Maalivahti on turvamme ja linnamme sekä auttajamme hädän hetkellä

  • 340 907
  • 971
Suosikkijoukkue
Bruins
Itseäni ihmetyttää enemmän se, että kaikkia parin kauden ihmeitä Varlamovista Raskiin spekuloidaan kuuman jakson sattuessa maailman parhaaksi. Oikeasti Lundqvistin ja Quickin kastiin ei ole nuoren polven kassareista tunkemassa muut kuin Price.

Miten olet tullut tähän tulokseen? Price oli todella hyvä Bruins-sarjassa ja olympialaisissa, mutta miksi se ei voi olla kuuma jakso?
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Tietysti helppo sanoa, mutta yksi syy mikä tulee mieleen miksi Lundqvist ja Pricekin näytetään aina huonommassa valossa kuin kumpikin ansaitsisi on se ettei kumpikaan ole onnistunut voittamaan Stanley Cupia. Esimerkiksi uudemmista kassareista Quick nousi aika reippaasti valokeilaan sen ilmiömäisen playoff-keväänsä ansiosta joka päättyi ihan niihin kirkkaimpiin kruunuihin. Kyllä se vaan niin on, että jos Lundqvist voittaisi tänä vuonna pytyn hänestä tulisi samantien yksi suurista, legendoista, ja toivottavasti saisi ihan niin ison arvostuksen kuin hän ansaitseekin. Loistava maalivahti.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Price on tollanen "Fleury". Kummatkin pelaavat ajoittain hyvin, mutta sitten kun pelaavat paskasti niin ollaan purkamassa sopimuksia ja treidaamassa pois. Ei tässä montaa vuotta ole kun mietittiin tosissaan Halakin ja Pricen välillä. 2012-13 jälkeen puhuttiin viimeisistä mahdollisuuksista ja niin varmaan puhutaan jälleen vuodenkin päästä jos Habs tippuu aikaisin tai Pricen torjuntaprosentti tippuu.
 
Suosikkijoukkue
Bruins
Ei tässä montaa vuotta ole kun mietittiin tosissaan Halakin ja Pricen välillä. 2012-13 jälkeen puhuttiin viimeisistä mahdollisuuksista ja niin varmaan puhutaan jälleen vuodenkin päästä jos Habs tippuu aikaisin tai Pricen torjuntaprosentti tippuu.

Näinhän se menee. Itse en vielä näe Pricessa mitään semmoista mitä ei olisi nähty Raskissa 12-13 Penguins-sarjassa. Vai oliko sekin vaan Bruins puolustuksen hyvyyttä?
 
Habs - Bruins -sarjassa nähtiin kassari maailman parhailla tilastoilla ja kassari joka oikeasti on hyvin lähellä maailman huippua taidoiltaan. Paremman maalivahdin joukkue voitti.

Voittajajoukkue myös puolusti sikäli aika fiksusti, että se ei päästänyt juurikaan vastustajaa yrittämään poikittaissyötöistä tyhjään maaliin. Mutta voidaanhan asia toki mieltää niinkin, että laukaisutilaston voittaja on aina se parempi joukkue riippumatta siitä, mistä ne vedot tulee.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Canadiens teki jokaisen maalinsa joko poikittaissyötöstä tai puolustajien takia aiheutuneesta läpiajosta, tämä Ilves-leirin viesti on kyllä mennyt jo perille.

Itse asiassa Carey Pricen runkosarjan ja pudotuspelien tilastosuhde on hyvin tasainen kaudesta 2010-11 eteenpäin. Eli siitä lähtien, kun mies täytti 23 vuotta. Hän on edelleen vasta 26-vuotias ja pelaa nyt elämänsä jääkiekkoa, ihan samoin kuin Tuukka Rask. Jos ajatellaan kuninkaana tunnetun Henrik Lundqvistin NHL-uran alkua, niin hän on tilastollisesti ollut pudotuspeleissä todellinen kuningas vasta 30-vuotiaasta lähtien.

Olympiakulta rauhoitti varmasti Pricen pään paineiden osalta, nyt hän on todistanut jo aika paljon. Parikymppiselle jannulle Canadiensin ykkösmaalivahdin paineet eivät ole helpoimmasta päästä, nyt päälle 25-vuotiaana hän osaa jo käsitellä ne paineet ja on selvinnyt siitä hulluudesta. Oli kauden 2013-14 erittäin hyvä, ensi kaudella on vielä parempi.

Lundqvist, Quick, Price ja Rask, siinä minun nelikkoni.
 

Ralph

Jäsen
Itseäni ihmetyttää enemmän se, että kaikkia parin kauden ihmeitä Varlamovista Raskiin spekuloidaan kuuman jakson sattuessa maailman parhaaksi.

Tottakai Tuukka Rask nousee joidenkin suomalaisten mielestä maailman parhaaksi maalivahdiksi vain siksi, että on suomalainen. Mutta ei kai kukaan asiaan vähääkään pereytynyt voi väittää Raskia maailman parhaaksi? Tuota Semyon Varlamovin nimeä en tuossa ymmärrä, onko joku häntä maailman parhaaksi joskus väittänyt?

Jonathan Quickia olen pitkään itse pitänyt maailman parhaana ja pidän edelleen. Carey Price ja Henrik Lundqvist kovimmat haastajat, tuossa melko selvä kolmen kärki.
 

Keeperscout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maalivahdit, NHL, KHL, Toronto, Dallas
Olen ajatellut jo pidemmän aikaa kirjoittaa tulevan kauden maalivahtitilanteesta yleisesti NHL:ssä. Olen itse useamman kauden oman mielenkiinnon vuoksi seuraillut kaikkien seurojen maalivahteja ja tehnyt veskareiden kehittymisestä, hierarkian muutoksista ja vaihtumisista kirjaa ja ajattelin nyt kirjoittaa myös tänne ensikauden lähtökohdista. Vaikka olen nähnyt kaikkien mainittujen veskareiden pelaavan, niin joidenkin osalta otos on väkisinkin liian ohut. Mutta nämä on vain omia hajatelmiani, joten niitä ei tarvitse ottaa mitenkään totisina faktoina.

Ajattelin aluksi kertoa jokaisen seuran ykkösmaalivahti-tilanteen, sillä se on ensikaudeski jo aika selkeä. Muutama iso palanen (Miller,Hiller) toki tulee liittymään tähän palapeliin, mutta palaan asiaan, kun Free Agent Frenzy:t ovat edenneet riittävän pitkälle. Olen jaotellut ykkösveskarit kolmeen kategoriaan: selvät ykkösveskarit, joiden sopimus jatkuu tulevan kauden jälkeenkin, selvät ykkösveskarit, joilla on sopimus vain ensikaudeksi sekä tandemveskarit. No ei sen enemmpää jaaritteluja, vaan menen suoraan asiaan.

Pitkäaikaiset ykköset ja kuinka paljon sopimusta heillä on jäljellä (14 kpl)

Arizona Coyotes: Mike Smith (5 kautta jäljellä)

Boston Bruins: Tuukka Rask (7 kautta jäljellä)

Chicago Blackhawks: Corey Crawford (6 kautta jäljellä)

Colorado Avalanche: Semyon Varlamov (5 kautta jäljellä)

Dallas Stars: Kari Lehtonen (4 kautta jäljellä)

Detroit Red Wings: Jimmy Howard (5 kautta jäljellä)

Florida Panthers: Roberto Luongo (8 kautta jäljellä)

Los Angeles Kings: Jonathan Quick (9 kautta jäljellä)

Montreal Canadiens: Carey Price (4 kautta jäljellä)

Nashville Predators: Pekka Rinne (5 kautta jäljellä)

New York Islanders: Jaroslav Halak (4 kautta jäljellä)

New York Rangers: Henrik Lundqvist (7 kautta jäljellä)

Philadelphia Flyers: Steve Mason (3 kautta jäljellä)

Winnipeg Jets: Ondrei Pavelec (3 kautta jäljellä)

Tämä joukkio kattaa lähes puolet NHL-seuroista. Nämä kaverit ovat enemmän tai vähemmän selkeitä ykkösveskareita omissa seuroissaan ja vielä monen kauden ajan.

Ensikauden ykköset (9 kpl)

Calgary Flames: Karri Rämö

Columbus Blue Jackets: Sergei Bobrovski

New Jersey Devils: Cory Schneider

Ottawa Senators: Craig Anderson

Pittsburgh Penguins: Marc-Andre Fleury

San Jose Sharks: Antti Niemi

Tampa Bay Lightning: Ben Bishop

Toronto Maple Leafs: Jonathan Bernier

Washington Capitals: Braden Holtby

Tämä onkin sekalaisempi seurakunta. Osa on omalla urallaan noususuhdanteessa ja osa on laskusuhdanteessa. Tulevan kauden jälkeen ainakin Bobrovski, Schneider, Bishop ja Bernier tulevat saamaan omilta seuroiltaan jatkosopimustarjouksen ja mahdollisesti myös Rämö, Niemi ja Holtby tulevat sen saamaan, jos pelaavat hyvän kauden. Anderson ja Fleury todennäköisesti eivät jatka tulevan kauden jälkeen omissa seuroissaan, hyvä jos pelaavat edes tulevan kauden loppuun nykyisissä seuroissaan.

Tandemveskarit (7 kpl)

Anaheim Ducks: Frederik Andersen/John Gibson

Buffalo Sabres: Jhonas Enroth/Michal Neuvirth

Carolina Hurricanes: Cam Ward/Anton Khudobin

Edmonton Oilers: Ben Scrivens/Viktor Fasth

Minnesota Wild: Darcy Kuemper/Josh Harding/Niklas Bäckström

St. Louis Blues: Brian Elliot/Jake Allen

Vancouver Canucks: Eddie Läck/Jacob Marksröm

Tässä joukossa on kahdenlaisia joukkueita. Cup-contendereista Ducksin ja Bluesin viime kauden ykköset Hiller ja Miller eivät jatka seuroissaan ja he lähtevätkin tulevaan kauteen tasokkailla tandemveskari-ratkaisuilla. Wildin tilanne on kaikkein sekaisin johtuen Hardingin ja Bäckströmin terveysongelmista. Harding terveenä ollessaan ja viime kauden tasolla pelatessaan pelaa niin paljon kuin jaksaa. Bäckström pelaa paljon, jos hän löytää leikkauksen jälkeen vanhan vireensä. Häntä ei voida ostaa ulos tänä kesänä loukkaantumisen takia. Loput pelit pelaa sitten Kuemper.

Loput joukkueet ovat enemmän tai vähemmän jälleenrakennusvaiheessa. Hurricanes saattaa treidata/ostaa ulos Wardin sopimuksen, mutta jos hän jatkaa seurassa, niin todennäköisesti Ward ja Khubodin saavat pelata aika tasaisesti. Sabresissa, Oilerssissa ja Canucksissa veskarit tulevat pelaamaan ainakin aluksi kohtuullisen tasaisesti. Mutta voi olla, että toinen veskareist tulee saamaan niskalenkin kilpakumppanistaan.

Vapaat maalivahdit, jotka voisivat olla ykkösveskareita joukkueissaan

Ryan Miller

Jonas Hiller

Evgeni Nabokov

Tim Thomas

Martin Brodeur

Näistä Miller ja Hiller epäonnistuivat keväällä ja tämän johdosta eivät jatka seuroissaan. Nabokov, Thomas ja Brodeur ovat pitkäaikaisia ykkösveskareita NHL:ssä, mutta valitettavasti aika on ajanut heistä ohi eivätkä he enää tule saamaan paikka ykkösveskareina. Thomas saattaa suunnata Eurooppaan tai lopettaa. Brodeur todennäköisesti lopettaa myöskin. Nabokov saattaa suostua vielä kakkoseksi Islandersiin, mennä KHL:ään tai lopettaa.

No niin mitenkäs Miller ja Hiller? He molemmat varmasti haluavat pitkän sopimuksen NHL-joukkueen ykkösveskariksi, mutta mistä he sen voivat saada? Heillä kyllä taso riittää ainakin vielä ykkösveskariksi, mutta kysyntää heille on aika vähän. Todennäköisesti joku tällä hetkellä tandemveskariosaston omaavista joukkueista on kiinnostunut jomman kumman hankkimaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Todennäköisesti molemmat veskarit tulevat jatkamaan NHL:ssä, mutta he joutuvat tinkimään ainakin sopimuksen pituudessa, jotta joku seura heidän hankkisi. Luultavasti Milleristä ollaan enemmän kiinnostuneita ja hän tulee saamaan näistä kahdesta ensimmäisenä sopimuksen. Tämän jälkeen loput maalivahtikaupoilla olevista seuroista alkavat neuvottelemaan Hillerin kanssa.

Treidihuhuissa olevat ykkösveskarit

Hurricanesin Ward ja Senatorsin Anderson on huhuttu olevan kaupattuna. Näiden lisäksi Maple Leafsin James Reimer on ilmaissut haluavansa tulla treidatuksi johonkin seuraan, jossa hänellä olisi mahdollista ykkösveskari. Kuitenkin kun vapaalla on kaksi hyvää veskaria ja kaikikilla joukkueilla veskariosasto on vähintään kohtuullisella tasolla, niin veskarientreidit vaikuttavat aika epätodennäköisiltä. Anderson pelaa todennäköisesti tulevan kauden loppuun Senatorsissa. Ward jatkaa Hurricanesissa tai hänen sopimusostetaan ulos. Reimer taasen saatetaan saada treidatuksi, mutta hän ei tule saamaan missään seurassa haluamaansa selkeää ykkösveskarin paikkaa, korkeintaa tandemin toiseksi osapuoleksi hän voi päästä.



Tässä oli nämä spekuloinnit, kertokaa ihmeessä jos olette jostain eri mieltä. Joku päivä kun jaksan, niin katsastan joukkueiden kakkosveskarit. Tässä kategoriassa on enemmän epäselviä palasia, mutta seurojen tarpeet ja näihin sopivat vapaat maalivahdit ovat kuitenkin kohtuullisen selkeitä.
 
Canadiens teki jokaisen maalinsa joko poikittaissyötöstä tai puolustajien takia aiheutuneesta läpiajosta, tämä Ilves-leirin viesti on kyllä mennyt jo perille.

Itse luin game 7:n jälkeen monia analyysejä, joissa todettiin, että Bruins hävisi matsin selvästi maalivahtipeliin, koska se voitti laukaukset 29-16 mutta hävisi pelin. No, heti Rangers-Habs-sarjan ekassa matsissa nähtiin sitten se, miten hyvin Pricelle tarttuu kiekot kiinni, kun vastustaja vetelee poikittaissyötöstä tyhjiin. Ei kovin häävisti.
 
Tuota Semyon Varlamovin nimeä en tuossa ymmärrä, onko joku häntä maailman parhaaksi joskus väittänyt?

Kyllähän tälläkin palstalla joillain käyttäjillä on ollut allekirjoituksessa tai tuossa suosikkijoukkue-kohdassa jotain "Varlamov for Vezina" -tyylisiä hassutteluja. Eivät kaiketi olleet sitten tosissaan...
 
Itseäni ihmetyttää enemmän se, että kaikkia parin kauden ihmeitä Varlamovista Raskiin spekuloidaan kuuman jakson sattuessa maailman parhaaksi. Oikeasti Lundqvistin ja Quickin kastiin ei ole nuoren polven kassareista tunkemassa muut kuin Price.

Niputatko siis Tuukka Raskin tähän parin kauden ihmeiden kategoriaan etkä noiden Lundqvistin ja Quickin kastiin tai edes lähelle sitä?
 

Ralph

Jäsen
Kyllähän tälläkin palstalla joillain käyttäjillä on ollut allekirjoituksessa tai tuossa suosikkijoukkue-kohdassa jotain "Varlamov for Vezina" -tyylisiä hassutteluja. Eivät kaiketi olleet sitten tosissaan...

Luulisi arvon Mängimiehen tietävän, että Vezina Trophya ei jaeta maailman parhaalle maalivahdille vaan NHL-kauden parhaalle. Kuten voit itse NHL.comista tarkistaa, Varlamov on ehdolla Vezinaan eli oli top-3-maalivahti runkosarjassa. Mutta kun puhutaan maailman parhaasta vahdista, Varlamov on kaukana top-3:sta.

Varlamovia kukaan ei palstalla ole väittänyt maailman parhaaksi, vaan Vezinan voittajaksi. Ne kaksi titteliä eivät tarkoita samaa.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Itse luin game 7:n jälkeen monia analyysejä, joissa todettiin, että Bruins hävisi matsin selvästi maalivahtipeliin, koska se voitti laukaukset 29-16 mutta hävisi pelin.

Älä provosoidu huonoista analyyseistä. Habs ansaitsi voittonsa kahdessa viimeisessä ottelussa, mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että Carey Price oli sarjan paras pelaaja ja suurin yksittäinen syy sarjan lopputulokseen. Se ei tarkoita, että Rask olisi ollut huono tai että Bruins olisi hävinnyt, koska Rask, vaikka jotkut suomalaiset haluavat tulkita esim. Julienin sarjan jälkeiset puheet niin. Se tarkoittaa vain, että vastustajan kassari oli vitun hyvä ja käänsi sarjan omilleen.

NHL:ssä marginaalit ovat tässä vaiheessa kautta pienet, on jo nähty useampia seitsemänteen peliin venyneitä sarjoja. Yksittäiset torjunnat voivat kääntää sarjan suuntaan taikka toiseen puhumattakaan siitä, jos maalivahti pystyy ryöstämään kokonaisen ottelun. Price pystyi.

Niputatko siis Tuukka Raskin tähän parin kauden ihmeiden kategoriaan etkä noiden Lundqvistin ja Quickin kastiin tai edes lähelle sitä?

Minua huolestuttaa Raskissa lähinnä se, että kaverilla on nyt suunnilleen 200 starttia NHL:ssä, heikkoudet ovat hiljalleen löytyneet, enkä ole nähnyt pariin kauteen hääviä edistystä niiden paikkaamiseksi. Esim. Pricellä on liki kaksinkertainen määrä startteja ja hän tuntuu parantavan kaudesta toiseen.

Rask on hyvää kakkostasoa Nhl-vahtien joukossa. Mainitsemiesi lisäksi lasken edelle selvästi Pricen ja myös terveellä Rinteellä on Raskia paremmat edellytykset olla ykköskorin kassari. Edit: Rask on topfemma. Oikeesti ja sekin on tietysti hyvin.
 
Luulisi arvon Mängimiehen tietävän, että Vezina Trophya ei jaeta maailman parhaalle maalivahdille vaan NHL-kauden parhaalle. Kuten voit itse NHL.comista tarkistaa, Varlamov on ehdolla Vezinaan eli oli top-3-maalivahti runkosarjassa. Mutta kun puhutaan maailman parhaasta vahdista, Varlamov on kaukana top-3:sta.

Varlamovia kukaan ei palstalla ole väittänyt maailman parhaaksi, vaan Vezinan voittajaksi. Ne kaksi titteliä eivät tarkoita samaa.

Tiedän tiedän, mutta monille ne tuntuvat silti tarkoittavan samaa. Eikä se nyt minusta ole mitenkään väärin sanottu, että Vezinalla palkittu maalivahti olisi sillä hetkellä maailman paras tai ainakin lähellä sitä. En itse ole sitä mieltä, mutta en kyllä lähtisi tyrmäämään jos joku argumentoisi sen puolesta.
 
Minua huolestuttaa Raskissa lähinnä se, että kaverilla on nyt suunnilleen 200 starttia NHL:ssä, heikkoudet ovat hiljalleen löytyneet, enkä ole nähnyt pariin kauteen hääviä edistystä niiden paikkaamiseksi. Esim. Pricellä on liki kaksinkertainen määrä startteja ja hän tuntuu parantavan kaudesta toiseen.

Rask on hyvää kakkostasoa Nhl-vahtien joukossa. Mainitsemiesi lisäksi lasken edelle selvästi Pricen ja myös terveellä Rinteellä on Raskia paremmat edellytykset olla ykköskorin kassari. Edit: Rask on topfemma. Oikeesti ja sekin on tietysti hyvin.

Fair enough. Tuo edellä mainittu viiden maalivahdin joukko on kyllä sellainen, jonka voisin itsekin allekirjoittaa. Olen ehkä eri mieltä tuon viisikon keskinäisestä järjestyksestä, mutta nimet ovat samat. Pakko kysyä vielä noista Raskin heikkouksista. Mitkä ne ovat? Täydellistä maalivahtia ei ole vielä syntynytkään eikä Tuukkakaan sellainen ole, mutta en itse näe juuri eroa Raskin ja vaikkapa Quickin tai Lundqvistin välillä. Pelaajien ominaisuudet ovat erilaisia ja tyyli eri sekä tietenkin joukkue, joka siinä edessä pelaa, mutta kokonaisuutena samalla viivalla.
 
Tein tuossa joku aika sitten tilastoa maalivahtien välisistä voimasuhteista ja sitä hieman muokkaamalla voisin saada aika hyvän rankingin tämän hetken molareista.

Lainasin viestiä vuodelta 2012 kun Henkka oli ansiokkaasti kehitellyt laskukaavan, jolla rankattiin NHL-maalivahdit paremmuusjärjestykseen. Löytyisikö Henkalta intoa päivittää tilastoa tähän päivään tuota kaavaa noudattaen? Olisi mahtava homma.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Lainasin viestiä vuodelta 2012 kun Henkka oli ansiokkaasti kehitellyt laskukaavan, jolla rankattiin NHL-maalivahdit paremmuusjärjestykseen. Löytyisikö Henkalta intoa päivittää tilastoa tähän päivään tuota kaavaa noudattaen? Olisi mahtava homma.

Kyllähän tuota exceliä on tullut etsittyä, mutta se on nyt jossain kadoksissa, ehkäpä vanhalla läppärillä tms. Koitetaan saada päivitys aikaan.

Neljän vuoden keskiarvo oli kuitenkin se mihin tuo pohjautui.

Tosin ilman mitään laskukaavojakin veikkaan että kärjessä on samat nimet mitä täällä pyöritelty. Lundqvist, Rask, Quick ja Price.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
No niin mitenkäs Miller ja Hiller? He molemmat varmasti haluavat pitkän sopimuksen NHL-joukkueen ykkösveskariksi, mutta mistä he sen voivat saada? Heillä kyllä taso riittää ainakin vielä ykkösveskariksi, mutta kysyntää heille on aika vähän. Todennäköisesti joku tällä hetkellä tandemveskariosaston omaavista joukkueista on kiinnostunut jomman kumman hankkimaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Todennäköisesti molemmat veskarit tulevat jatkamaan NHL:ssä, mutta he joutuvat tinkimään ainakin sopimuksen pituudessa, jotta joku seura heidän hankkisi. Luultavasti Milleristä ollaan enemmän kiinnostuneita ja hän tulee saamaan näistä kahdesta ensimmäisenä sopimuksen. Tämän jälkeen loput maalivahtikaupoilla olevista seuroista alkavat neuvottelemaan Hillerin kanssa.

Vähissä on tosiaan mahdolliset ykkösmaalivahdin paikat Millerille ja Hillerille. Nähdäkseni kyseeseen näillä näkymin tulisi lähinnä:

Calgary Flames
- Rämö hoitelee toista maalivahdin ruutua ensi kaudella, mutta nähtäväksi jää kuinka kova luotto tähän lopulta on eli tuodaanko siihen lähtökohtaisesti edelle menevä ykkösmaalivahti, tasainen torjuntavastuun jakava maalivahti vaiko selkeä kakkosmaalivahti rinnalle. Milleriä on vaikea nähdä Calgaryssä, mutta Hiller on näitä Burken löytöjä joten kenties...

Pittsburgh Penguins
- Kaikki riippuu siitä mitä uusi GM tulee tekemään Fleuryn kanssa.

San Jose Sharks
- Millerille varmaan toinen suosikkikohteista Anaheimin osalta, mutta ovat jo ilmoittaneet että panostavat nuoruuteen ja lisäksi Niemellä on vielä vuosi sopimusta jäljellä. Erittäin epätodennäköinen kohde näillä näkymin Millerille, mutta sanoisin että pieni mahdollisuus voisi vielä olla olemassa.

Vancouver Canucks
- Canucksin uusi johtoporras ei ole sidottu edeltäjänsä ratkaisuihin maalivahtiosastolla, joten voivat hakea siihen Läckin tai Märkströmin rinnalle sitä kokeneempaa, ja lähtökohtaisesti ykkösmaalivahdin roolia hoitavaa veskaria. Jos Miller haluaa länsirannikolle, niin Vancouver lienee siihen paras mahdollisuus. Canucksin uusi toimitusjohtaja oli alunperin mukana varaamassa Milleriä Buffaloon joten jonkinlainen yhteys on jo olemassa. Hiller voisi olla myös hyvä tandemi Läckin kanssa.

Washington Capitals
- Holtby on tällä hetkellä lähtökohtainen ykkösmaalivahti, mutta uuden GM:n ja valmentajan mieltymyksistä on vaikea sanoa mitään, joten voi olla että sinne tuodaan kokeneempi ykkösmaalivahti vielä. Washington voisikin olla Millerille hyvä kohde ja myös Hiller olisi hyvä vaihtoehto sinne.

Winnipeg Jets
- Pavelec on pitkällä sopimuksella sidottuna joukkueeseen ja GM kerennyt jo sanoa että tähän on luottoa. Siitä huolimatta muutoksia voi tapahtua, sillä Pavelec on yksi liigan huonoimmista ykkösmaalivahdeista. Winnipegillä on vielä compliance buyoutit jäljellä. Ei ole todennäköinen kohde, ja etenkin Millerin on aika vaikea nähdä menevän Winnipegiin, mutta pienet mahdollisuudet sille on nähdäkseni että siellä tehtäisiin muutoksia maalivahtiosastolle. Hiller olisi tällöin todennäköisempi sinne matkaava veskari tästä tarjolla olevasta ykkösmaalivahtikaksikosta.

---

Tuossa olisi ne mahdollisuudet nähdäkseni. Anaheimin jätin pois koska ilmoittivat jo menevänsä ensi kauteen Andersen/Gibson-kaksikolla, ja vaikka mieli voi vielä muuttua, niin luotan siihen sillä se on mielestäni heille järkevin ratkaisu myös. Minnesotalla riittää jo muutenkin veskareita joten siellä varmaan signataan korkeintaan joku Bryzgalov vuoden sopimukseen, jos vielä aikovat tehdä neljännen maalivahdin kanssa sopimuksen.

Todellinen yllätysveto voisi olla Millerin paluu Buffaloon, mikäli jää tyhjin käsin muiden maalivahtipaikkojen kanssa. Mutta ei mitenkään todennäköinen vaihtoehto.

Loppuun vielä veikkaus: Miller ja Hiller täyttävät Washingtonissa ja Vancouverissa tarjolla olevat tontit. Kumpi menee Washingtoniin ja kumpi Vancouveriin, onkin sitten täysin auki.
 

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
Kyllä se vaan niin on että nyt kun kaikki Raskit, Pricet sun muut höntsämoket on ulkona niin Stanley Cup ratkaistaan maailman kahden parhaan maalivahdin kesken.
 
Lainasin viestiä vuodelta 2012 kun Henkka oli ansiokkaasti kehitellyt laskukaavan, jolla rankattiin NHL-maalivahdit paremmuusjärjestykseen. Löytyisikö Henkalta intoa päivittää tilastoa tähän päivään tuota kaavaa noudattaen? Olisi mahtava homma.

Minultahan ei taas mitään kysytty, mutta oli pakko tarttua, kun tällaisia juttuja tykkään tehdä.

Tämän tilastonörttiblogin mukaan maalivahtien paremmuutta ennustettaessa kannattaa käyttää neljän kauden torjuntaprosenttien otannalla painotusta 100-60-50-30 (tuoreimman kauden painotus luonnollisesti vahvin). Laskeskelin rankingin menevän siis seuraavasti:

{HUOM. Sijoitukset perustuvat täysin torjuntaprosenttiin, joka on maalivahtitilastoista luotettavin, mutta silti aina myös joukkueesta, sattumasta ja mistä lie muusta riippuvainen. Numero ei koskaan ole koko totuus}

Koodi:
Maalivahti		GP		SV%-ennuste

Tuukka Rask		146		0.928
Cory Schneider		133		0.926
HenrikLundqvist		236		0.924
Braden Holtby		105		0.920
Craig Anderson		191		0.919
SergeiBobrovsky		179		0.919
Carey Price		235		0.919
Brian Elliott		148		0.918
Kari Lehtonen		229		0.918
JonathanBernier		110		0.918
Semyon Varlamov		178		0.918
Roberto Luongo		191		0.917
Ben Bishop		102		0.917
Ryan Miller		226		0.917
Antti Niemi		235		0.917
Corey Crawford		203		0.916
MarcAndreFleury		229		0.915
Jimmy Howard		213		0.915
Jonathan Quick		216		0.915
Mike Smith		185		0.915
Mike Smith		185		0.915
Jaroslav Halak		171		0.915
Michal Neuvirth		114		0.913
James Reimer		140		0.913
Jonas Hiller		198		0.913
Pekka Rinne		204		0.912
Steve Mason		181		0.910
Ilya Bryzgalov		199		0.908
NiklasBäckström		160		0.908
Cam Ward		189		0.907
Devan Dubnyk		154		0.906
Ondrej Pavelec		227		0.905
Martin Brodeur		183		0.903

Mitä enemmän pelejä, sen luotettavampi ennuste. Lundqvistia voi huoletta pitää jatkossakin eliittiveskarina; Brayden Holtbysta ei kannata vielä vakuuttua. Rask ja Schneider ovat hyvin todennäköisesti seuraavien vuosien supermaalivahteja, mutta varmuus asiaan saadaan vasta, kun kausia ykkösmaalivahtina on takana enemmän kuin 1-2.

Silmäänpistävistä nimistä suurin osa selittyy pienillä otoksilla ja sattumalla. Anderson on korkealla lähinnä työsulkukauden 24 pelin huippuotteiden ansiosta; Brian Elliottin ainoa kausi selkeänä ykkösenä, katastrofaalisen huono 2010-2011 (0.892) saa marginaalisen painotuksen.

Luvuista huomaa sen, kuinka lähellä toisiaan suurin osa veskareista on: 18 maalivahtia menee haarukkaan 0.915-0.919. Yhdessä ottelussa, pudotuspelisarjassa, tai jopa kokonaisessa runkosarjassa tällaisia eroja on hyvin vaikea havaita.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Luvuista huomaa sen, kuinka lähellä toisiaan suurin osa veskareista on: 18 maalivahtia menee haarukkaan 0.915-0.919. Yhdessä ottelussa, pudotuspelisarjassa, tai jopa kokonaisessa runkosarjassa tällaisia eroja on hyvin vaikea havaita.

Nuo luvut pitääkin ajatella toisinpäin.

Eli mikä on vastustajajoukkueen keskimääräinen laukaisuprosentti tuota torjuntaprosenttia vastaan.

91,5% torjuntaprossaa vastaan uppoaa keskimäärin 8,5% laukauksista. 91,9% vastaan 8,1%.

Suhteellinen ero näillä 8,5% vs. 8,1% onkin sitten jo melkeen 5%, eli 91,5%:n maalivahti pystyy vain noin 95%:n suoritukseen tuohon parempaan 91,9 torjuntaprosentin maalivahtiin verrattuna, joka olisi tässä vertailussa siis 100%:n taso.

Jänniä juttuja.
 
Nuo luvut pitääkin ajatella toisinpäin.

Eli mikä on vastustajajoukkueen keskimääräinen laukaisuprosentti tuota torjuntaprosenttia vastaan.

91,5% torjuntaprossaa vastaan uppoaa keskimäärin 8,5% laukauksista. 91,9% vastaan 8,1%.

Suhteellinen ero näillä 8,5% vs. 8,1% onkin sitten jo melkeen 5%, eli 91,5%:n maalivahti pystyy vain noin 95%:n suoritukseen tuohon parempaan 91,9 torjuntaprosentin maalivahtiin verrattuna, joka olisi tässä vertailussa siis 100%:n taso.

Jänniä juttuja.

On toki makuasia, miten suurina näitä eroja pitää. Itse ajattelen sen niin, että ero on 4 maalia 1000 laukausta kohti, eli suurin piirtein maali 7-9 ottelua kohti, eli alle 10 maalia per kausi. Sattuman (pomppumaalit, tolppa ulos - tolppa sisään jne.) osuus on jopa 82 pelin jälkeen niin suuri, että 'todelliselta tasoltaan' tuon verran huonompi veskari saattaa silti näyttää paremmalta.

Tuon haarukanhan valitsin aika summamutikassa ihan vain kiinnittääkseni huomiota ykkösmaalivahtien (mielestäni) vähäisiin eroihin terävimmän kärjen takana. Voisin perustella näkemystäni myös sillä, että Raskia, Schneideria, Milleriä, Lundqvistia ja Lehtosta [EDIT: tämähän osoittautui äkkiä paskapuheeksi; katselin lukuja omasta puutteellisesta excelistä. Lisätään listalle vielä Niemi, Fleury ja (hyvin pienellä otannalla) Holtby.] lukuunottamatta jokaisella listan maalivahdilla on ollut viimeisen neljän vuoden aikana ainakin yksi selkeästi liigan keskiarvotorjuntaprosenttia kehnompi kausi. Vähissä ovat olleet luotettavat eliittitorjujat.
 
Viimeksi muokattu:

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Raskia, Schneideria, Milleriä, Lundqvistia ja Lehtosta lukuunottamatta jokaisella listan maalivahdilla on ollut viimeisen neljän vuoden aikana ainakin yksi selkeästi liigan keskiarvotorjuntaprosenttia kehnompi kausi. Vähissä ovat olleet luotettavat eliittitorjujat.

Se on todella mielenkiintoista, miten suurinpiirtein joka toisella ykkösmaalivahdilla torjuntaprosentti menee ylös-alas-ylös-alas, joka toinen voisi hyvä ja joka toinen vuosi huonommalla tasolla.

Mutta se on tuota runkosarjan keskimääräistä rutiinisuorittamista, ihan eri maailma onkin sitten pääkopan (ja paketin kasassa) kestäminen pudotuspelipaineessa.

Omissa kaavoissa painotin myös sitä pelimäärää vai oliko se voittojen määrä, mutta kuitenkin, mitä enemmän pelaat, sitä vaikeampi se kovan tason torjuntaprosentti on säilyttää. Sinänsä juuri nuo backupien alhaiset ottelumäärät hyvällä torjuntaprosentilla eivät ole kovin vertailukelpoisia, koska heidät laitetaan pelaamaan aina helpompia vastustajia vastaan ja saavat sitä kautta parempia tuloksia ja sitten maalivahdissa aina syyllisen näkevät kiihkofanit ovat jo treidaamassa ykkösvahtia kilometritehtalle. :)
 
Se on todella mielenkiintoista, miten suurinpiirtein joka toisella ykkösmaalivahdilla torjuntaprosentti menee ylös-alas-ylös-alas, joka toinen voisi hyvä ja joka toinen vuosi huonommalla tasolla.

Mutta se on tuota runkosarjan keskimääräistä rutiinisuorittamista, ihan eri maailma onkin sitten pääkopan (ja paketin kasassa) kestäminen pudotuspelipaineessa.

Löysin niitä veskareita muuten vielä pari lisää, editoin alkuperäiseen viestiin. Kokonaiskuvaa se ei silti muuttane.

Pudotuspelit ovat toki asia erikseen. Tämä laskelma perustui vain runkosarjan numeroihin eikä edes yritä tavoittaa mitään paineensietokyvystä tai 'voittavuudesta'. Pleijereissäkin kuitenkin suurimmalla osalla maalivahdeista tulee samantyylisiä heittoja; muun muassa lähes jumalallisen maineen kovien pelien torjujana saavuttanut Quick on tämän vuoden karkeloissa ollut melko tavallinen kuolevainen, kun taas takavuosina sulamisherkkänä kaverina pidetty King Henrik nostettaneen viimeaikaisien esitysten perusteella hämärästi määriteltyyn 'voittavien maalivahtien' kerhoon. Tuleva finaalisarja voi tietysti palauttaa asetelmat ennalleen...

Omissa kaavoissa painotin myös sitä pelimäärää vai oliko se voittojen määrä, mutta kuitenkin, mitä enemmän pelaat, sitä vaikeampi se kovan tason torjuntaprosentti on säilyttää. Sinänsä juuri nuo backupien alhaiset ottelumäärät hyvällä torjuntaprosentilla eivät ole kovin vertailukelpoisia, koska heidät laitetaan pelaamaan aina helpompia vastustajia vastaan ja saavat sitä kautta parempia tuloksia ja sitten maalivahdissa aina syyllisen näkevät kiihkofanit ovat jo treidaamassa ykkösvahtia kilometritehtalle. :)

Olet aivan oikeassa. Ilman muuta pelimäärä on tärkeä muuttuja tässä, siksi mainitsinkin, että sitä kannattaa vilkuilla, ennen kuin menee kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä tekemään. Jos rajataan tuo lista vain selkeisiin ykkösveskareihin (väh. kolme kautta neljästä), näyttää se tältä:

Koodi:
Maalivahti		GP		SV%-ennuste

HenrikLundqvist		236		0.924
Craig Anderson		191		0.919
SergeiBobrovsky		179		0.919
Carey Price		235		0.919
Kari Lehtonen		229		0.918
Semyon Varlamov		178		0.918
Roberto Luongo		191		0.917
Ryan Miller		226		0.917
Antti Niemi		235		0.917
Corey Crawford		203		0.916
MarcAndreFleury		229		0.915
Jimmy Howard		213		0.915
Jonathan Quick		216		0.915
Mike Smith		185		0.915
Jaroslav Halak		171		0.915
Jonas Hiller		198		0.913
Pekka Rinne		204		0.912
Steve Mason		181		0.910
Ilya Bryzgalov		199		0.908
NiklasBäckström		160		0.908
Ondrej Pavelec		227		0.905
Martin Brodeur		183		0.903
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös