Mäkihyppykausi 2019–2020

[ritaripervonen]

Pitäisi varmaan jo avata tästä suomalaisten muinaisesta menestyslajistakin ketju, kun legendaarinen Keski-Euroopan mäkiviikko lähestyy. Kolme suurinta voittajasuosikkia tulevalle kiertueelle ovat kiertueen edellinen voittaja Ryoyu Kobayashi, kaksi sitä edeltävää vienyt Kamil Stoch sekä Stefan Kraft, joka vei tittelin kaudella 2014-15. Mäkiviikon aiemmista voittajista on mielenkiintoista nähdä myös Peter Prevcin ja Gregor Schlierenzauerin nykyvire. Mäkihyppy on muutenkin nykyisin pääosin kokeneiden urheiljoiden heiniä, toisin kuin ammoisina v-tyylin alkuaikoina, jolloin nuoria sällejä puski liki joka kisassa esiin puskista. Myös tuulikompensaatio on tasoittanut suurimpia yllätyksiä viime vuosina ja vaikka laji on herkkä, niin erityisesti mäkiviikolla, jossa pitää onnistua neljässä eri kilpailussa, jyvät erottuvat kyllä akanoista. Mainittujen mestarimiesten lisäksi panoksensa mäkiviikon voittotaisteluihin antanee ainakin Karl Geiger sekä Norjan laaja joukkue, josta kovimpia lienevät Tande, Johansson ja Forfang. Lisäksi vähintään yksittäisissä kisoissa voivat säväyttää mm. Puolan kova ponnistaja Kubacki, viime kaudella selkeän kehitysaskeleen ottanut Sveitsin Peier sekä tällä kaudella samanmoiseen loikkaan kyennyt Itävällan Aschenwald.

Suomalaiset ovat tosiaan viime vuosina jääneet jälkeen useista kilpailijamaista sekä lajiin panostettujen taloudellisten resurssien, teknisen kehityksen että harrastajamäärien suhteen. Realismia ei ole siten odottaa laajaa suurmenestystä lähivuosina, mutta yksittäisiä huippuhyppääjä täältäkin voi silti tulla. Lähimpänä kansainvälistä kärkeä on Antti Aalto, jolla on periaatteessa potentiaalia pöljänä päivänä jopa top10-sijoitukseen, mutta alkukausi on ollut aika vaisu ja pisteille pääsy mäkiviikon useimmissa kisoissa olisi jo ihan hyvä suoritus. Muilta pisteille pääsy vaatii nappisuoritusta ja pientä onnea. Kytösaho, Alamommo ja Nousiainen ovat toki vielä varsin nuoria hyppääjiä ja vaikka/koska mistään superlupauksista ei ole kenenkään kohdalla kysymys, niin aikaa on vielä kehittyä. Kuten sanottua, useimmat mäkihyppääjät saavuttavat uransa parhaat tulokset vasta hiukan varttuneemmalla iällä.

Silti on rehellisesti myönnettävä, että Suomen kokonaistaso on laskenut oikeastaan vuosi vuodelta, eikä lupaavia junioreitakaan taida juuri olla. Sama on oikeastaan myös naisten puolella, jossa myös täällä ollaan edelleen kaukana kansainvälisestä kärjestä, vaikkei Julia Kykkänen enää ainoa kansainvälisiä kisoja kiertävä naishyppäjäämme olekaan. Mäkihyppy on silti hieno laji ja perinteetkin velvoittavat harrastamaan sitä edelleen täällä. Ruotsin tielle en nimittäin haluaisi. Siellähän mäkihyppy on käytännössä kuollut viime vuosikymmeninä, eikä yhdistettyä ole kaiketi juuri koskaan kilpailumielessä harrastettu. Perinteisten pohjoismaisten hiihtolajien osalta länsinaapurissa on keskitetty siis tyystin vain maastohiihtoon, johon on pystytty siten ehkä resurssoimaan enemmän voimavaroja.

 

[TrafficIsland]

Tulin mäkiviikon alla tänne availemaan mäkihyppyketjua uudelle sesongille, mutta homma olikin näköjään jo hoidettu, kiitos siitä @ritaripervonen .

Suomen mäkikotkien vuosia kestäneeseen matalalentoon tuli tosiaan alkukaudesta Rukalla mukava poikkeus, kun ikuiseksi lupaukseksi tuomittu Niko Kytösaho onnistui ottamaan uransa ensimmäiset mc-pisteet. Mielenkiintoista nähdä miten Niko loppukaudesta esiintyy. Jos mäkiviikolla tulisi pari hyvää onnistumista (=sijoituksia mc-pisteille), niin loppukaudesta voisi olla mahdollista nähdä hyvinkin nousujohteista tekemistä nuorelta mieheltä. Antti Aalto sen sijaan on hyvän viime kauden jälkeen valitettavasti ottanut takapakkia, liekö sitten lentopallossa tulleella nilkkavammalla osuutta asiaan. Muista suomalaisista ei oikein edes ole mitään sanottavaa, sen verran alhaisella tasolla on menty. Mäkiviikolle Aallon ja Kytösahon mukaan lähtee Eetu Nousiainen.

Kärjessä parhaana yksilönä tuntuu tällä hetkellä jatkavan viime kauden komeetta Ryoyu Kobayashi. Tutut nimet Kraft, Stoch ja Tande ovat myös ottaneet voittoja, joskin myös uusia kasvoja terävimmälläkin huipulla on näkynyt. Yksi jännityskohde mäkiviikolle on myös ikivihreän Noriaki Kasain tilanne, mielenkiintoista nähdä onko mies vielä Japanin joukkueessa ja pääseekö mukaan kilpailuihin tai jopa mc-pisteille.

Maiden voimasuhteissa tuulet ovat taas kääntyneet muutaman vaisumman kauden jälkeen Itävallalle suotuisaksi. Myös Norja on ollut vahva, tosin alkukaudesta tulleet voitot saattoivat mennä enemmänkin pukukikkailun piikkiin. Puola ja erityisesti Saksa taas ovat ottaneet takapakkia. Kuusi kovaa maata (Itävalta, Norja, Saksa, Puola, Slovenia, Japani) tuntuvat tälläkin kaudella jakavan leijonanosan kärkisijoista ja muille jää edelleen vain murusia menestyksestä yksittäisten hyppääjien onnistumisten kautta.

 

[TrafficIsland]

Oberstdorfin klassikkokisa takana ja Suomen osalta tulos oli surkea: vain yksi hyppääjä (Aalto) kisaan ja hänkin heti avauskierrokselta ulos. Kisan parasta antia tv-katsojan kannalta oli Kuningaskotka Ahosen debytointi mäkiviikolla kommentaattoripuolella, ei ottanut liikaa roolia mutta toi uudenlaista asiantuntemusta studioon ja mukavasti kertaili myös omia hyppyvuosiaan. Hannula sekoili nimissä pariin kertaan taas aika huolella, niistä voisi Ahonen antaa jatkossa hieman piikkiä...

Kobayashi jatkoi siitä mihin edellisellä mäkiviikolla jäi, huikeaa tekemistä japanilaiselta. Voi olla että tälläkin kerralla suurin jännitys voittotaistelussa tulee siitä, saako Kobayashi täydet neljä voittoa vai ei.

 

[Pavlikovsky]

Tässäkään ei isossa kuvassa ole mikään muuttumassa uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä. Valmennukset ovat suomalaisilla vaihtuneet kuin menopeli mustalaisella ja tuloksena että yksi hyppääjä on saatu edes mukaan pääsääntöisesti mc-kiertueelle useimmin kuitenkn karsiutumaan kuin pöljänä päivänä toiselle kierrokselle.

Kun katsoo maailman kärkeä niin perustasossa on valtavia eroja jo ihan hyppyrikeulan vauhdeista lähtien. Uutta Kytösahoa tulee termillä ”lahjakkuus” , mutta perustaso valahtaa välittömästi kauas edes siitä, että päästäisiin mihinkään kisaan mukaan. Joku Jarkko Määttä on tyypillinen esimerkki jonka kohdalla on vuoroin mikäkin asiantuntija hyppyjen jälkeen todennut kaikki mahdolliset ja mahdottomat virheet ajoituksesta lähtien mutta toinen toistaan identtisiä lentoja kumpuun seuraa vuodesta toiseen. Sitten todistellaan että kesä on tehty lujasti töitä. Joku tässä ei täsmää.

 

[I am not Jesus]

Tässäkään ei isossa kuvassa ole mikään muuttumassa uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä. Valmennukset ovat suomalaisilla vaihtuneet kuin menopeli mustalaisella ja tuloksena että yksi hyppääjä on saatu edes mukaan pääsääntöisesti mc-kiertueelle useimmin kuitenkn karsiutumaan kuin pöljänä päivänä toiselle kierrokselle.

Kun katsoo maailman kärkeä niin perustasossa on valtavia eroja jo ihan hyppyrikeulan vauhdeista lähtien. Uutta Kytösahoa tulee termillä ”lahjakkuus” , mutta perustaso valahtaa välittömästi kauas edes siitä, että päästäisiin mihinkään kisaan mukaan. Joku Jarkko Määttä on tyypillinen esimerkki jonka kohdalla on vuoroin mikäkin asiantuntija hyppyjen jälkeen todennut kaikki mahdolliset ja mahdottomat virheet ajoituksesta lähtien mutta toinen toistaan identtisiä lentoja kumpuun seuraa vuodesta toiseen. Sitten todistellaan että kesä on tehty lujasti töitä. Joku tässä ei täsmää.

Väitän, että suomalaisille olisi hyödyllisempää kierrellä Continental cuppia tms., josko siellä pääsisivät edes top 10-sijoituksille. Tuo olisi parempi paikka jopa Antti Aallolle tällä hetkellä. Ei tuo räpiköinti johda mihinkään MC:n puolella. Voisi kyllä loputkin itseluottamuksesta karista, kun jäisivät vielä B-cupissakin (hehe) ynnä muut sijoille.

 

[ritaripervonen]

Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että parhaimpia vastaan tulee kilpailla ja maapaikat maailmancupissa käyttää. Kukaan, etenkään vähänkään kokeneemmat tekijät, ei tavoittele ensi sijassa kakkoscupin kärkisijoja vaan tavoitteena on menestys maailmancupissa. Aalto olisi nykytasollaankin ihan kova tekijä Continental cupissa ja muut maajoukkuemiehet sitten omaavat yksittäisissä kisoissa sinne noin 10 sakkiin saumoja. Sikäli yksittäiset kisat "alhaallakin" voisi olla ok, jos se hyppyvire vaikka siten löytyisi.

Mäkihyppy on herkkä laji ja taso voi parantua tai romahtaa lyhyessäkin ajassa. Esimerkkinä tästä Norjan Tande, joka voitti suvereenisti kauden avauskisat, mutta nyt on vaikeuksia selviytyä edes alkukarsinnoista. Aallolla on jo valoa näkyvissä tunnelin päässä, seuraavassa kisassa voi olla hyvinkin kakkoskierroksella.

Viime päivinä on ollut mediassa puhetta painoasioista. Suksen pituus ei taida enää nykysäännöillä ja -puvuilla kompensoida tarpeeksi hyvin hyppääjän pituuden kanssa. Toivottavasti ei olla jälleen menossa anorektisempaan suuntaan hyppääjien mitoissa. Vuosituhannen vaihteessa oli paljon hirmu luikun, suorastaan sairaan oloisia sällejä mäessä. Sitä tuskin enää halutaan nähdä. Semminkin, kun naishyppäjien määrä on noista ajoista tuntuvasti lisääntynyt ja heille painonhallintakysymykset voivat johtaa vielä useammin ja vielä vakavampiin ongelmiin kuin miehillä. Sääntöjä tulisi siis noilta osin mahdollisimman pian viilata, jottei langanlaihoja kehoja pidä taas alkaa kituuttamaan kuiviin, jotta pärjäisi paremmin.

 

[-pasi-]

Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että parhaimpia vastaan tulee kilpailla ja maapaikat maailmancupissa käyttää. Kukaan, etenkään vähänkään kokeneemmat tekijät, ei tavoittele ensi sijassa kakkoscupin kärkisijoja vaan tavoitteena on menestys maailmancupissa. Aalto olisi nykytasollaankin ihan kova tekijä Continental cupissa ja muut maajoukkuemiehet sitten omaavat yksittäisissä kisoissa sinne noin 10 sakkiin saumoja. Sikäli yksittäiset kisat "alhaallakin" voisi olla ok, jos se hyppyvire vaikka siten löytyisi.

Joo ja noissa taitaa olla se että sponsorit kuitenkin saa näkyvyyttää maailmancupin kisoista, mäkiviikosta ym.. että se pienikin näkyvyys on pidettävä . Continental cupissa kuitenkin kulut taitaa olla suurinpirtein samaa tasoa kun maailmancupin kiertäminen (matkustuskulut ym.. osalta) joten jos haluaa edes ne karkkirahat saada jatkossa niin pakko olla mukana. Tietenkin jos ulkopuolinen rahoittaja rahoittaisi isommin touhua niin pystyisi tuotakin tekemään.

 

[Hagi]

Onkohan niin, että tämä perinteinen laji häviää Suomesta kokonaan seuraavan kymmenen vuoden sisään? Nuorissa ei ole yhtään lahjakasta hyppääjää tulossa ja resurssit ovat kaukana kilpailjamaista. Esm. Urheilulehteenkin kirjoittava Tuomas Virtanen totesi, että nykyään Hopeasompa-kisoissa TOP3 hyppäääjät eivät olisi takavuosina olleet edes 30 parhaan joukossa.

 

[-pasi-]

Onkohan niin, että tämä perinteinen laji häviää Suomesta kokonaan seuraavan kymmenen vuoden sisään? Nuorissa ei ole yhtään lahjakasta hyppääjää tulossa ja resurssit ovat kaukana kilpailjamaista. Esm. Urheilulehteenkin kirjoittava Tuomas Virtanen totesi, että nykyään Hopeasompa-kisoissa TOP3 hyppäääjät eivät olisi takavuosina olleet edes 30 parhaan joukossa.

Rahaa pitäisi jostain ainakin löytää jos lajille meinaa menestystä jatkossa. Paljon annetaan resursseissa tasoitusta jo pelkässä välinepuolella ja sitten vielä muut harjoitteluolosuhteet päälle. Jos syntyy niitä lahjakkuuksia niin niillä ei hirveät edellytykset päästä huipulle. Eikä taida jäädä pelkästään tuohon että MM-tasolla tarvittaisiin lisää resursseja lähivuosina taitaa lahota aika monta mäkeä ja vaatia lisää remonttia. Käytännössä taidettaisiin myös tarvita uusia mäkiä lähivuosina ja niihin kunnolliset harjoituskeskukset.

 

[TrafficIsland]

Antti Aalto hyppäsi tänään Romaniassa normaalimäen kisassa 19. sijalle, ja edellisenä viikonloppuna Kulmin lentomäessä saavutti hienosti sijat 6 ja 11. Aalto on toipunut alkukautta häirinneestä nilkkavammasta ja tulokset alkavat olla ihan mukiinmeneviä. Muita suomalaisia ei Romaniassa ole edes mukana, ja Kulmissakin Määttä ja kumppanit olivat tuttuun tapaan vain joukon jatkona pyörimässä.

Vaikuttaa siltä, että Aalto on vakiintumassa Suomen yksinäiseksi soihdunkantajaksi mäkihypyssä, vähän samaan tapaan kuin Kaisa Mäkäräinen on vuosikaudet ollut ampumahiihdossa. Mieleen tulee helposti, pitäisiköhän myös mäkihypyssä vielä kohdistetummin alkaa panostamaan yksittäiseen urheilijaan, jotta top3-sijat maailmancupissa ja arvokisoissa voisivat vielä tulevaisuudessa olla mahdollisia? Vai onko vielä mahdollisuuksia jollain konstilla saada tasoa laajemmin nostettua? Mitä mieltä palstatoverit olette?

 

[Huppu]

Antti Aalto hyppäsi tänään Romaniassa normaalimäen kisassa 19. sijalle, ja edellisenä viikonloppuna Kulmin lentomäessä saavutti hienosti sijat 6 ja 11. Aalto on toipunut alkukautta häirinneestä nilkkavammasta ja tulokset alkavat olla ihan mukiinmeneviä. Muita suomalaisia ei Romaniassa ole edes mukana, ja Kulmissakin Määttä ja kumppanit olivat tuttuun tapaan vain joukon jatkona pyörimässä.

Vaikuttaa siltä, että Aalto on vakiintumassa Suomen yksinäiseksi soihdunkantajaksi mäkihypyssä, vähän samaan tapaan kuin Kaisa Mäkäräinen on vuosikaudet ollut ampumahiihdossa. Mieleen tulee helposti, pitäisiköhän myös mäkihypyssä vielä kohdistetummin alkaa panostamaan yksittäiseen urheilijaan, jotta top3-sijat maailmancupissa ja arvokisoissa voisivat vielä tulevaisuudessa olla mahdollisia? Vai onko vielä mahdollisuuksia jollain konstilla saada tasoa laajemmin nostettua? Mitä mieltä palstatoverit olette?

Vaara on ehkä siinä että jos kovasti kohdennetaan vain yhteen urheilijaan niin voi sen seuraavan "anttiaallon" nousu jäädä tapahtumatta. Tai siis ajatusleikkinä jos näin olisi tehty kun Aalto ei vielä ollut noussut nykytasolleen vaan veteli siellä joukon mukana ja silloin olisi joukossa ollut joku kympin tuntumaan hyppäilevä niin olisiko Aalto sitten noussut nykyiselle tasolleen? Mutta kyllä tietysti kärjen pitää saada riittävä tuki tekemiselleen.

 

[TrafficIsland]

Joo, toki juniorityöstä ei kannata ensimmäisenä karsia. Lähinnä mieleen tulee nämä maailmancup-kiertueen kisat ja se, kannattaako sinne ylipäänsä ottaa mukaan urheilijoita, joiden maksimitasokin riittäisi hädin tuskin pistesijoille, ja todennäköisin lopputulos on siellä sijojen 35-45 kieppeillä tai jopa karsiutumisessa pois kisasta. Mäkihyppy on välineurheilua ja välineidenkin puolesta luulisi että yhden hyppääjän puvut, siteet yms. olisi helpompi optimoida kuin kolmen.

Laskin huvikseni tämän ja kahden viime kauden henkilökohtaisia mc-pisteitä suomalaisten osalta:

2019-2020

Aalto 119
Niko Kytösaho 10

2018-2019

Aalto 288
Eetu Nousiainen 4
Andreas Alamommo 2
Jarkko Määttä 2

2017-2018

Aalto 13
Nousiainen 6

2016-2017 olikin sitten vielä aikaa, jolloin kuningaskotkakin oli vielä mukana ja Aalto taas ei.

Joka tapauksessa Aalto on kerännyt viimeisen kolmen kauden ajalta pisteitä 420 ja muut yhteensä 14. Aallon pistesaldo on siis 30-kertainen muihin hyppääjiin verrattuna. Aalto on nyt 24-vuotias eli parhaat vuodet ovat hyvin todennäköisesti vielä edessä. Jotenkin nyt tuntuisi että olisi hyvä aika tehdä mahdollisimman iso satsaus siihen suuntaan että saadaan se yksikin hyppääjä säännöllisesti taistelemaan top10-sijoituksista. Jos Kytösaho, Mico Ahonen tai joku muu nuorisokaartin edustaja osoittaa kehityksen merkkejä niin sitten tietysti tilanne on toinen.

 

[Huppu]

@TrafficIsland Ja en siis varsinaisesti ole eri mieltä mutta lähinnä sitä että ennustaminen on joskus vaikeaa. Määttä on muutaman kuukauden Aaltoa vanhempi, muut tuossa on Aaltoa nuorempia, Nousiainen nyt sen ikäinen mikä Aalto oli 2017-2018-kaudella ja Alamommo ja Kytösaho vielä nuorempia. En tarkoita että heistä välttämättä kukaan tulee koskaan mitään esittämään mutta jos silloin 22-vuotias Aalto olisi pudotettu minimiresursseille tai porukasta jos mukana olisi ollut joku "nykyinen Aalto" niin olisiko tämä nousu jäänyt tekemättä? Se lähinnä on riskinä.

 

[LaiLaiLei]

Osaako joku palstan mäkihyppytietäjä kertoa, onko Puola aina ollut ns. perinteinen mäkimaa, vai ovatko nämä Stochit, Kubackit ja Zylat sun muut nousseet huipulle Malyszin ajan menestyksen tuomasta nosteesta maan mäkihypylle? Aloin asiaa miettimään nyt mäkikisaa katsoessani. Ei ainakaan äkkiseltään tule mieleen ketään 70-90 lukujen puolalaista hyppääjälegendaa (ei sillä, että osaisin kovin montaa tämän ajan hyppääjää muistakaan maista nimetä).

 

[Pavlikovsky]

Osaako joku palstan mäkihyppytietäjä kertoa, onko Puola aina ollut ns. perinteinen mäkimaa, vai ovatko nämä Stochit, Kubackit ja Zylat sun muut nousseet huipulle Malyszin ajan menestyksen tuomasta nosteesta maan mäkihypylle?

On Puolasta aina tullut hyppääjiä, Malyszin lisäksi esim. aikanaan Robert Mateja jonka heti muistin, mutta eivät he omaa sellaisia perinteitä kuin vaikka mitä Suomi. Siispä Malysz lienee ollut suuri vaikuttaja ja tuo Zakopanen osakilpailu myös. Nykyhyppääjät siis tuskin muistavat mitään mistään Nykäsen ja Weissflogin ajoista.

 

[LaiLaiLei]

On Puolasta aina tullut hyppääjiä, Malyszin lisäksi esim. aikanaan Robert Mateja jonka heti muistin, mutta eivät he omaa sellaisia perinteitä kuin vaikka mitä Suomi. Siispä Malysz lienee ollut suuri vaikuttaja ja tuo Zakopanen osakilpailu myös. Nykyhyppääjät siis tuskin muistavat mitään mistään Nykäsen ja Weissflogin ajoista.

Mateja itsellekkin nyt nimenä muistuu mieleen kun sanoit. Tuttu nimi, kun 2000-luvun vaihteessa viimeksi kunnolle mäkihyppyä seurannut. Hainkin enemmän nimiä tuolta ajalta ennen V-tyyliä, jolta nuo perinteet monille koville hyppymaille ovat tulleet. Mutta niin kuin sanoitkin, siltä ajalta ei ilmeisesti Puolalla vielä kovin vahvoja perinteitä ole.

 

[El Gordo]

Pjotr Fijas 194 metriä never forget