Mainos

Maailman historian kymmenen parasta romaania

  • 26 523
  • 53

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Kymmenen parasta levyä-ketjun inspiroimana päätin perustaa ketjun parhaille romaaneille (siis kirjoille, ei vähemmistökansalaisille). Eli tarkoitus olisi listata kymmenen parasta romaania, jotka on lukenut. Ei siis sellaisia kirjoja, jotka tietää klassikoiksi, mutta joita ei ole itse lukenut.. Romaaneja, ei novellikokoelmia, runokokoelmia tms.

Heitän tähän alkuun esimerkkisuorituksen. Valitsen vain yhden kirjan per kirjailija. Varmasti moni erinomainen romaani jää mainitsematta, mutta nämä tulevat ensimmäisenä mieleen. Harva ns. klassikkokamaa ja jokusen maailmahistoriallisesti tärkeämmänkin kirjan voisi tähän listaan laittaa, mutta nämä ovat itselleni olleet jossain elämän vaiheessa erittäin luettuja kirjoja.

10. Jari Tervo: Pohjanhovi
Tervon paras kirja ja eräs vanhoja suosikkejani. Erityisesti nautin Tervon kielestä. Jartsan taso on esikoisteoksen jälkeen heitellyt.

9. Iain Banks: Ampiaistehdas.
Vasta edesmenneeltä Banksilta (kevyet mullat) valitsin johdonmukaisuuden vuoksi myös esikoisteoksen. Pari muutakin kirjaa olisi ansainnut tulla mainituksi.

8. Irvine Welsh: Liima
Welshilta hienoa skottilaishampuusien, nuoruuden ja väistämättömän aikuisuuden saapumisen kuvausta. Olisin voinut valita kirjailijalta myös esim. Paskan.

7. Bret Easton Ellis: Amerikan Psyko
Tällä kertaa mielestäni kirjailijan ykkösteos selkeästi, muut eivät yllä samaan vaikka pari ihan luettavaa siellä on.

6. Fjodor Dostojevski: Rikos ja Rangaistus
Ainoa kova maailmankirjallisuuden klassikko listallani. Ansaitsee statuksensa. Tavoitteena lukea Fjodorilta muitakin teoksia, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi.

5 Charles Bukowski: Postitoimisto
Taas esikoisteos. Olisi voinut laittaa miltei minkä teoksen tahansa Bukowskilta. Kaikki aivan loistavaa tavaraa.

4. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Jostain syystä en ole päässyt Waltarin muihin historiallisiin romaaneihin oikein kiinni ja olenpa lopettanut monen keskenkin, mutta tämä on timanttia. "Puheesi on kärpäsen surinaa korvissani".

3. Michel Houellebecq: Alkeishiukkaset
Ranskan kirjallisuuden pahalta pojalta olisi voinut laittaa miltei minkä suomennetun kirjan tahansa tähän, Mahdollista saarta ehkä lukuunottamatta. Alkeishiukkaset on kuitenkin ensimmäinen kirja, jonka häneltä olen lukenut. Hengissä olevista ja aktiivisista kirjailijoista miltei primus inter pares.

2. J.R.R. Tolkien: Taru Sormusten Herrasta trilogia.
Ei yksi kirja vaan trilogia, mutta käsittelen yhtenä teoksena. Nuoruuteni tärkein teos. Luin ensimmäisen kerran jo ala-asteella. Lukuisia kertoja sen jälkeen.

1. Väinö Linna: Täällä pohjantähden alla trilogia
Vedetään kotiin päin ja laitetaan Väinön teos ykköseksi. Lukenut useita kertoja. Kaikki tästä varmaan jo sanottu useaan kertaan.
 
Viimeksi muokattu:

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tämä onkin vaikea mutta yritetään kerätä jonkinlainen lista. Paljon varmaan jää pois ja joitain on jo unohtunutkin... Ei missään paremmuus järjestyksessä ja ehkä vähemmän kirjallisuuden klassikoita kuin tuossa aloittaja listassa:

1. Peter Pan: Tämä jäi joskus pikkupoikana mieleen kun olin kipeänä enkä päässyt ulos ja ajan kuluksi aloin sitten lukemaan koulusta lukutehtäväksi saatua kirjaa. Ensimmäinen itse kannesta kanteen luettu kirja ja siksi myös ensiksi mainttu tällä listalla.

2. Richard Bachman Pitkä Marssi: Stephen Kingin salanimellä kirjottama novelli ultimaattisesta kilpailusta. Yhä edelleen tulee kaivettua silloin tällöin vaikka monesti onkin jo luettu.

3. Taru Sormusten Herrasta-trilogia: Ei kaivanne selvittelyitä...

4. Eiji Yoshikawa Musashi: Löyhästi oikeisiin tapahtumiin nojaava historia romaani Japanilaisen samurain elämästä. Jostain syystä tämäkin on tullut myös luettua aika monesti.

5. Stephen King Christine-Tappaja auto: Taisi olla ensimmäinen Kingin romaani jonka luin. Nyttemmin King jäänyt vähemmälle.

6. Ken Follet Taivaan Pilarit: Erään ihmisen tarina pienestä pojasta alkaen 1100-luvun englannissa. Loistava tarina kaikkiaan mielestäni. Jatko osa Maailma Vailla Loppua myös samaa tasoa...

7. James Clavell Shogun: Toinen historialliseen Japaniin sijoittuva kirja...

8. Väinö Linna Tuntematon Sotilas: Aiheesta tämäkin kirja pääsee listalleni.

9. Hennig Mankkel Kurt Wallander-dekkarit: Näistä ei oikein ole suosikkia. Kaikki ovat hyviä ja parempia kirjoina kuin leffoina...

Jätetään tuo kymmenes sija vaikka auki odottamaan jotain sen arvoista kirjaa... Paljon on hyviä kirjoja lukematta ja osan tämäkin listan kirjoista voisi lukea vielä uudelleenkin...
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
1. Hunter S. Thompson: Rommipäiväkirja
2. Charles Jackson: Tuhlattuja päiviä
3. Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi
4. Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu
5. Hunter S. Thompson: Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa
6. James Ellroy: Musta Dahlia
7. Sjöwall/Wahlöö: Mannen på balkongen
8. Haruki Murakami: Kafka rannalla
9. Jo Nesbö: Lepakkomies
10. Juho Juntunen: Tuuliajolla

Suunnilleen noin.
 

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
1. Terry Pratchett: Hogfather- Terry Pratchett on mun suosikkikirjailija, oikeastaan ylivoimainen ykkönen kaikista. Valkoparta Karjupukki on tullut luettua parikymmentä kertaa ja nykyään on jouluperinne mulla.

2. Stephen King: Musta Torni- Toisen suosikin ykkösteos. Paras kirjasarja jonka olen koskaan lukenut ja Kingin uran huipentuma. Revolverimies Rolandin seikkailut, maailma, kaikki vetoaa valtavasti. Mahdollisia tulevia elokuvia kauhulla odottaen.

3.Stephen King: Tukikohta- Rinnalle yltävä pääteos Kingiltä. Maailmanlopun jälkeiset tarinat vetoaa, Fallout-meininkiä.

4. Cormac MacCarthy: Tie- Isä-poika- suhdetarina/kasvutarina/postapokalyptistä menoa, tykkään todella paljon.

5. Martin Millar: Alby Nälkäkurjen maitosota- absurdia, kummallista, arkista, hienoa.

6.Iain Banks: Ampiaistehdas- Tykkään kaikista pimeistä tarinoista. Tämä on melko pimeä

7. J.K.Rowling: Harry Potter & Azkabanin vanki- Potterit oli mulle pienenä tosi kova juttu, into on sittemmin lopahtanut kyllä mutta voi että ne oli hyviä silloin! Sama juttu myös Tolkienin kanssa, ja kaikkeista eniten R.A.Salvatoren kirjoihin, ei jaksa enää innostaa ihan niin paljon mutta ovat olleet todella merkittäviä mulle.

8. Agatha Christie: 10 pientä neekeripoikaa- kaikki Christiet on tullut luettua, tämä on ehkä rakkain niistä.

9. Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille- 42

10. Antoine de Saint-Exupéry : Pikku Prinssi- Tässä kirjassa on kyllä mielettömän paljon hyviä ajatuksia.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tähän kaiketi pitäisi valita huolella ja harkiten maailmankirjallisuuden klassikoita eri aikakausilta ja eri tyylilajeista, koko kirjallisuuden kenttä huomioiden. Sen sijaan päätinkin laittaa listan niistä kirjoista, jotka ensimmäisinä mieleen tulivat parhaina kirjoina, joita olen lukenut monta kertaa uudestaan ja jotka ovat vahvimman vaikutuksen aikoinaan tehneet.

1. Tolkien: Taru Sormusten Herrasta. Olen tämän lukenut 8-9-vuotiaana ensimmäisen kerran, ja sen jälkeen noin 20+ kertaa sekä suomeksi että englanniksi.
2. Stephen King: Se. Kingin tuotannossa on montakin kovaa teosta, mutta Se teki aikoinaan unohtumattoman vaikutuksen, ja se on edelleen klassikko. Pelle Penninvenyttäjä on perkeleellinen klovni.
3. Linna: Tuntematon sotilas. Monta kertaa luettu, myös Sotaromaanina. Avainkohtaukset saavat edelleenkin liikuttumaan, nauramaan ja tuohtumaankin. Mestariteos.
4. Robert van Gulik: Tuomari Dee -tarinat. Yhtä yksittäistä tarinaa en kyennyt valitsemaan, mutta van Gulikin Dee-dekkarit ovat hieno kunnianosoitus kiinalaiselle kerrontaperinteelle ja dekkareille.
5. Waltari: historialliset suurromaanit. Taas oli pakko fuskata, sillä vaikka Sinuhe on loistava klassikko, niin pidän niin paljon Turmsista, Mikael Karvajalasta/Hakimista sekä Johannes Angeloksesta, että valitsen nämä kaikki.
6. Tolkien: Silmarillion. Käänteentekevä teos. Uskovaisilla on Raamattu, rauhan ja rakkauden häiriköillä on Koraani, tolkienisteilla on Silmarillion. Sen nimissä ei ole kuitenkaan tapettu ihmisiä tai vainottu ihmisiä, joten se on pyhistä kirjoista paras.
7. Stephen Kingin Musta Torni -sarja ja siihen nivoutuvat muut Kingin avainteokset. Heh, sainpa ison osan Kingin tuotannosta, varsinkin varhaisemmasta tuotannosta mukaan. Onhan osa Kingin teoksista heikompiakin, mutta Musta Torni -kokonaisuus on yhtenäisenä tarinana eeppinen.
8. Bram Stoker: Dracula. Verevä klassikko, jonka olen lukenut ties kuinka monta kertaa. Ei mitään vikaa muissakaan kauhuklassikoissa kuten Frankensteinissa, mutta kyllä Dracula vain on ykkönen.
9. Anonyymi: Herra Jackin ihmeellinen huone. Eroottisen kirjallisuuden kova klassikko vuodelta 1908. Ei viktoriaanista sievistelyä vaan reipasta, sadomaso-vivahteista pornoa, jossa on jälkeen päin terve puna poskilla, toisin kuin esim. de Saden teoksissa. Teknisesti tässäkin tosin raiskataan ja vieläpä perseeseen, mutta pilke silmäkulmassa ja hienoin kielikuvin. Tämä teos on kestänyt aikaa yli sata vuotta, ja kestää jatkossakin.
10. Juha Ruusuvuori: Kaniikki Lupus. Myös Ryöstetty pyhimys olisi voinut olla tässä yhtä hyvin. Ruusuvuori oli näissä historiallisissa ja Suomen keskiaikaa hyvin kuvaavissa veijarimaisissa teoksissa parhaimmillaan, sen jälkeen hän onkin hiljalleen menettänyt otteensa.

Bubbling Under: Jo mainittu Richard Bachmanin Pitkä Marssi, Stephen Kingin piikkiin siis tämäkin menee. Myös Kingin neljästä pienoisromaanista koostuva Kauhun vuodenajat menee heittämällä minkä tahansa listan jäseneksi, mutta ne ovat siis pienoisromaaneja, eivät täysimittaisia King-romaaneja. Tästä neljän tarinan kokoelmasta on saatu aikaiseksi muun muassa kolme seuraavaa elokuvaa:
-The Shawshank Redemption eli Rita Hayworth - avain pakoon, yksi kaikkien aikojen elokuvista.
-Mallioppilas, erinomainen kertomus lukiopojasta, jonka naapurissa asuu vanha natsiupseeri.
-Stand By Me - viimeinen kesä. Klassikoksi päätynyt kuvaus neljän nuoren pojan kesästä ja heidän matkastaan etsimään junan alle jääneen pojan ruumista. River Phoenixin roolisuoritus on hieno, sääli, että hänen elämänsä päättyi varhain.

Myös Ian Flemingin varhaisemmat James Bond -romaanit vetävät aina uudestaan puoleensa. Toki ehdottomasti 1960-luvun suomennoksina, modernisoidut 2000-luvun suomennokset ovat häpeällistä Flemingin teosten raiskaamista. Niissä on poliittisen korrektiuden nimissä runneltu Flemingin käyttämää kieltä ja poistettu mm. sana "neekeri", koska se ei enää 2000-luvulla ole korrekti. Mutta kirjojen tapahtumahetkillä eli 1950-luvulla se oli termi, jota aikalaiset käyttivät, joten teosten muuttelu myöhempien aikojen ideologisten suuntausten mukaiseksi on anteeksiantamatonta.

Terry Pratchettit, Douglas Adamsit, Iain M. Banksit (ei niinkään Iain Banksit), Isaac Asimovin Säätiö-sarja, Agatha Christien Poirotit, Dorothy Sayersin Peter Wimseyt, Arthur Conan Doylen Sherlock-tarinat, Kim Newmanin Anno Dracula -sarja, Robert Howardin Conan-novellit, H.P. Lovecraftin novellit - onhan näitä, vaikka millä mitalla. Lovecraft ja Howard olisivat olleet listalla muuten, mutta he tekivät ensisijaisesti novelleja, eivät romaaneja kuten ketjun otsikossa mainittiin.

Jos sarjakuvaromaaneita saa listalle laittaa, niin Alan Mooren Watchmen ja V niin kuin Verikosto kuuluvat kärkisijojen tuntumaan.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
1. John Steinbeck – Eedenistä itään
2. Gabriel Garcia Marquez – Rakkautta koleran aikaan
3. Alexander Solzenitsyn- Ensimmäinen piiri
4. Mario Vargas Llosa - Kaupungin koirat
5. F.E. Sillanpää – Miehen tie
6. Pentti Haanpää – Isännät ja isäntien varjot
7. Milan Kundera – Kuolemattomuus
8. Michelle Houellebecq - Alkeishiukkaset
9. Günter Grass - Peltirumpu
10. Isabel Allende - Henkien talo

Harmillisesti elämäkerrat jäivät nyt ilmeisesti rajauksen ulkopuolelle. Omaan top-kymppiini mahtuisi selkeästi ainakin kolme elämäkertaa: Pablo Nerudan, Erno Paasilinnan ja Dmitri Shostakovitshin (vaikka sen aitoudesta kiistelläänkin). Samoin muutama runoteos mahtuisi kärkikymppiin ja miksei ainakin yksi essee-teos. Mutta tuossa nyt sitten siis romaanien parhaat.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
1. Agatha Christie - Kymmenen pientä neekerinpoikaa
2. Tolkien - Taru Sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Täällä pohjantähden alla
4. J.K. Rowling - Harry Potterit
5. Blytonin koko tuotanto, tuli nuorena luettua tosi paljon
6. Alexandre Dumas - kolme muskettisoturia
7. Alexandre Dumas - Monte-Criston kreivi
8. John Grisham - Tunnustus
9. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
10. Aleksis kivi - Seitsemän veljestä
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
No niin, heti kun muiden listoja katseli, niin tuli mieleen lukuisia kirjoja, jotka nyt voisin lisätä omalle listalle kun ne aiemmin unohdin. Mutta tärkeimpänän näistä jälkeen päin mieleen tulleista on pakko mainita Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille. En muista, että olisin nauranut minkään kirjan kanssa samalla tavalla. Edellisestä lukemiskerrasta onkin aikaa, pitäisi vetäistä uudelleen ja katsoa vieläkö se on yhtä hauska.
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
1. N. Gogol: Pietarilaisnovelleja
2. N. Gogol: Kuolleet sielut
3. G. Grass: Peltirumpu
4. T. Mann: Taikavuori
5. H. Hesse: Lasihelmipeli
6. F. Dostojevski: Rikos ja rangaistus
7. J. Steinbeck: Helmi
8. E. Hemingway: Vanhus ja meri
9. V. Linna: Täällä pohjantähden alla
10. T. Mukka: Maa on syntinen laulu

Nämä tulivat ensimmäisinä mieleen. Iso määrä hyviä jäi ulkopuolelle.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Kyllä meitsillä menee pitkälti parhaat romaanit tuonne rikollisuuden puolelle eli ilman mitään järjestystä:

1. Mario Puzo, Kummisetä
2. Bret Easton Ellis, American Psyko
3. Billy Hayes, Keskiyön pikajuna
4. Henri Carriere, Vanki nimeltä Papillon
5. James Clavell, Kuningasrotta
6. Veikko Huovinen, Lampaansyöjät
7. Jim Thompson, Pakotie
8. Christiane F, Huumeasema Zoo
9. Dan Brown, Da Vinci-koodi
10. Väinö Linna, Tuntematon sotilas
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Oma lista mitä tulee mieleen - pohjalta eikä tässä muuta pohjaa kai voi ollakaan.

1. Irvine Welsh: Paska

Hauskinta ja viihdyttävintä Welshia koskaan ja se on jo aika paljon.

2. Irvine Welsh: Trainspotting

Herkintä ja realistisinta Welshia koskaan ja se on jo aika paljon.

3. Stephen King: Tukikohta

Visionäärisen tarinankertojan visionäärisin tarina ja mikä pelottavinta, myös yksi realistisimmista.

4. Norman Mailer: Pyövelin laulu

Tosipohjainen järkäle 70-luvun Yhdysvalloista ja kuolemanrangaistuksen oikeutuksesta ja oikeudettomuudesta.

5. Don DeLillo: Alamaailma

Toinen järkäle Yhdysvaltain lähihistoriasta, ydinpommista, jätteistä ja muistoista.

6. Juha Seppälä: Suomen historia

Lähihistoriamme pikimustaa karnevalisointia.

7. Kauko Röyhkä: Kaksi aurinkoa

Kirja joka kaikkien muusikkopoikien ja - tyttöjen tulisi lukea.

8. Antti Tuuri: Pohjanmaa

Karu totuus Pohjanmaasta, hyvässä ja huonossa.

9. Harri Sirola: Kaksi kaupunkia

Unohdetun kirjailijan unohdettu "klassikko" kuvaa Neuvosto-Viron todellisuutta 80-luvulla.

10. Jorma Kurvinen: Siniviiva

Liekö ainoa Suomessa kirjoitettu aikuisten romaani joka kertoo jääkiekosta?
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Hyvänen aika, enhän ole edes kymmentä romaania lukenut...

No jotain kuitenkin, joista ehdoton ykkönen on Carlos Ruiz Zafonin "Tuulen varjo". Kirja vei heti alkusivuilta niin mennessään, ettei tahtonut ehtiä edes arkiaskareita hoitaa kun piti päästä lukemaan.

Seuraavat ovatkin sitten enemmän tai vähemmän satunnaisessa järjestyksessä, mutta joita lukiessani olen saanut ajateltavaa tai muuten vaan ovat jääneet mieleen:

2. Raamattu: pari kertaa lukenut läpi, kiehtovia juttuja joista kukin sitten voi oman mielikuvansa maailmasta rakentaa
3. Carriere: Papillon. Luin sen ensimmäisen kerran teininä ja silloin jo oli vaikuttava. Myöhemmin lukenut uudestaan pari kertaa.
4. Elliot Ness: Lahjomattomat. Isobroidi oli aikoinaan oikolukijana ja toi tämän kirjan blankoissa kansissa himaan. Pikkupoikana ahmin sen oikopäätä joskus 60-luvun lopulla, kirjana parempi kuin leffoissa
5. Hemingway: Vanhus ja meri. Upea teos, antaa ajateltavaa
6. Antti Tuuri: Kylmien kyytimies. Lakoninen mutta mieleenpainuva kuvaus sisällissodan lopun vaiheista Tampereen seudulla
7. MacLean: Navaronen tykit. Poikavuosien suosikkeja
8. Dan Brown: Meteoriitti. Kaikki Brownit lukeneena tämä on jäänyt vaikuttavimpana mieleen. Toki muistakin pidän, mutta Symboli oli hiukan tylsä ja ennalta arvattava.
9-10. Sjöwall&Wahlöö: Komisario Beck -sarja, Reijo Mäen Varekset, Jomppa Ojaharjut, jopa Arto Paasilinnat varsinkin kesäluettavana.
 

J.Olof

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Ei yhtään kyllä helpompi kuin levyjen kanssa. Mutta nämä ainakin on tehneet lähtemättömän vaikutuksen:

Nick Hornby: High Fidelity - uskollinen äänentoisto
Kahlil Gibran: Profeetta
Fedor Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Franz Kafka: Oikeusjuttu
Johnny Cash: Cash omin sanoin
Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
C.S. Lewis: Narnian tarinat


Sent from my iPhone using Tapatalk
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tämäpä mielenkiintoinen ja samalla haasteellinen ketju purtavaksi.

Lukuharrastuneisuuteni on jo vuosikymmenten mittainen ajassa mitattuna ja silmieni editse on soljunut satoja ja taas satoja laadukkaita tai vähemmän laadukkaita teoksia ja moni maailman kirjallisuuden klassikko odottaa edelleen korkkausvuoroa mutta koetan poimia lukemieni teosten joukosta kymmenen ehdokasta tähän kategoriaan. Armahdan itseäni kuitenkin sen verran etten ryhdy asettelemaan tätä kymmenikköä paremmuusjärjestykseen - se on aivan liian vaikea tehtävä minulle tässä ja nyt.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. En ole lukenut kaikkia Waltarin historiallisia romaaneja, ymmärtääkseni osaa niistä pidetään Sinuhea vakuuttavampina ja kirjallisesti ansioikkaampina teoksina mutta minuun kolahtaa edelleen Sinuhe eniten. Kenties tämä johtuu nostalgisista syistä, koska olihan Sinuhe ensimmäinen Waltarin lukuisista historiallisista roomaaneista jonka olen lukenut.

Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta. Luin teoksen ensimmäisen kerran joskus 80-luvulla ja jo tuolloin se kosketti minua emotionaalisesti ja sen jälkeen olen lukenut pariin otteeseen uudelleen ja saanut jokaisella kerralla todella paljon irti tästä eräästä pasifistisimmasta teoksesta. Hitlerkin "tunsi" teoksen ja Remarquen arvon Saksalle ja kohteli häntä nähdyllä tapaa.

James Jones: Täältä ikuisuuteen. Tämäkin on eräs väkevimmistä sotakuvauksista ja Jones tarkastelee aihetta ihmisten silmin sotaa edeltävältä ajalta ja varsinainen sota - uhan toteutuminen - saa osansa teoksen loppupuolilla mutta hyvin hienolla ja karulla tapaa kuvattuna. Prew on ikimuistoinen hahmo sotilaana. Ryhtyessäni 90-luvun lopulla lukemaan teosta ensimmäistä kertaa minua varoitettiin kovin sen raskaudesta ja jotkut kuvasivat teosta jopa pitkäveteiseksi mutta sen sadan sivun ohitettuani minun oli todella vaikea laskea kirjaa irti käsistä, niin hypnoottinen ja vangitseva Jonesin teos minulle tuolloin oli.

Fjodor Dostojevski: Muistelmia kuolleesta talosta. Kaikista lukemistani Dostojevskin romaaneista minua on koskettanut eniten omaelämänkerrallisia aineksia sisällään pitävä Muistelmia kuolleesta talosta. Se on kiehtova, traaginen ja kaihoisa kuvaus rangaistusvankien elämästä Uralin toisella puolen. Kannattaa lukea ja jos Dostojevskiin aloittaa tutustumisen niin kenties juuri tämä teos on se mihin kannattaa ensinnä tarttua.

JRR Tolkien: Taru sormusten herrasta. Lukukertoja ei montaa ole mutta teos on tavoittanut minussa tasoja joihin harva teos yltää. Voin rehellisesti sanoa, että luettavuudessaan ja kerronnaltaan eräs parhaista tai jopa paras fantasiateos. Pidin teoksen tyylistä ja tavasta jolla Tolkien tariinaansa kuljetti eteenpäin. Rikasta ja antoisaa luettavaa!

Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän. Loistavasta kirjasta on tehty loistava ja vangitseva elokuva mutta kirjassa liikuttiin psyykkisesti ja houreillen tasolla johon elokuvassa ei kenties edes yritetty päästä. Hieno teos!

Bret Easton Ellis: Amerikan Psyko. Hieno ja hyytävän tarkkasilmäinen kuvaus ylikierroksilla käyneestä ihmisestä sekä yhteiskunnasta, jonka osa tämä ihminen on. Mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään saadakseen tarpeensa tyydytettyä ja mihin tämä tie voi johtaa...

George Orwell: Vuonna 1984. Teos on edelleen ajankohtainen ja mietteitä herättävä, eikä tämä orwellilainen maailma toteudu ainoastaan diktatuureissa vaan myös länsimaisissa demokratioissa kävellään rajalla, jonka ylittäminen voi johtaa Orwellin maalailemiin maisemiin. Toki olemme kaukana jostain Pohjois-Koreasta mutta salaiset vankilat ja kidutuskeskukset länsimaissa tai maissa joita länsimaat tukevat herättävät ikäviä mielikuvia puhumattakaan lukemattomista muista tämän suuntaisista asioista.

William Golding: Kärpästen herra. Joskus 80-luvulla lukiessani teoksen ensimmäisen kerran se ei kenties avautunut minulle kaikessa syvyydessään mutta toinen lukukokemus paljon paljon myöhemmin herätti minussa ajatuksia ja mietteitä siitä mihin itse ryhtyisin vastaavassa tilanteessa, millaisia valintoja tekisin? Golding ei muutoin ole minulle tuttu kirjailijana mutta Kärpästen herraan voi tarttua vielä tulevaisuudessakin - miksei muihinkin kirjailijan teoksiin halutessani astua minulle tuntemattomalle maaperälle.

Ja lapsuudestani haluan nostaa esiin Astrid Lindgrenin koskettavan Veljeni Leijonamieli. Olisinko ollut neljännellä lukiessani sen ensimmäistä kertaa ja minuun - herkkään vladiin - Astridin kuvailemat surumieliset ja kuolemaa koskettavat ja käsittelevät teemat tekivät suuren vaikutuksen. Se oli minulle tärkeämpi teos kuin seikkailuromaanit ála Rodinson Crusoe tai lukemattomat Tarzanit jotka olen lukenut lapsuudessa ja joiden parissa kasvoin.

Tässäpä listaa näin alkuun ja olen varma, että toisella istumalla listasta tulisi aivan toisenoloinen. Nyt puhdas scifi loistaa poissaolollaan vaikka olen ollut sen suurkuluttaja ja Iain M. Banks, Dan Simmons, Stanislaw Lem & co ovat antaneet minulle todella paljon.

vlad.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän. Loistavasta kirjasta on tehty loistava ja vangitseva elokuva mutta kirjassa liikuttiin psyykkisesti ja houreillen tasolla johon elokuvassa ei kenties edes yritetty päästä. Hieno teos!
Hieno kirja, jonka pohjalta tehty elokuva siivitti Jack Nicholsonin supertähteyteen kohtalaisen kypsällä iällä. Tuota ennen Nicholson oli leimaantunut jonkinlaiseksi b-luokan leffojen sarjajyräksi.

Olen aikoinani tutustunut tuohon kirjaan alkukielisenä näkemättä ensin elokuvaa. Sain kirjan käsiini Kaliforniassa rapiat 20 vuotta sitten pokkaripainoksena, ja pääsin lähes puoliväliin kun kirja jäi ikävästi kesken. On vieläkin lukematta loppuun englanninkielisenä. Väkevä kirja. Elokuvan näin kohtalaisen pian tuon jälkeen, sekin teki vaikutuksen.

Ken Kesey muistetaan myös USA:n länsirannikon vastakulttuurihahmona. Kesey oli kaveri joka järjesti kuuluisat happotestit. Tätä kautta Kesey tuli välillisesti vaikuttaneeksi Yhdysvaltain länsirannikon yhden merkittävimmän yhtyeen eli Grateful Deadin syntymään.

Linkit Wikipedian artikkeleihin ao. aiheista.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
1. Stephen King - SE
Mielestäni loistavan kirjailijan paras teos.

2. Stephen King - Musta Torni (koko sarja)
Loistavan kirjailijan hieno sarja. Aika moni miehen kirja on saatu kytkettyä kyseiseen sarjaan.

3. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden Alla
Kertakaikkiaan hieno teos. Kuvaa kaiketi melkoisen hyvin Suomen vaiheita 1800-luvun lopulta aina jatkosodan jälkeiseen aikaan.

4. Väinö Linna - Tuntematon Sotilas (Sotaromaani)
Loistava romaani jatkosodasta.

5. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
Ainoa lukemani Waltari, mutta onhan tuo aivan loistava.

6. Hans-Ulrich Rudel - Stuka-lentäjä
Yhden kaikkien aikojen menestyksekkäimmäin lentäjä-ässän kertomus toisesta maailmansodasta.

7. Anthony Kiedis - Arpikudos
RHCP-laulajan elämänkerta, joka ei jättäne ketään kylmäksi. Oikeastaan tästä kirjasta lähti käyntiin allekirjoittaneen suurin innostus muusikoiden elämänkertoihin.

8. Stephen King - Tukikohta
Ainakin Vellihousu jo edellä ehtikin vähän kuvailemaan tätä. Onhan tässäkin teoksessa oma yliluonnollinen elementtinsä, mutta aika paljon realismiakin on mukana.

9. Lance Armstrong - Ei Ainoastaan Pyöräilystä
Vaikka osa tarinasta onkin nykytiedon valossa jo vesitetty, on tuo tuhkimotarina silti vailla vertaa. Kuoleman porteilta Tour de Francen voittajaksi (ja tarinan jälkeen vielä kuusi kertaa lisää).

10. Erkki Palolampi - Kollaa Kestää
Heti talvisodan jälkeen julkaistu teos, joka kertoo talvisodan ihmeestä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
6. Hans-Ulrich Rudel - Stuka-lentäjä
Yhden kaikkien aikojen menestyksekkäimmäin lentäjä-ässän kertomus toisesta maailmansodasta.

7. Anthony Kiedis - Arpikudos
RHCP-laulajan elämänkerta, joka ei jättäne ketään kylmäksi. Oikeastaan tästä kirjasta lähti käyntiin allekirjoittaneen suurin innostus muusikoiden elämänkertoihin.

9. Lance Armstrong - Ei Ainoastaan Pyöräilystä
Vaikka osa tarinasta onkin nykytiedon valossa jo vesitetty, on tuo tuhkimotarina silti vailla vertaa. Kuoleman porteilta Tour de Francen voittajaksi (ja tarinan jälkeen vielä kuusi kertaa lisää).

10. Erkki Palolampi - Kollaa Kestää
Heti talvisodan jälkeen julkaistu teos, joka kertoo talvisodan ihmeestä.

Sen verran saivartelen, että nämä ovat elämänkertoja tai dokumentaarisia kertomuksia, eivät varsinaisesti romaaneja kuten otsikossa mainittiin. Hyviä teoksia yhtä kaikki, erityisesti Kollaa kestää, joka on ehdoton klassikko ja minullakin hyllyssä ensipainoksena. Kenties vaikuttavimpia yksittäisiä talvisodan kuvauksia, ja ylipäätään kuvauksia armottoman tuhoamissodan kauhuista. Mutta Kollaa - se perkele kesti! Simo Häyhä, Marokon kauhu... ei tuollaisia miehiä tapaa joka päivä, kenties ei koskaan elämässään.

Kollaa kestää pitäisi melkein olla peruskoulun historianopetuksen pakollinen luettava, koska siinä sekä rakennetaan että samalla puretaan sotien sankarimyyttejä. Ei voi olla ihailematta näiden miesten tekoja ja asennetta, mutta samalla ei kukaan voi kuvitella, etteikö massatuhoon ja miesvoiman kulutukseen perustuva sodankäynti olisi mitään muuta kuin maanpäällistä helvettiä, josta selviäminen on viime kädessä kiinni tuurista, sillä kuka tahansa voi räjähtää palasiksi keskityksen osuessa.

Suosittelen myös Yrjö Jylhän runokokoelmaa Kiirastuli vuodelta 1941. Siinä Talvisodan ja ihmisyyden käsittely on vertaansa vailla, rankat sotakokemukset komppanianpäällikkönä Taipaleen lohkolla on puettu riipaisevan kauniiksi säkeiksi. Jos ne jättävät kylmäksi, on luultavasti joko vainaa valmiiksi tai tunnekuollut psykopaatti. Jylhälle kokemus jätti jälkensä. Aikansa hän jaksoi sotien jälkeen elää ja vielä luoda uutta, mutta lopulta hän ampui itsensä vuonna 1956.

"Haavoissaan vain joku hiljaa huokaa: veljet, vesitilkka tuokaa..."

Itse ketjusta vielä sen verran, että on mielenkiintoista lukea palstaveljien valintoja, ja samalla todeta, että iso osa niistä on tehnyt myös minuun vahvan vaikutuksen vaikka ne eivät omalle senhetkiselle listalleni mahtuneetkaan. Aivan kaikkia en ole tietysti lukenut, mutta lukuvinkkejä olen saanut useita.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Ei järjestystä:
Sofi Oksanen - Puhdistus
Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen
Stanislaw Lem - Solaris
Fedor Dostojevski - Pelurit
Nick Hornby - Hornankattila
Kari Hotakainen - Huolimattomat
Antti Tuuri - Pohjanmaa
Kurt Vonnegut - Teurastamo numero 5
Raymond Chandler - Pitkät jäähyväiset
Ken Kesey - Yksi lensi yli käenpesän
 

Puscutractori

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Harri Olli, rahaton ManC, NP#32, DEFC #62
Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta. Luin teoksen ensimmäisen kerran joskus 80-luvulla ja jo tuolloin se kosketti minua emotionaalisesti ja sen jälkeen olen lukenut pariin otteeseen uudelleen ja saanut jokaisella kerralla todella paljon irti tästä eräästä pasifistisimmasta teoksesta. Hitlerkin "tunsi" teoksen ja Remarquen arvon Saksalle ja kohteli häntä nähdyllä tapaa.

Tämä on yksi mielikirjoistani, vaikken sitä maininnutkaan omalla listallani. Oletko muuten lukenut Remarquen muita kirjoja? Esim. "Rakasta tänään, huomenna" on Länsirintaman lukeneelle mielenkintoinen tuttavuus. Kirjallisilta ansioiltaan se ei yllä Länsirintaman tasolle, mutta oli hyvin mielenkiintoista lukea Remarquen mietteitä myös toisesta maailmansodasta.


Ja lapsuudestani haluan nostaa esiin Astrid Lindgrenin koskettavan Veljeni Leijonamieli. Olisinko ollut neljännellä lukiessani sen ensimmäistä kertaa ja minuun - herkkään vladiin - Astridin kuvailemat surumieliset ja kuolemaa koskettavat ja käsittelevät teemat tekivät suuren vaikutuksen. Se oli minulle tärkeämpi teos kuin seikkailuromaanit ála Rodinson Crusoe tai lukemattomat Tarzanit jotka olen lukenut lapsuudessa ja joiden parissa kasvoin.

Loistava kirja! Veljeni Leijonamieli on ehdottomasti Lindgrenin paras teos ja maistuu myös aikuisille. Olen viitisen kertaa lukenut sen aikuisenakin, ja aina kokemus on yhtä vaikuttava. Hyvin harvat kirjat ovat irrottaneet kyyneleitä kaltaiseltani kyyniseltä mieheltä, mutta Veljeni Leijonamieli on yksi niistä.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Sen verran saivartelen, että nämä ovat elämänkertoja tai dokumentaarisia kertomuksia, eivät varsinaisesti romaaneja kuten otsikossa mainittiin.

Ei tuo alustus mielestäni millään tavalla noita lopussa luettelemiani kirjoja sulje pois. Toki nuo olisi voinut korvata fiktiivisilläkin teoksilla, muttei juuri kirjoittaessa tullut mieleen, enkä viitsinyt lähteä lyömään seitsemään Kingiä listalle, vaikka periaatteessa olisinkin voinut noin toimia.

Elämänkerrat ja dokumentaariset kertomuksetkin voidaan kirjoittaa niin monella tavalla. Iso osa noista on on melkoista paskaa, vaikka aihe olisikin melkoisen mielenkiintoinen. "Hieno" esimerkki metsään menneestä toteutuksesta on esimerkiksi Joel McIverin Metallica.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Sen verran saivartelen, että nämä ovat elämänkertoja tai dokumentaarisia kertomuksia, eivät varsinaisesti romaaneja kuten otsikossa mainittiin.
Sen verran saivartelen, että se ei ole elämänkerta vaan elämäkerta.
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Sijat 1-6
Jean M. Untinen-Auel
Maan lapset sarja (Sisältää kirjat: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat, Luolien suojatit ja Maalattujen luolien maa)

7. Ken Follett: Maailma vailla loppua
8. Ken Follett: Taivaan pilarit
9. Ken Follett: Kun suuret sortuvat
10. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Monet lähtemättömän vaikutuksen tehneet kirjat ovat näemmä osittain ja limittäin yhteisiä palstan nimimerkeille. Maailmanhistorian parhaudesta en oman listani osalta tiedä, mutta muutkin ovat luetteloineet näitä vaikutuksen tehneitä.

Oma lista, ei paremmuussjärjestyksessä:

1. Stephen King: Tukikohta (saa edustaa Kingiä tässä luettelossa, toki monet muutkin hyviä, mutta tämä tehnyt suurimman vaikutuksen)

2. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (loistava esimerkki rinnakkaisten juonien kuljettamisesta)

3. Agatha Christie: Kymmenen pientä neekeripoikaa (oli 10-vuotiaalle mekoisen jännittävä lukuelämys)

4. Alistair MacLean: Saattue Murmanskiin (hieno sotakuvaus; MacLeanin varhaistuotanto on sangen laadukasta, tuotannon loppupää meni sitten vähän kevyeksi)

5. Arto Paasilinna: Herranen aika (Paasilinnan tuotanto myös vähän epätasaista, mutta tämä kuolemanjälkeisen elämän kuvaus sisältää ainakin omaan huumorintajuun osuvia huikeita oivalluksia)

6. Veikko Huovinen: Lentsu (harvaa kirjaa lukiessa on tullut ääneen naurettua, tässä yksi niistä)

7. Henri Carriere: Papillon (se nyt vaan on niin hyvä)

8. Eiji Yoshikawa: Musashi (mukaansatempaava Japani-kuvaus)

9. J.R.R. Tolkien: Taru Sormusten herrasta

10. Esko Honkanen: Rekka-auton arvoitus (tämän luin lapsena varmaan parikymmnetä kertaa. Jännittävä lastenkirja, jonka tarina olisi miekestäni lähes suoraan valmis elokuvakäsikirjoitukseksi)
 

kovalev

Jäsen
Tärkeitä, mutta loppujen lopuksi aivan mahdottomia listoja, jotka todennäköisesti muuttaisivat joka toinen päivä hieman muotoaan.
Muutama vuosi sitten laitoin ketjun parhaasta kotimaisesta kirjailijasta ja kirjasta. Itse muistaakseni vastasin Mika Waltari ja Tuntematon sotilas. Tänä päivänä vastaisin erilailla molempiin.

Mutta pistetään hetken harkinnan jälkeen nämä, ilman järjestystä tietenkin:


Jonathan Littell: Hyväntahtoiset

Günter Grass: Kampela

Dostojevski: Karamazovin veljekset

Hannu Salama: Siinä näkijä missä tekijä

V. Linna: Täällä pohjantähden alla

Herman Hesse: Lasihelmipeli

Norman Mailer: Porton haamu

Kafka: Oikeusjuttu

Per Petterson: Kirottu ajan katoava virta

Antti Tuuri: Ameriikan raitti

(Varjolistalleni ainakin: Vonnegut: Teurastamo 5; Hyry: Uuni; Böll: Erään klovnin mietteitä; Camus: Rutto; Dostojevski: Idiootti... mahdotonta listata kerralla kaikkia, saati oikeaan järjestykseen.)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös