkeen hyvä hiihto vaikka jäikin kärjestä reilusti. Antaa kuitenkin uskoa tulevaan.

 

[Mängimies]

Kyllä naisten puolella 20-vuotiaan ja miesten sarjassa viimeistään 23-vuotiaan pitäisi jo kovasti kestää maailman kärjen vauhdissa ainakin maailmancupin pisteille asti. Muualta maailmasta tulevilta se kyllä onnistuu, syynä siihen voi tietysti olla "paremmat" metodit harjoittelun tehostamiseksi.

Jaa, että muilta onnistuu, mutta suomalaisilta ei? Jos tuota tarkoitit, niin pieleen menee. Otetaan nyt vaikka 20 vuotta tässä kuussa täyttäneen Krista Lähteenmäen sijoituksen tämän kauden maailmancupista: 21., 19., 16., 17., 12. ja 8. Ja mikä parasta, niin varsin nousujohteista suorittamista. Ja kokonaiscupissa sijalla 13. Ja tämä kaikki siis 20-vuotiaalta urheilijalta, joten tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon. Onhan hän nuorten maailmanmestarikin.

No ei yksi nimi vielä laajuutta tee, mutta on tyhjää parempi.

 

[baxxter]

Jaa, että muilta onnistuu, mutta suomalaisilta ei? Jos tuota tarkoitit, niin pieleen menee. Otetaan nyt vaikka 20 vuotta tässä kuussa täyttäneen Krista Lähteenmäen sijoituksen tämän kauden maailmancupista: 21., 19., 16., 17., 12. ja 8. Ja mikä parasta, niin varsin nousujohteista suorittamista. Ja kokonaiscupissa sijalla 13. Ja tämä kaikki siis 20-vuotiaalta urheilijalta, joten tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon. Onhan hän nuorten maailmanmestarikin.

No ei yksi nimi vielä laajuutta tee, mutta on tyhjää parempi.

Joo en tokikaan tarkoittanut ettei kukaan suomalainen ikinä ole... Täytyy tosin myöntää etten ajatellut Lähteenmäen olevan noin nuori. Eikä tuo havaintoni mihinkään tilastoihin perustunut vaan ihan omiin "tuntemuksiin". Aika monen urheilijan kohdalla vaan tuntuu että hoetaan vuodesta toiseen että "vielä nuori" ja parhaat kisat edessä mikä on luettavissa: Ei nyt vielä tarvikaan pärjätä. Samaa havaittavissa ainakin yleisurheilun puolella.

 

[Hemingway]

Suomalaisessa urheilussa yksilötasolla suurin ongelma on se, että lähdetään tekemään omaa suoritusta.

Tanja Poutiainen on loistava esimerkki siitä, mihin positiivisuus johtaa. Likka ei liiemmin ärräpäitä päästele. Jopa sadasosalla hävityt kakkossijat kelpaavat. Siksi kai kokonaisuuskin toimii. Väliin mahtuu voittojakin. Hyvä suoritus ei koskaan perustu voitontahtoon vaan siihen, että saa itsestään irti mahdollisimman paljon. Voitontahto heikentää suorituskykyä.

Mitä tulee kestävyysurheiluun, niin eipä siinä muuta voi tehdä kuin oman parhaansa. Kun aloittaa liian kovaa, romahtaa lopussa. Jos lisää harjoitusmääriä (suomalaisten on sanottu harjoittelevan liikaa esimerkiksi norjalaisiin verrattuna), kunto laskee. Harjoittelun laatua voi yrittää muuttaa, mutta niin sitä yritetäänkin.

Kun kisassa on 70 hiihtäjää, niin paljon mahtuu hiihtäjiä sijoille 30-70, niin nuoria kuin vanhoja, niin suomalaisia kuin muunmaalaisiakin.

 

[Pascal Lemoix]

Tour de Skitä on nyt suksittu kaksi osakilpailua.

Naisissa Justyna Kowalczyk on hallinnut tapahtumia väkevällä otteella, muista sijoista taistelevat muun muassa Saarinen ja Krista Lähteenmäki, joka oli tänään toinen. Lähteenmäki hiihtää selkeästi kansainvälistä läpimurtovuottaan ja on lunastamassa häneen asetettuja suuria toiveita.

Koko Tour de Skitä himmentää monet poisjäännit, joista Marit Björgenin tietysti merkittävin. Vieläkin tuntuu, ettei Tour ole vakiintunut likimainkaan mäkiviikon tapaiseksi, vaan suorituspaikat ja osuudet elävät jatkuvasti.

Miesten massahiihto ei esimerkiksi jaksanut kauheasti kiinnostaa. Välillä oltiin noin 50 äijää käsittävänä nauhanakin. Yksi vaihtoi latua, niin muutkin vaihtoivat, kaikki kiltisti jonossa. Cologna, Kershaw ja Legkov olivat sitten viimeisillä sadoilla metreillä vahvimmat. Suomalaiset sijoilla 6, 7 ja 8.

 

[Rommeli]

Vieläkin tuntuu, ettei Tour ole vakiintunut likimainkaan mäkiviikon tapaiseksi, vaan suorituspaikat ja osuudet elävät jatkuvasti.

Varmaankin tuota pitäisi verrata nimenomaan mäkiviikkoon ja erityisesti pyöräilyn vastaaviin kilpailuihin, mistä tuo nimikin oletettavasti on revitty. En ole sen kummemmin seurannut noita osuuksia, mutta silmiinpistävää oli ainakin tässä viimeisessä, että hiihdettiin kolmen kilometrin lenkkiä. Koko homman viehätyshän piilee suurelta osin nimenomaan siinä, että lähdetään paikasta A ja päädytään paikkaan B kulkematta samaa reittiä useaan kertaan, kuten esimerkiksi Tour de Francessa. Homman pitäisi siis mielestäni selvästi edetä jatkuvasti, eikä junnata paikoillaan.

Miesten massahiihto ei esimerkiksi jaksanut kauheasti kiinnostaa. Välillä oltiin noin 50 äijää käsittävänä nauhanakin. Yksi vaihtoi latua, niin muutkin vaihtoivat, kaikki kiltisti jonossa. Cologna, Kershaw ja Legkov olivat sitten viimeisillä sadoilla metreillä vahvimmat. Suomalaiset sijoilla 6, 7 ja 8.

Tämä vain valitettavasti kuuluu massalähtöjen luonteeseen. Edelleen vertailen pyöräilyyn, jossa pääjoukku lähes poikkeuksetta tulee maaliin isossa kasassa. Toki irtiottoja noissa tapahtuu mielestäni selvästi enemmän kuin hiihdossa. Mutta perusperiaate on valitettavasti aina sama. Hiihdetään joukossa, jos se vain suinkin on mahdollista, sillä se on huomattavasti helpompaa/kevyempää. Muut ratkaisut tehdään vain pahimpia kilpakumppaneita silmälläpitäen.

 

[vapaamatkustaja]

Onkaan näitä sprintin karsintoja nähtävinä FIS:n sivuilta tai striiminä jonkun muun maan kanavilta?

 

[L. Paraske]

Otepään Maailmancup tänään:

Naiset 10 km perinteinen

1. Marit Björgen NOR 27.02,1
2. Justyna Kowalczyk POL + 32,0
3. Therese Johaug NOR + 41,6
4. Aino-Kaisa Saarinen FIN + 45,3
---------------------------------------
8. Riitta-Liisa Roponen FIN +1.20,4
10. Kerttu Niskanen FIN +1.39,6
14. Pirjo Muranen FIN +1.52,7
21. Riikka Sarasoja FIN +2.22,0

Kylläpä täytyy ilolla todeta, että naishiihtäjät ovat hienosti nostaneet profiiliaan tänä talvena. Kuitusen lopettamisen jättämää tyhjiötä ovat hienosti tulleet paikkaamaan nuoret 20-vuotiaan Krista Lähteenmäen ja nyt myös 22-vuotiaan Kerttu Niskasen voimin. Enpä olisi uskonut, että nämä nuorten maailmanmestarit saadaan näin pian maailman kärjen kantoja kolkuttelemaan. Myös 23-vuotias Anne Kyllönen on hiihtänyt hyvin pitkin kautta.

Holmenkollenilta viestistä voi hyvillä mielin odottaa hopeakamppailua Ruotsin kanssa, kun kokeneistakin Saarinen ja Muranen parantavat koko ajan ja Ritu on vuodesta toiseen Ritu.

 

[Beltran]

Miesten parisprintin (p) SM-finaali oli huikaiseva jännitysnäytelmä Kouvolan ja Vuokatin joukkueiden päästessä tasa-asemista ankkuriosuudelle. Uskoin että Jauhojärvi vahvana tasatyöntäjänä veisi voiton Vuokattiin mutta niin vain Nousiaisen Ville taisteli ja onnistui voittamaan kisan monon mitalla.

 

[Beltran]

Naisten 10km (p) kisa saatiin juuri käytyä. Lähteenmäki ei saanut lääkäriltä starttilupaa lihasvamman takia joten hänen nykykuntonsa jäi mittaamatta muihin huippuihimme verrattuna.

Kisassa Roponen sivakoi voittajaksi heikommalla tyylillään jättäen Saarista 8,7 sek ja Murasta 42,3 sek. Saarisen ja Murasen kannalta ajatellen viesti on huono sillä Ritu ei ole missään tapauksessa MM-tasolla mitalikunnossa pertsalla. Näyttää siltä että MM-kisoissa naishiihtomme mitalitoiveet on yksin Ritun varassa henkilökohtaisissa kisoissa. Lähteenmäki on jonkinlainen musta hevonen, olisi mielenkiintoista nähdä Kristan ja Ritun taistelu huomisessa pursuitissa.

 

[Beltran]

Rybinskissä käytiin sekä naisten (10 km) että miesten (20 km) pursuit. Naisissa Aikku oli kolmas, Ritu viides. Miehissä Heikkinen keskeytti.
Tossa naisten pursuitin puoliskot kärjen osalta, pertsa:
Kowalczyk 13:30.7
Saarinen +0.8
Longa +7.9
Novikova +19.1
Roponen +26.2
Follis +26.6

ja luistelu:
Kowalczyk 13:33.5
Follis 0
Roponen +1.2
Longa +1.9
Saarinen +19.8
Novikova +17.6

Eli, karkeasti sanoen Aikku pysyy Kowan tasolla pertsalla, Ritu luistelussa mutta kumpikaan ei molemmissa. Jos joukkoon liitetään kisasta poisolleet Ruotsin ja Norjan hiihtäjät, molempien edustajiemme sijoitus tippuu 2-4 pykälää. Lähteenmäki on parhaimmillaan tasoa Aikku, Ritu mutta arvelen että luultavasti on hieman huonompi, saapa nähdä. Sinivalkoisten lasien takaa toivoa tuonee se ajatus että Aikun kunto on nousussa. Ritulla taisi olla huono suksi pertsalla, parempaa toivotaan taikka sitten on niin että Ritun mahdollisuudet parempaan pertsan osuuteen on siinä että kisa käydään vesikelillä.

Miesten puolella Heikkinen hiihteli kärjen vauhdissa alkukilometrit aina ensimmäiseen kirimaaliin asti, jolloin Heikkinen väsyi ja sen jälkeen ero kärkeen kasvoi tasaiseen tahtiin ja Matti luovutti kisan 13,5 km kohdalla. Miesten puolella huippuja puuttui kisasta vielä enemmän kuin naisissa. MM-kisoja silmälläpitäen Heikkisen tilanne näyttää huonolta, tosin on todettava että Heikkinen on erittäin epätasainen kilpailija. Toivokaamme siis Matilta onnistuneita suorituksia MM-hiihtoihin.

Naisten ja miesten viestejä ajatellen pitkästä aikaa miesten tilanne näyttää jopa paremmalta kuin naisilla. Naisilla ei ole kuin kolme maailmantason menijää, miehillä saattaisi olla jopa neljä Juha Lallukan myötä. Tarkoittaen sitä että miehistämme ehkä kukaan ei joudu taipumaan yli 30sek kärjen vauhdista osuudellaan, naisissa näin taitaa käydä ainakin sille neljännelle, siis hiihtäjä joka ei ole Saarinen, Lähteenmäki, Roponen.

 

[scholl]

En nähnyt noita kisoja, mutta Saarisen menestys johtunee lyhyestä matkasta. Aiemmin tällä kaudella olen havainnut, että hän väsyy helposti. Vitosen esim. luistellen voi vielä mennä, muttei pidempi matka. Samoin pertsalla Kowaltchukin vahvuus näkyy enemmän, kun matka pitenee.

Totta se, että naisissa Sarasoja ja Manninen ovat olleet kumman huonoja tällä kaudella, joten saa nähdä miten viestissä käy.

 

[Taitopelaaja]

Saarisen kohdalla näyttäisi tosiaan olevan niin, että lyhyemmät matkat kulkevat suhteellisen hyvin molemmilla hiihtotyyleillä. Mutta etenkin vapaalla tekniikka hajoaa viime vuosia pahemmin vähänkin pidemmillä matkoilla. Perinteisen suhteen olen varsin luottavainen, sillä kykyjä sillä hiihtotavalla Aikulla kuitenkin on.

Roposen edesottamukset olivat SM-kisoissa erinomaisia ja maailmancupissakin näyttää varsin hyvältä. Optimaalisella hiihdolla mitali voisi olla napattavissa 30 kilometrin vapaalla yhteislähdössä Oslosta. Se vaatii kuitenkin täydellistä onnistumista, mutta suomalaisista Ritulla lienee parhaimmat mahdollisuudet kyseisellä matkalla.

Krista Lähteenmäki on noussut vauhdilla kansainväliselle huipulle ja paikkaa loistavasti Virpi Kuitusen jättämää aukkoa naishiihdossa. Suomi saa varsin iskukykyisen viestijoukkueen Osloon naisisten puolella.

 

[Beltran]

Lisätäänpäs sellainen tieto että eilen Kowa oli liikkeellä pitopohjasuksella, Aikku voidellulla suksella. Aikku sai suksesta etua luiston muodossa.

 

[Jim Beam]

Aikku ja valkku

Mitäs tuo mahtaa kertoa Aikun tilanteesta tuo kommentti, Ylen tuoreessa Hiihtäjät-blogissa, että paras syntymäpäivälahja oli hiihto-opetusta entiseltä valmentajaltaan. Näin kuulemma Riskin opeilla saatiin pitkään kadoksissa ollut luistelutekniikka yhtäkkiä kuntoon.

Onko kuitenkin niin, että huippuhiihtäjäkin tarvitsee valmentajaa avukseen. Ainakin harjoittelua ja tekniikkaa seuraamaan ja mahdollisissa ongelmissa auttamaan ja virheitä korjaamaan.
Moni huippu kuvittelee jossain vaiheessa jo osaavansa ja tietävänsä kaikenja pärjäävänsä omillaan, mutta ei se vaan niin taida ollakaan.
Kyllä näitä valmentajia tarvitaan yhtälailla niin junnuna kuin huipullakin.
Mikä se muuten on Aikun valmennustilanne tällä hetkellä, onko hänellä varsinaista valmentajaa enää?
Enkä kyllä muista miksi tuo päättyi tuo valmennussuhde Riskiin?

Niin ja kiinnostaisi tietää myös, että mikä valmennuksellinen rooli päävalmentaja Dalenilla on? Olisiko hän voinut myös ottaa Aikun tekniikkaklinikalle esim juuri luistelutekniikkaa hiomaan. Vai vetääkö Magnar vain suuria linjoja?