Taas me voitettiin
Peli ei ollut hyvää, mutta pisteet ovatkin pääasia. SaiPa olisi kyllä tuolla hyvällä vieraspelityylillään ansainnut vähintään pisteen jottei kuukautisveren värisessä paidassa pelaava suippokorvajoukkue olisi karannut, mutta valitettavasti (SaiPan kannalta) noutaja tuli jo varsinaisella peliajalla.
Jo Lukon jäälletulo enteili sitä ettei kaikki ole kohdallaan. Valot alkoivat vasta vilkkua kun ensimmäinen Lukkolainen jo luisteli jäällä, kuuluttaja ei ehtinyt ollenkaan mukaan hehkuttamaan ja yleisökin katseli mykkänä muutaman hassun lipun liehuessa kaukalossa kaartelevaa Lukkoporukkaa.
Sama uneliaisuus jatkui koko avauserän ajan. Vladimir Machulda riisti kiekon Saarelalta (vai keltä?), nousi laidasta ja kiekko lipui verkkoon jostain Vehasen kainalosta. Sitä ennen Pete oli jo tosin ehtinyt torjumaan yhden Petr Sachlin avopaikan. Torkki tasoitti kolme minuuttia myöhemmin, mutta se maalikaan ei Lukkoa sytyttänyt taisteluun, ja aivan ansaitusti SaiPa pääsi erätauolle johdossa. SaiPan johtomaali ei ollut Vehasen moka vaan kenttäpelaajien: neljä miestä katseli hyökkäyssinisellä kun Machulda luisteli välistä kiekon kanssa, nousi maalin kulmalle ja syötti Kauppiselle jolla oli mahdottoman helppo työ pistää kiekko verkkoon.
Toinen erä alkoi yhtä aneemisesti Lukon kannalta kuin avauseräkin, mutta pelin edetessä Lukko otti ohjat käsiinsä, johtuen luonnollisesti siitä että sai pelata ylivoimaa erässä kuusi minuuttia. Maalit jäivät puuttumaan, mielestäni mitään vaarallisia paikkoja Jamon maalilla ei ollut toisessakaan erässä (kuten ei ensimmäisessäkään), mutta eipä SaiPakaan toisessa erässä Vehasta paljon hätyytellyt. Erätauko alkoi neljä minuuttia etuajassa kun jää alkoi sulaa. Mistähän sekin johtuu että helvetinmoisella pakkasella jäähallin jää ei kestä?
Kolmas erä oli sitten vanhaa tuttua Lukkoa. Ne neljä toisesta erästä pelaamatta jäänyttä minuuttia mentiin vielä samaa tahtia mutta kun puolia vaihdettiin niin johan alkoi tapahtua. Jostain kumman syystä Lukko rupesi taklaamaan vasta kolmannessa erässä, ja pääsikin niiden avulla peliin kiinni. SaiPa ei juuri muuhun pystynyt/muuta yrittänyt kuin ronkkia, roikkua ja lyödä pitkää päätyyn. Ylivoima ei nytkään tuottanut tulosta, ja kun Taksutti joutui jäähylle niin rupesin kyllä minäkin kynsiäni pureskelemaan kun pelkäsin että Sachl-Machulda kaksikko tekee kolmannen osuman. Ei tehnyt, vaikka Vehasen maalilla olikin ajoittain ruuhkaista. Nielikäinen otti sitten hölmön kakkosen Lukon maalin edessä kampituksesta ja Lukko pääsi ylivoimalle. Kampitus oli tahaton, mutta kylläkin selvä jäähyn paikka, eikä Lukko aikaillutkaan kuin kuusi sekuntia: Toni Porkka oli maalin edessä aiva yksin ja ohjasi Sami Torkin syötön verkkoon. Hienosti Toke malttoi mielensä eikä lähtenyt itse yrittämään hyvästä paikasta vaan antoi Tontolle. Jamo ei maalille mitään voinut. Aika pian tasoituksen jälkeen kävi selväksi että SaiPa tyytyy tasatilanteeseen ja yrittää päästä jatkoajalle, eikä Lukkokaan millään riskillä voittomaalia hakenut. Vladimir Machulda karkasi taas kerran puoitoista minuuttia ennen loppua läpiajoon, Vehanen näytti kaatuvan tahattomasti ja ajattelin että Machulda nostaan kiekon sen yli maaliin mutta Pete aavistikin oikein ja torjui upeasti. Minuutti ennen loppua sitten Topi Lehtonen laukoi ja kiekko muutti kahden pelaajan kasasta suuntaa, eikä Jamolla ollut siinäkään mitään mahdollisuuksia torjua. Loppu oli sitten vain kosmetiikkaa, ei SaiPalla enää paljoa yritystä ollut tuossa viimeisen minuutin aikana.
Niinkuin edellä todettiin niin hyvän joukkueen merkki on se että voitetaan huonollakin pelillä. Varsinkin sarjataulukossa alempana olevat pitää aina kotona kukistaa, ja tärkeä voitto tämä oli sikälikin että ensi viikolla on vastassa Kärpät vieraissa ja TPS kotona. Niistä saattaa jopa molemmista tulla turpaan, nyt kun Kärpät meni ja sössi kauden pohjanoteerauksessaan pisteet mooniksille niin Lukkoa vastaan Kärpät ei varmaan jätä mitään sattuman varaan. TPS puolestaan ottaa varmasti ainakin pisteen viikon päästä Äijänsuolta, mutta toivottavasti Lukko ottaa siitä kaksi pistettä. Joka tapauksessa nämä nyt viikon aikana otetut kuusi pistettä tulevat tarpeeseen.
Paras osa Lukosta oli STT-ketju, ainoa joka kahdessa erässä pystyi pelaamaan omalla tasollaan. Toinen ajoittain väläytellyt ketju oli Taksutin johtama kolmonen, ja tekihän kanukkiketju sen voittomaalin mutta ei juuri muuta mainittavaa aikaan saanutkaan. Puolustajista Janne Niskala pelasi kauden huonoimman pelinsä, mikä mahtoi sekoittaa Jannen ajatukset niin että pelistä ei tullut mitään? Janne oli Lukon huonoin pakki nyt.
Vehanen maalissa torjui taas hyvin, vaikka se SaiPan avausmaali hänen piikkiinsä meneekin. Huippuna tuo puolitoista minuuttia ennen loppua otettu Machuldan läpiajo, turhaan ei Peteä kehuta liigan parhaana rankkarien ja läpiajojen torjujana.
SaiPan paras oli Machulda, eikä paljon jälkeen jää Sachl. Myllys maalissa torjui mitä torjuttavissa oli, mutta jäi kyllä veskarien kisassa Vehasesta jälkeen.
Punaviivakerhokin siellä päädyssä E2-katsomossa näytti olevan. Ei tainnut olla koko kerho liikkeellä, vai oliko vain osalla punaiset takit päällä? Joka tapauksessa hauskaa näytti sielläkin olevan, ja kyllä siellä joku SaiPaakin huusi. Muuten oli yllättävän paljon katsojia paikalla, 3444 ei SaiPaa vastaan ole huono määrä.
Tuomari Laaksonen sai moitteita mutta minun mielestäni hän ei nyt pahasti epäonnistunut. Enemmänkin pihalla oli se linjatuomari joka kolmannessa erässä vihelsi ensin Lukolle kolme ei-paitsiota paitsioksi, ja jätti sitten neljännen kerran viheltämättä vaikka se oli selkeä paitsio.
Semmosta. Homma jatkuu.