Mainos

Maaginen Kingston Wall

  • 69 971
  • 220

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Juuri tuli nähtyä Lepakkomiehessä Kingston Wall-tribuuttibändi The Kinky Thing, joka soitti debyyttialbumin läpi kokonaisuudessaan ja vielä muutaman biisin kakkosalbumilta päälle. Toimi kyllä kuin häkä tuollaisessa pienessä ja hikisessä klubissa. Huomenna siellä on sama setti tarjolla uudelleen, mutta se keikka kuten tämäkin myytiin hyvissä ajoin loppuun.

Rumpalina bändissä on Erik Nickull, joka on ainakin ollut hyvässä opissa Von Hertzen Brothersin rumputeknikkona ja päässyt ainakin kerran soittamaankin Kuoppiksen tilalle. Ja hyvin on oppi-isä opettanut. Eipä ollut valittamista laulaja/basisti Lauri Lenon ja kitaristi Peter Salosen taidoissakaan.

Yleisökin oli varsin sekalaista bändiläisten ikätovereista harmaisiin progesetiin ja kaikki vaikuttivat viihtyvän. On tälle musiikille edelleen kysyntää ja bändi melko suoraan vihjasi, että vastaava setti on tulossa myös II-albumin uudelleenjulkaisun kunniaksi.

Myös lämppäri Krononaut oli ihan mielenkiintoinen. Instrumentaalista, aika nykyaikaisen kuuloista progea sanoisin. Tältä bändiltä ei vissiin ole vielä ilmestynyt mitään, Spotifyssä on kaksikin samannimistä bändiä, mutta tämä ei ole kumpikaan niistä. Youtubesta löytyy kuitenkin ainakin yksi kokonainen keikka viime syksyltä ja sen eilen illalla katsottuani totesin, että ei kannata jättää lämppäriäkään väliin (kuten en yleensä muutenkaan jätä), vaikka pienessä ja hikisessä Lepakkomiehessä tuollainen 50min + 1h40 min + erätauko oli aikamoinen rupeama.

Edellä mainittu Krononautin keikkatallenne YouTubessa.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Levykauppa Äx:n uutismeili kertoo, että bändin ydinryhmän muodostavat Jesper Anastasiadis, Juhani Grönroos, Esa Holopainen ja Mikko von Hertzen. Kaksi ensimmäistä ovat tuttuja mm. Saimaasta.

Kiinnostaa kyllä, sen verran iso paikka ettei varmaan ihan sekunnissa mene loppuun. Tai mistä sitä tietää, se VHB+Jylli+Kuoppis-lipunmyyntikin oli silkkaa hulluutta.
 

Outsider

Jäsen
Jonkun aikaa jo harmitellut, kun ei oikein tule mitään kiinnostavia keikkoja, mutta tänne on pakko lähteä. Olisi toki mielellään saanut olla jo aikaisemmin kuin vasta vuoden päästä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Suosikkijoukkue
Kiekko-Vantaa, HPK, symp. Haukat, divarit
Kiitos @Individual viestistä, olisi saattanut jäädä muuten huomaamatta. Tuli tehtyä ehkä elämäni nopein levyn ennakkotilaus ja tänä aamuna linkin kautta lippujen osto. Vhb keikat ja liput meni viimeksi ohi niin nyt ei tarvinnut jäädä nuolemaan näppejään. Itse en kerinnyt bändiä Wallin kanssa koskaan näkemään, joten tähän on tyydyttävä. Eiköhän ole ihan kelpo lääkettä.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Tänään aistimaan uusittuun Lasipalatsin Bio Rexiin vuoden 2019 Kulttuuritalon keikasta tehty konserttielokuva. Paikalle on tuotu lisä-ääntä, joten uskon elämyksen olevan kohdillaan.

Ja olipahan hienosti kuvattu, leikattu ja miksattu keikka. Paikalla oli Von Hertzen Brothers kokonaisuudessaan ja originaali-Kingston Wallista Sami Kuoppamäki, joka kertoili koko homman leikanneen Kie von Hertzenin kanssa aluksi taltioinnin synnystä ja esityksen jälkeen saatiin sitten loputkin Hertzenit eteen kiittämään paikalle tulleita kuin myös crew:ta. Meno oli hyvä yleisön puolella ja itse bändi filmissä täynnä virtuositeettia ja alkuvoimaa. Jatkosta eivät osanneet sanoa muuta kuin ehkä hieman tiisaten, että voisi tulla vaikka blue-ray:na joskus ja tämä versio oli se, mitä nyt olivat saaneet aikaan. Vielä hieman ruuvausta on ilmeisesti luvassa. Tuo blu-ray-homma siis kommenttina parille yleisön edustajalle, jotka oli känykällä tallentaneet koko keikan, että ihan ok ottaa kotiarkistoihin, mutta älkää laittako julki minnekään, niin seuraaville katsojillekin joskus kokemus on yhtä päräyttävä.
 
Viimeksi muokattu:

pallero

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Itse pidin Pete Wallin soitosta paljon ja olen myös hieman perehtynyt myös Peten vaiheisiin.

Tulin kyllä siihen tulokseen jokainen kerta, että tämä vinkuintiaani oli viimeinen niitti tässä tapauksessa. Ior Bockin jälkeen alki kingston wallin musiikkissa alkoi olla pelkästään intialaisia viboja. Vähän asian vierestä, Ior Bockin tappaja taitaa olla ainoa tapaus suomessa, jossa vapautettiin syyllisenä tuomittu ihminen kokonaan. Kertoo varmaan jotain tämä häiriytyneen ihmisen touhuista. Oheen laitan intialaisvaikutteiselta levyltä suosikkini.



 

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.
No joo, kakkosalbumin tienoilla Walli ei vielä noihin Bockin sepustuksiin ollut uppoutunut, ne jutut tulivat sen jälkeen ja olivat sitten keskeinen osa Tri-Logya. Olipa Bockista taasen mitä mieltä tahansa, niin aika ikävä kohtalo oli lopulta kyllä miehellä itsellään. Mutta ai perhana miten hieno sävellys tuo We Cannot Move on, kertakaikkisen hypnoottinen ja mukaansatempaava. With My Mindin ohella niitä biisejä, joiden myötä aikanaan lumoutui bändin musiikkiin. Pitääpä taas laittaa koko tuotanto kuunteluun.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ensimmäinen JJylli & Kuoppis– Music of Kingston Wall keikka koettu Kesärauhassa. Ensinnäkin, 75 minuuttia ei riitä mihinkään, mutta viimeistään joulukuussa Nordiksella tuo ongelma korjautuu. Pari muutakin mutinan aihetta, en tiedä oliko tarkoituksellista, mutta niin Mikko von Hertzenin kuin Jesper Anastasiadisin laulu oli instrumentteihin verrattuna kovin hiljaisella ainakin n. 10 rivistä koettuna - ja kitarointi meni pariin kertaan ehkä vähän turhan tiluttelun puolelle, varmaankin kahdesta kitarasankarista johtuen.

Mikko ja Jesper jakoivat lauluosuudet aika tasan, kitaristeista havaintojeni mukaan Juhani Grönroos oli enemmän soolokitaristin roolissa kuin Esa Holopainen, mutta molemmat pääsivät hyvin esille.

Kuulostinko liian negatiiviselta? Joka tapauksessa veto oli huikea ja sisälsi myös joitain yllätyksiäkin. Laitetaan nyt spoilerin alla, jos joku haluaa säilyttää jännityksen (olettaen että setti pysyy festarikeikkojen aja suht samana). Heti avaus, instrumentaali-The Real Thing intron ja outron sisältänyt Skies Are Open oli aika odottamaton ja myös Party Goes On kuultiin.

Toistaiseksi kuitenkin arvotan korkeammalle taannoiset VHB-keikat, mutta kuten sanottua tämäkin oli todella hyvä.

Koko settilista löytyy jo setlist.fm:stä.


Oli muuten huvittavaa, että paluumatkan sai ajella suunnilleen ilman vastaantulijoita jonnekin Salon itäpuolelle, kunnes yhtäkkiä 0:20 jälkeen rupesi tulemaan tasainen jono vastaan ja sitä kesti ainakin jonnekin kakkostien liittymään asti. Moni oli varmaan Olympiastadionilta tulossa.
 

mountainsnake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Käytiin eukon kanssa katsomassa lahdessa useampi vuosi sitten tämä, pitänee tarkistaa uudelleen livekunto !
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Käytiin eukon kanssa katsomassa lahdessa useampi vuosi sitten tämä, pitänee tarkistaa uudelleen livekunto !
Tuo Finlandia-klubin keikka VHB:n kanssa oli pirun hyvä. Kävin ko. kiertueella myös Pakkahuoneella ja siellä kärsi paikan paskemmasta akustiikasta.

Toki kävin sitten vielä Huvilateltan keikalla ja kyllähän Sakari Kukko ja Danny räjäyttivät muutenkin orgastisen pankin. Tippa linssissä siellä piti väreillä.

Tältä rundilta menen Jytäkesä Go Go:lle. Ehkä vielä voisi jäähallin liput napata.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Onhan se hienoa, että näinkin upean yhtyeen musiikkia pääsee kokemaan livenä. En kuitenkaan tiedä mitä odotin eiliseltä Jytäkesän keikalta, mutta kun sitä pakostakin vertaa siihen, missä oli mukana VHB (vaikka olihan tässäkin Mikko), niin ei sellaista wow-efektiä enää päässyt syntymään. Ehkä taas jollekin toiselle, kuka näki ja kuuli tämän J.Jylli, Kuoppamäki feat-produktion ensimmäistä kertaa, kokemus oli varmasti päräyttävä. VHB-veto aikoinaan Kultsalla oli tähän verrattuna kulmikkaampi, iskevämpi ja en tiedä, jotenkin vaarallisempi? Noh, Shine on me:n aikana viimeistään piti pyyhkiä silmäkulmia, että kyllä tämä "KW" johonkin onnistui osumaan sisimmässä. Pitäisi varmaan antaa vielä mahdollisuus jäähalli-olosuhteissa.

Biisilista oli kyl hyvä!
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Moto

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kokonaisuutena parempi veto kuin Kesärauhassa. Nyt oli ainakin omalle paikalle, ehkä hieman kauempana lavasta kuin Turussa, myös laulusoundit kohdallaan, pidempi setti ja kyllähän tuo pimeässä toimi paremmin kuin päivänvalossa.

Toivottavasti Nordiksella keikka kestäisi ainakin kaksi tuntia. Ainakin Nepal, Could It Be So?, Another Piece of Cake, Time ja utopistisena(?) haaveena The Real Thing kokonaisuudessaan olisi kelpolisäyksiä.

Pikkuisen jäi harmittamaan, kun vielä ensimmäisen kerran paitatiskillä käydessäni siellä näkyi aika hienoa, sinistä KW-paitaa. Hinta 40 euroa pelästytti, mutta sen verran jäin katumanpäälle, että kävin vielä myöhemmin uudestaan kurkkimassa, mutta olivat varmaan loppuneet siinä vaiheessa. Ei olleet ainakaan enää näkyvissä. Ja bändin Facebookista selviää, että se oli vain Jytäkesää varten tehty spesiaali. Pahus. No, eiköhän Nordiksellekin tule joku rätti myyntiin - yksi KW paita on jo siltä VHB-kiertueelta joka oli luonnollisesti eilen pelipaitanani.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onhan se hienoa, että näinkin upean yhtyeen musiikkia pääsee kokemaan livenä. En kuitenkaan tiedä mitä odotin eiliseltä Jytäkesän keikalta, mutta kun sitä pakostakin vertaa siihen, missä oli mukana VHB (vaikka olihan tässäkin Mikko), niin ei sellaista wow-efektiä enää päässyt syntymään. Ehkä taas jollekin toiselle, kuka näki ja kuuli tämän J.Jylli, Kuoppamäki feat-produktion ensimmäistä kertaa, kokemus oli varmasti päräyttävä. VHB-veto aikoinaan Kultsalla oli tähän verrattuna kulmikkaampi, iskevämpi ja en tiedä, jotenkin vaarallisempi? Noh, Shine on me:n aikana viimeistään piti pyyhkiä silmäkulmia, että kyllä tämä "KW" johonkin onnistui osumaan sisimmässä. Pitäisi varmaan antaa vielä mahdollisuus jäähalli-olosuhteissa.

Jännästi jakaantuvat mielipiteet. Minä näin tuon Von Hertzen Brothers -version aikoinaan Turun Logomossa, ja olihan se aikoinaan huikea. Mutta silti tämä lauantain veto meni minusta vielä sen edelle. Ja samaa mieltä tuntui olevan jokainen seurueessani - kaikilla takana myös VHB-versio, joskin eri keikkapaikoilla.

Mielestäni tässä ratkaisevin oli laulusolistin suoritus. Jotenkin tämä nyt päävastuun laulusta kantanut Jesper Anastasiadis oli omaan korvaani nappivalinta. Hänen äänensä ja laulutyylinsä vain yksinkertaisesti sopi täydellisesti tuohon. Tuli jopa hieman Petri Walli mieleen. Mikko von Hertzen on hyvä laulaja, mutta tyyliltään niin erilainen, että biisien tunnelma menee minusta vähän heikompaan suuntaan.

Tämä toki vain minun mielipiteeni, vaikka seurueeni samoilla linjoilla olikin. :)
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Jännästi jakaantuvat mielipiteet. Minä näin tuon Von Hertzen Brothers -version aikoinaan Turun Logomossa, ja olihan se aikoinaan huikea. Mutta silti tämä lauantain veto meni minusta vielä sen edelle. Ja samaa mieltä tuntui olevan jokainen seurueessani - kaikilla takana myös VHB-versio, joskin eri keikkapaikoilla.

Mielestäni tässä ratkaisevin oli laulusolistin suoritus. Jotenkin tämä nyt päävastuun laulusta kantanut Jesper Anastasiadis oli omaan korvaani nappivalinta. Hänen äänensä ja laulutyylinsä vain yksinkertaisesti sopi täydellisesti tuohon. Tuli jopa hieman Petri Walli mieleen. Mikko von Hertzen on hyvä laulaja, mutta tyyliltään niin erilainen, että biisien tunnelma menee minusta vähän heikompaan suuntaan.

Tämä toki vain minun mielipiteeni, vaikka seurueeni samoilla linjoilla olikin. :)
Tuli nähtyä molemmat pariin otteeseen ja mua tottapuhuen jäi vähän häiritsemään tuo Anastasiadis. Hyvä laulaja juu, mutta sellainen semi teennäinen ja ”epä-kingstonwallmainen” vaikutelma jäi niistä yleisön huudatteluista ja muusta vastaavasta. Lisäksi isosta kokoonpanosta Esa Holopaisineen jäi yleensäkin hieman sillisalaattimainen fiilis. Kingston Wall -soundin perusta on kuitenkin triosoitossa eikä sinne lavalle jokaista Kingston Wall -diggaria välttämättä olisi tarvinnut raahata fiilistelemään menneitä.

Tässä voi olla kyllä myös paljon sitä, että siihen aiempaan settiin liittyi pitkästä tauosta johtuen paljon tunnelatausta. Nythän tähän on ehtinyt jo vähän tottua :) Hienoja keikkoja toki nämä viimeisimmätkin.
 
Suosikkijoukkue
Kiekko-Vantaa, HPK, symp. Haukat, divarit
Tänään tipahti näköjään muutama uusi Makian kanssa yhteistyössä tehty vaate eetteriin. Toivottavasti Nordiksellekin tulee joku exclusive-paita myyntiin.

Espoolainen Fat Lizard oli Nordiksen keikkaa ajatellen pannut Taste Of Kingston Wall-lageria, jossa on Bruno Maximuksen taiteilema etiketti. Pitänee käydä etkoilemassa siis Espoossa ennen jäähallia.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taisin toivoa jossain viestissä vähintään kahden tunnin keikkaa ja se ainakin toteutui, kun päästiin kolmen tunnin päälle. Kovin montaa biisiä lukuunottamatta joitain Mushroomsin osia ja Trilogyn pitkän putken pätkiä ei jäänyt kuulematta.

The Real Thing kuultiin myös melko pitkänä versiona, introa oli kyllä (ymmärrettävästi) lyhennetty mutta oikeastaan kaikki oleellinen siitä kuultiin ja Markus Pajakkala kävi häröilemässä onnistuneesti saksofonin kanssa. Pajakkalan, joka vieraili aika monessakin biisissä, lisäksi vieralijana kuultiin Kuoppiksen rumputeknikkoa ja oppipoikaa Erik Nickullia toisen rumpusetin ääressä, Palekastro sisälsi kunnon battlen. Nickull rummuttelee myös The Kinky Thing-tribuuttibändissä.

Esittelinkin jo toisessa ketjussa tuota Taste of Kingston Wall-tölkkiä, mutta kun etiketin sai näperrettyä irti nätisti ja säilyi taskussakin hyvänä, niin liitetäänpä se tähän koko komeudessaan. Ei taida tätä tulla kauppoihin?
 

Liitteet

  • Taste of Kingston Wall.jpg
    Taste of Kingston Wall.jpg
    1,9 MB · kertaa luettu: 96

Särkilauma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, RoKi, Sharks, Lions, Seahawks
Muuten loistava keikka, mutta tuo pääosan vokaaleista vetänyt laulaja ei sopinut omaan korvaan ollenkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös