Mekin lähdettiin koko perhe katsomaan peliä. Vaimokin oli ensimmäisen kerran sitten kevään -94 pronssiottelun hallissa, ja 2-vuotias pikkuvesselimme oli ensimmäisen kerran kyseisessä paikassa.
Kun ajeltiin hallia kohti, pidin melkoista esitelmää siitä, kuinka Lukko näyttää närhen värkit Porin pojille. Takaisin tullessa olikin sitten jo hiukan hiljaisempaa.
Pelistä sen verran että ensimmäinen erä oli Lukolta ehkä koko kauden huonoin yksittäinen erä, ja tuurilla Ässät olisi voinut johtaa enemmänkin. Toisessa erässä Lukko ryhdistäytyi, mutta Piekkolan nukahtaminen aiheutti sen, että Ässät pääsi johtoon taas. Piekkola taisi olla niin puhki tilanteessa, ettei järki enää pelannut, vaan lahjoitti kiekon vieraille, ja siitä tuli maali.
Kolmannessa erässä sitten Lukko sai tuomarien suosiollisella avustuksella yrittää kavennusta, kun ensin Ässät päästettiin kahden maalin johtoon. Vain Saarela onnistui, ja kyllä oli aikakin, sillä paikkoja Pasilla oli ainakiin neljään maaliin. Tasoitustakin vielä haettiin kiitettävästi, mutta kun ei niin ei.
Tuomarit olivat surkeita, mutta nyt ei voi edes Länsi-Suomen toimittaja väittää, että he olisivat Lukolta voiton vieneet. Ei sinne päinkään, sillä niin paljon he Lukolle antoivat ylivoimaa vielä kolmannessakin erässä, ja välillä ihan naurettavista syistä, mutta kun se ei kulje, niin ei kulje.
Kyllähän Lukko aika hyvin maaleja on tehnyt ylivoimalla, mutta kun siinä ei ole minkäänlaista kuviota, kuten ei koko hyökkäyspelissä. Se on semmoista päätöntä kohellusta koko touhu, ja tänään kun siihen vielä sattui Vehasen huono peli, niin tappiohan siitä tulee.
Ihmetellä täytyy, miksi Lundell ei saa peliaikaa? Onhan Vehanen selvä ykkösveskari, mutta luulisi nyt että valmentaja pystyy näkemään milloin ei ykkösen peli kulje. Mielelläni näkisin joskus Lundellin tositoimissa, varsinkin kun Vehaselle sattuu näitä päiviä, jolloin jokainen kohti tuleva lääpäisy on vaarallinen.
Katsojia oli riivatun vähän, vaikka meiltäkin lähti peräti viisi katsojaa paikalle. Luulenpa, että täytyy mennä ajassa taaksepäin aina 80-luvun alkupuolelle ennen Lukon divarikautta, jolloin viimeksi Ässät on näin vähän katsojia Raumalle houkutellut. Kriisikokous on paikallaan nyt.
Kuten muija kotimatkalla sanoi hiljaa murjottavalle äijälleen: -Ei aina voi voittaa.
Ei tietysti voi, mutta olisi se edes joskus suotavaa. Lukollekin. Tässä on muutekin pitkä talvi edessä, ja jos kaikki pelit kotona hävitään, niin entistä pidemmältä ja synkemmältä se vaikuttaa.