Matka jatkuu
Lukon voitto oli ennen kaikkea Joukkueen voitto. Rautakorpi kiteytti asian hyvin, sarjassa nähtiin urheilullinen ratkaisu Lukon ottaessa voiton. Ainoa tappio tuli otteen herpaannuttua anteeksiantamattomalla tavalla. Maanantain kaltaista peruuttelua ei saa enää esittää. Selkeä voitto luovutettiin täysin turhaan pois. Viidennessä pelissä Lukko pelasi erittäin hyvin ja lopulta HIFK oli aseeton, vaikka tilastot hämmästyttävät yhä.
HIFKin hermokontrolli ei pitänyt. Kaukalossa nähtiin kohtuullisen kurittomasti pelannut tähtilauma, joka ei päässyt lähelläkään materiaalin edellyttämään tasoa. Hyvässä joukkueessa synergiaetu pelaajien yhteistyöstä jäi täysin saamatta tai oli jopa negatiivinen. Jokisen kiukuttelu viimeisessä erässä, oli piste iin päälle. Yhtä heikosti joukkueena pelaavaa ryhmää ei taatusti tule enää vastaan.
Lyhyesti sarjan otteluista
En viitsi enää kirjoittaa yksittäisiä raportteja. Tässä muutama huomio ottelukohtaisista avaintekijöistä.
Ensimmäinen ottelu oli vedenjakaja. Lukko oli selvästi odottavalla kannalla ja vasta Hämäläisen näytettyä mallia onnistui Saarela tasoittamaan ottelun. HIFK oli tässä vaiheessa sortunut aivan liikaan passiivisuuteen. Jatkoajalla Fagerstedt teki puhtaan maalin, vaikka teknisesti tuomio meni oikein, peli oli vihelletty poikki. Tämän jälkeen Toporowskin maali oli sarjan ylivoimaisesti tärkein maali. Se muutti koko joukkueen henkistä vireystilaa ja antoi uskoa voittamiseen. Tärkein yksittäinen ottelu koko joukkueelle. Viime kausi pyyhittiin pois lopullisesti tässä pelissä. Samalla katkesi erittäin pitkä ja ikävä pudotuspelien tappioputki.
Toinen ottelu viitoitti koko sarjan. Se oli ohitse jo ensimmäisessä erässä. Erittäin hyvin latautunut Lukko näytti millainen Joukkue tulee olemaan kotonaan. En muista ikinä nähneeni Äijänsuolla, niin vakuuttavaa esitystä potentiaalista mestaria vastaan, kun Lukko ensimmäisessä erässä esitti. Kaikki paikalla olleet tajusivat jo siinä vaiheessa, että Äijänsuolla voittaakseen joukkueen täytyy olla aivan toisella tasolla kuin HIFK oli.
Kolmas ottelu oli kauneusvirhe, näin jälkikäteen paraatimarssilla. Lukko olisi pystynyt voittoon käyttämällä omia vahvuuksiaan ja uskomalla niihin. HIFK päästettiin aivan turhaan mukaan peliin ylivarovaisella ja passiivisella pelillä kolmannessa erässä. Karvaus laski ja hyökkäyksiin ei panostettu. Pahinta oli karvauksen hyytyminen, jolloin HIFK pääsi liian helpolla hyökkäysalueelle. Toivottavasti opetus ei unohdu koko kevään aikana. Viesti oli onneksi torstaina mennyt selkeästi perille.
Neljäs ottelu oli tasainen vääntö, jälkikäteen sarjan jännittävin. Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä selkeämmin se kääntyi Lukolle. HIFKillä oli näennäisesti taas kenttä hallussaan. Merkittävää on ettei HIFK pystynyt tekemään yhtään maalia kummassakaan Rauman ottelussa.
Viides ottelu oli kosmeettinen. Ottelu kuvastaa hyvin koko sarjaa. Kiekkoa saa pitää laidoissa ja kulmissa. Laukaisukartta ja tilastot ovat jopa huvittavia. Roloson oli toki loistava, mutta hänen torjuntansa olivat lopulta koko joukkueen torjuntoja ja irtokiekoilla oli harvoin vapaa punapaita. Paketti oli tiivis ja huolimatta HIFKin erittäin vahvoista sekä taitavista pelaajista Lukon maalilla nähtiin lopulta yllättävän vähän liikettä. Maalin eteen tai sektoriin oli HIFKillä kovin vähän asiaa. Yksi voittavan joukkueen tärkeimpiä paikkoja, on oman maalin edusta. Aravirran HIFK ei päässyt ollenkaan kakkoskiekkoihin ja Matikaisen HIFK ei päässyt niihin enää hurmoksen kuoltua.
Kaikissa otteluissa HIFK laukoi huomattavan paljon enemmän. Mutta todellisia vaarallisia paikkoja oli suhteessa laukauksiin vähän. Silti on selvää, että yksi tärkeimmistä pelaajista oli Roloson, joka selvitti myös monta vaikeaa paikkaa.
Katse pelaajiin
Sarja maksoi myös Lukolle yllättävän paljon, vaikka kaikki vielä pelaavat. Lepo tulee hyvää väliin. Kaikkiin vammoihin se ei tule välttämättä riittämään. Silti oli erinomaisen hienoa ja tärkeää laittaa sarja poikki jo nyt.
Ykkönen selvisi tilastollisesti hyvin, mutta loppua kohti HIFK onnistui pitämään sen liian pimennossa. Saarela pystyttiin kahdessa jälkimmäisessä vierasmatsissa pelaamaan täysin pimentoon, vaikka pisteille hän toki pääsi kummassakin matsissa. Erityisesti Pasille lepo on nyt tärkeä asia. Pirnes ei pystynyt säilyttämään tasoaan vierasotteluissa. Erityisen iloinen olen siitä, että Samista on vihdoin kasvanut mies, joka pelaa joukkueen eteen. Ykkösellä on vielä paljon enemmän potentiaalia, kun nyt on nähty. HIFK pystyi myös neutraloimaan ketjun liian helposti.
Kakkonen pelasi ailahtelevasti tämän sarjan. Mielenkiintoista on, että Larouchen ja Koiviston peli parani tuloksellisesti Toporowskin huilatessa ja Snellmannin pelatessa ketjussa. Larouchen pudotuspelit ovat olleet tuloksellisesti pieni pettymys, vaikka tilastot tulivatkin kuntoon viimeisessä ottelussa. Sitä ennen oli liian hiljaista hyökkäyspäässä, ehkä pää saatiin nyt auki Koiviston kanssa. Larouchen tärkeys on kuitenkin näkynyt mm. aloituksissa. Kakkonen pystyy myös huomattavasti parempaan. Toporowskista ei ole vielä saatu kaikkea sitä pelillistä hyötyä, mikä hänestä voitaisiin pudotuspeleissä saada. Toisaalta HIFKin pelaajat olivat erittäin lämpöisenä Topon kanssa, ihan syystä.
Kolmosketjulla on pelillisesti eniten parannettavaa. Se on ainoa ketju, joka ei ole vielä ratkaissut peliä. Mestarille on tunnusomaista, että myös kolmonen ja nelonen ratkaisevat pelejä. Tähtinen on hetkittäin väläytellyt ja sata nolla voitto Eepin maaliin ensimmäisessä pelissä oli todella tärkeä. Siivonen on periaatteessa Snellmania parempi ratkaisu Tähtisen ja Yli-Torkon rinnalle. Siivosella on tosin ollut jo parikin ratkaisu paikkaa, mutta A-junioreiden maalipörssin voittajan jyvä on edelleen hukassa. On hyvä, että paikkoja on pystytty luomaan. Mutta nyt odotetaan myös ratkaisuja.
Snellman osoitti eilen taas, että hänestä tulee vielä jääkiekkoilija. Jos tämä ketju pystyy nostamaan tasoaan, niin Lukolla on erittäin hyvät mahdollisuudet jatkossa.
Nelosketjun merkitys oli suurempi, mitä pidemmälle sarja eteni. Erinomaista toimintaa toistaiseksi. Nelonen on ollut Lukon tärkein ketju ja ylittänyt kaikki siihen etukäteen lataamani toiveet. Toivottavasti nöyrän tekemisen kautta peli jatkuu yhtä hyvänä. Erityisen vaikutuksen on tehnyt Yli-Junnila, joka on pelannut hämmästyttävän hyvin. Hänellä on hyvät kädet, kun jalat vielä pysyisivät liikkeessä hyökkäyksen aikana, niin hänestäkin voi kasvaa vielä paljon enemmän. Useasti on tehnyt mieli alkaa huutaa legendaarinen jalat jalat.
Normio on pelannut odotuksien mukaan hyvin, mutta vielä paremmin kuin varmasti kukaan odotti. Jos minun pitäisi valita parhaiten aiempiin esityksiin nähden pelannut hyökkääjä, niin valitsisin Normion kyselemättä. Myös Hagelberg on ylittänyt itsensä ja hänen periksiantamatonta luisteluaan ollut ilo katsoa. Toivottavasti ketju saa vielä hieman terävyyttä hyökkäyspäässä ja pystyy pelaamaan oman pään yhtä hyvin nopeampia joukkueita vastaan.
Puolustuksessa Niskala ja Pettinen ovat pelanneet hyvät pelit. Niskala on karistanut pois viime vuoden epäonnistumisen ja hänestä on kasvanut todellinen huippupuolustaja. Niskala oli HIFK-Lukko sarjan paras puolustaja. Hänen luisteluvoimansa ja mailatekniikkansa on ollut yksi Lukon hienoin osa-alue. Tietysti hänenkin pelissään löytyy vielä parannettavaa ja kolmannen ottelun jatkoaikamaalia Niskala todisti liian läheltä. Pettinen on pelannut varmasti. Pari täydentää hyvin toisiaan.
Gill ja Porkka takaavat Rolosonille työrauhan. Porkan ollessa poissa tuli ainut tappio. Lukko hävisi nimenomaan siinä paikassa, jossa Tonin olisi pitänyt olla kentällä. Ei Lukon puolustus kestä maajoukkuetason miehen poissaoloa. Gill on vääntänyt hyvin erityisesti oman maalin edessä, hän yksin torjui useita paniikkeja. Mutta terävyyttä ja päättäväisyyttä pitää löytyä tuon tason mieheltä vielä enemmän. Liike joutuu todelliseen testiin vasta tulevissa sarjoissa, kun vastustaja myös luistelee. Erityisesti alivoimassa kaikki maailman jääkiekkojoukkueet haluaisivat Gillin joukkueeseensa. Tämän parin pitäisi parantaa hyökkäyssuuntaan pelaamistaan huomattavasti.
Puolustuksesta täytyy nostaa esiin Hämäläinen, joka saattaa jäädä joissain kilpaluisteluissa. Mutta Hämäläinen on pelannut yksinkertaisesti erinomaisesti. Eepin kiekkovarmuudesta voisivat kaikki puolustajat ottaa oppia. Hänen miehensä myös harvoin tekee mitään järkevää. Yhdessä Bruunin kanssa he muodostavat ehkä Lukon varmimman parin. Hyökkäyksien tukeminen voisi tällä parilla olla vielä luokkaa parempaa.
Heikkinen joutui maanantaina liian kovaan paikkaan, vaikka pelasi kohtuullisesti aikaisemmin. Heikkiselle pitää nyt saada myös onnistumisia, etenkin loukkaantumisia silmällä pitäen. Uskon, että Heikkisestä tulee Lukon puolustuksen seuraava tähti. Kaikki edellytykset ovat ainakin olemassa. Harikkalan pukeminen viimeiseen matsiin oli hauska yksityiskohta, kentällä Jaskaa ei oikein näkynyt. Penkiltä löytyy vielä Honkaheimo, mutta hänen aikansa ei ole vielä. Ensi kaudella sekä Heikkinen että Honkaheimo alkavat varmasti näkyä puolustuksessa.
Todella paljon parannettavaa
Puolustuksen kiekkovarmuus ei ollut kaikissa tilanteissa riittävällä tasolla. HIFK pystyi muutamaan otteeseen sulkemaan pelinrakentelun liian helposti. Puolustuksen täytyy myös varautua siihen, että seuraavat vastustajat liikkuvat luokkaa paremmin. Erityisesti Jokerit ovat erittäin vaarallisesti liikkuvan näköinen joukkue. Kärpät ovat myös oletettavasti liikkeellä huomattavasti HIFKiä liukkaammin. Jokerit ja Kärpät ovat myös todennäköisesti valmistautuneet huomattavasti parempaan liikkeeseen ja jaksavat paremmin otteluiden loput. Erittäin mielenkiintoista nähdä pystyykö Lukko vastaamaan siihen.
Lukko tulee vastaavasti olemaan selvästi edellä väännöissä ja fyysisessä pelissä jo kokonsa tarjoaman edun turvin. HIFKin ja Lukon kohdatessa jäällä olivat ylivoimaisesti parhaaseen vääntöön pystyvät joukkueet. Siitä huolimatta on aivan turha luulla, että maalinedusväännöissä päästään helpommalla. Raa’alla voimalla maalin eteen ei enää yritetä tulla samalla tavalla, mutta voimaan yhdistyy nyt parempi liike. Se voi olla vaikeampi yhdistelmä Lukolle, sillä yksikään tämän vuoden Liigajoukkueista ei voita Lukkoa vääntämisessä.
Paljon tekemistä on myös hyökkäyksessä. Edelleen samoista syistä, jotka tulivat mainittua jo puolustuksen osalta. Parannettavaa löytyy etenkin hyökkäyksiin lähdöistä, vaikka kiekko ja miehet ovat liikkuneet välillä tyydyttävästi. Niitä voi parantaa loputtomasti ja puolustuksen ensimmäistä syöttöä ei voi kyllin painottaa. Liian usein se on annettu seisovalle miehelle. Syöttö pitäisi pystyä pelaamaan paremmin liikkeeseen. Tietysti karkuun luisteleva hyökkääjä on aina surullinen näky.
Vastahyökkäyksissä voisi olla vielä enemmän terävyyttä ja lähtö paljon räjähtävämpi. Viimeistely tuskin tulee jatkossa onnistumaan yhtä hyvin.
Ylivoima on ollut aivan liian heikkoa, vaikka tilastollisesti siinä on onnistuttu kohtuullisesti. Etenkään Larouchen johtama ylivoimaviisikko ei ole kyennyt tarpeeksi tasokkaaseen peliin tai edes kunnolliseen kiekonhallintaan.
Alivoimapelaaminen on ollut tyydyttävällä tasolla. Mutta HIFK pystyi ratkaisemaan ylivoimalla, joten ei siinäkään liikaa hurraamista ole ollut.
Katse eteenpäin
Lukolla on edelleen realistiset, vaikka pienet mahdollisuudet voittaa mestaruus. Nyt pitää vain keskittyä seuraavaan peliin. Oman pelinsä säilyttäen, Lukko voi voittaa tässä sarjassa kenet tahansa.
Vastus vain kovenee, eikä tässä olla vielä voitettu käytännössä yhtään mitään. Tekemistä riittää ja uusi vastustaja on aina edellistä valmiimpi. Jokerit ja Kärpät ovat kummatkin erittäin hyviä vastustajia ja todennäköisesti kummatkin tulee voittaa, jos mielii voittaa Liigakauden viimeisen ottelun.
42 on vastaus kaikkeen. Ehkä sittenkin. Unelma elää.
W