Hyvä koutsi on erityisesti hyvä henkilöjohtaja. Ihmistuntija, joka tunnistaa tilanteen ja osaa soveltaen käyttää metodia, joka kyseisen henkilön kohdalla toimii yksilön ja lopulta joukkueen eduksi.
Ei se aina mene niin, mutta Lukossa on viime kaudelta 2 pelaajaa, jotka eivät enää ole osa joukkuetta. 2 kovaa kaveria, joilla molemmilla olisi ollut isoa roolia tarjolla.
Lähtö ei sen enempää Pospislin kuin Pooleyn kohdalla ollut normaali siirtymä uralla eteenpäin.
(Rehellisesti sanottuna se ei ole sitä Skalickyn kohdallakaan koska mitään sellaista ei TPS pysty esittämään, mihin Lukko ei voisi taloudellisesti vastata.
Saarijärvi, Klok, Audette ovat normaaleja urakehitysiirtymiä.)
Ilmapiiri Lukossa muuttui radikaalisti kaudelle 21-22. Jotakin sellaista tapahtui, joka muutti kultalaivan kurssia tuntuvasti.
Toivottavasti korjausliikkeitä on tehty, virheistä opitaan ja saadaan Lukosta jälleen sellainen seura, johon on hyvä tulla ja jossa ilmapiiri on sellainen, jossa viihdytään useampikin vuosi ja ollaan yhtä perhettä. Sitä organisaatio nimittäin parhaimmillaan pelaajille on. Perhe.
Kaupungin koolla tai shoppailumahdollisuuksilla tai yökerhoilla ei ole mitään merkitystä suhteessa siihen, että pelaaja tunnistaa olevansa tärkeä osa yhteisöä. Että välitetään ja arvostetaan.
Ne ovat ihmisen perustarpeita.