Dufvasta kyllä hyvät muistot Lukossa. Toi ryhtiä organisaatioon ja oltiin käytännössä joka kausi budjetin edellyttämillä sijoilla, mistä edeltäjät ja seuraajatkin jäävät kauas. Kaksi katkeraa 3-4 välieräsarjaa ja tietysti legendaarinen Jokerit-sarja päällimmäisinä mielessä.
Voi hyvä jumala sentään.
Eka kausi täysi katastrofi, jonka dufvan tuuriksi pelasti työsulku tanskalaisineen. Ilman heitä säälien ulkopuolella 100%. Kausi päättyi Jokeri-sensaation jälkeen viiden ottelun tappioputkeen, joka taitaa edelleen pudotuspeleissä olla maailmanennätys.
Pyöröovista vilisi saunakavereita, selänpesijöitä, sukulaisia ja muita "tekee tarvittaessa maalin" -hasbeenejä milloin mistäkin. Roolit ja peluutus meni joidenkin kohdalla pitkälti saunakaveritason mukaan.
Sitten pari kautta kruunautui katkeriin Tappara-sarjoihin. Materiaali Zapolskin johdolla olisi voinut molemmissa tapauksissa riittää päätyyn mutta valmennus ei lähimainkaan.
Viimeinen kausi meni sitten taas sketsihommiksi kun taustalla uimalakki kasasi jo Jukurien joukkuetta, josta Piitulainen taas kertoikin muutama päivä sitten Iltasanomissa.
Aivan täysin hupiukko koko valmentaja, mitään annettavaa ei ole enää vuosikymmeneen ollut.
Onneksi noista ajoista ollaan jo helvetin kaukana niin ajallisesti kuin Lukko organisaationa.