Kompataan täältä vaimeasti, Kirjoittelija hallitsee kyllä sarkasmin mutta hemmolla näyttäisi olevan myös aimo annos inhimillisyyttä.
En ole aina nimimerkki Kirjoittelijan kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt olen ja veli todistaa väkevästi. Puhutaan siis miljonääreistä ja tv-ohjelmista.
Aamen, samoilla linjoilla täälläkin. Nimim. Jokeri-fani 1992-2014.
Tämä pelin taso –kysymys on mielenkiintoinen ja ansaitsisi ehkä laajempaakin pohtimista. Moni Jokeri-fani korostaakin usein nimenomaan pelin korkeaa tasoa verrattuna SM-Liigaan. Kukaan ei varmaankaan kiistä, etteikö keskimääräinen KHL-pelaaja olisi parempi kuin keskimääräinen Liiga-pelaaja. Silti väittäisin, että 90 % katsojista ei huomaisi eroa pelin tasossa, jos vaikka SaiPa ja JYP vetäisivät matsin Arenalla KHL-paidat päällä, tai päinvastoin. Kyse on enemmän mielikuvasta ja itsepetoksesta siinä mielessä, että yritetään perustella itselle (ja muille) miksi kannatetaan edelleen Venäjän liigassa pelaavaa venäläisomisteista pelaajaryhmää, jota Jokereiksi kutsutaan. Koska pelin taso.
Vielä pelin tasosta, itse näkisin sen olevan varsin suhteellinen käsite: esim. kaksi Mestis-jengiä voivat pelata hyvinkin tasokkaan ottelun, koska pelaajien taitotaso on suhteessa toisiinsa. Mestiksen tähdet ovat ylivertaisia taitotasoltaan muihin Mestis-pelaajiin nähden ja pystyvät esittämään kaukalossa huikeita yksilösuorituksia aivan kuten KHL-tähdet omassa liigassaan. Tietenkään Mestis-pelaaja ei pärjäisi KHL:ssä, mutta you get the point. NHL on sitten vähän eri juttu, koska kaukalo on kapeampi ja pelin luonne tämän takia erilainen.
Itselleni kannattamisessa on aina ollut kyse nimenomaan tunteesta, ei pelin, joukkueen, jäähallin, penkkien, cheerleadereiden tai videoscreenin tasosta. Tunne ”omasta joukkueesta” ja yhteenkuuluvuudesta, johon linkittyvät seuran perinteet ja historia. Ja tietenkin viha-rakkaus-suhde vastustajiin. KHL-Jokerit jättävät minut kylmäksi: ei tunnetta, ei yhteenkuuluvuutta, ei stadilaisuutta, ei omia junnuja, ei rakkaita vastustajia.
[/provo] Mites muuten U20 MM 2016, pelin taso oli sen verran ailahtelevaa ettei varmaan kovin moni KHL-fani seurannut? [/provo]
Kysymys: mihin ketjuun @Musta Nuoli kirjoitti tuossa pari, kolme vuotta sitten (?) sen mainion kirjoituksensa pahuudesta? Siinä siis ideana oli se, että liian usein pyrimme aina keksimään selityksen kaikkeen, mikä tahansa hirmuteko on taustalla, niin nykymaailmassa tekijää pitäisi aina ymmärtää. Nuoli summasikin, että välillä tulee ottaa huomioon, että maailmassa on yksinkertaisesti myös pahoja ihmisiä, aina ei löydy jotain selittävää tekijää, joka muuttaa hänet uhriksi.
Kirjoitus teki tuolloin vaikutuksen, olisin lukenut uudestaan.
Kysymys: mihin ketjuun @Musta Nuoli kirjoitti tuossa pari, kolme vuotta sitten (?) sen mainion kirjoituksensa pahuudesta?
Anneli Auer -, eikun siis Ulvilan surma -ketjussa sivulla 18 on pari viestiä, jossa asiaan viitataan. Olisiko tuolla tarkoittamasi?
Näin oikeistolaisesta logiikasta olisi Donald Trumpkin kateellinen. Vaikka onhan tietenkin Kentucky Fried Chickenin perustaja ”Eversti” Harland Sanders ollut nuoruudessaan koditon ja silti kokosi miljoonaomaisuuden, jolla voidaan perustella vaikka mitä.Nykyään vallitsevan psykologisoivan ajattelutavan mukaan tämän 1960-luvun alussa syntyneen henkilön olisi varmaan parasta olla kuntoutuksessa veivaamassa isäsuhdettaan. Ainakin järjestelmän tulisi tunnistaa tällaiset henkilöt jo nuorena, varustaa potentiaalisen massamurhaajan leimalla ja sysätä terapiaan.
Missä vaikuttaa nyt tämä henkilö, joka nuorena oireili samalla tavalla kuin monet koulusurmaajat ja muuhun rikollisuuteen taipuvaiset ihmiset?
Washingtonissa. Tarkoittamani henkilö on tietysti Barack Hussein Obama, Yhdysvaltain 44. presidentti."
Nimimerkin @BigRedCat tämänpäiväiset viestit yleisen jääkiekkokeskustelun "jääkiekko ja sattuma" -ketjussa ovat erittäin ansiokkaita. Chapeau!
Nimimerkin @BigRedCat tämänpäiväiset viestit yleisen jääkiekkokeskustelun "jääkiekko ja sattuma" -ketjussa ovat erittäin ansiokkaita. Chapeau!
Nykymeininkiin liittyy mielestäni yksi erityisen epätoivottava piirre, joka on erilaisten ryhmittymien alentunut kynnys uhmata ja jopa rikkoa tietoisesti lakeja esimerkiksi mielenosoituksissa tai muissa julkisissa joukkokokoontumisissa. Väkivaltaisesta käyttäytymisestä, Ilkivallasta ja paikkojen särkemisestä on tullut yhä tavanomaisempi osa toimintaa, kun oma porukka kertoo julkisesti mitä mieltä mistäkin ollaan. Tämä ei ilmene pelkästään yhden porukan tai mielipidesuuntauksen käyttäytymisessä, vaan hulinaherkkyyttä tuntuu olevan vähän joka puolella entistä enemmän.
Joka penteleen vähemmistö kuvittelee, että riehumiseen ja lain omiin käsiin ottamiseen on muka jonkinlainen moraalinen oikeus, jotta "oikea viesti" menisi paremmin perille. Tällaiset luulot pitää ottaa pois.
Mielestäni poliisilla pitäisi olla nykyistä laajemmat oikeudet puuttua kaikenlaatuisten hulinoitsijoiden riehumiseen, mielellään niin että vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle torjuttaisiin jo ennakoivasti. Järjestyksessä tapahtuva mielenosoittaminen on asia erikseen, mutta uhkaavan käyttäytymisen ilmeneminen vaikkapa juuri mielenosoitukseksi tarkoitetussa tilaisuudessa lietsoo häiriökäyttäytymistä, kuten monet kerrat on nähty. Väkivallalle, esineiden heittelylle ja minkä tahansa lyömäaseiden käyttämiselle pitää olla nollatoleranssi; jos tällaista riehumista esiintyy, niin osallistujilla pitää olla tiedossa, että sellainen lopetetaan tarvittaessa vaikka pampuin, kumiluodein tai vesitykein. Samoin kasvojen peittämisen mielenosoituksissa ja määrätyissä muissa tilaisuuksissa pitäisi olla pidättämisperuste ilman eri varoitusta, ja sellaisesta tulisi säätää vähintään sakkorangaistus. Mikäli samassa tilaisuudessa on hulinoitu, vaikka vain heitetty kiviä, niin kasvojen peittämisestä tulisi antaa kovennettua.
Paljon roskaa ja typerää vänkäämistä mahtuu tunteita herättävään ketjuun Äärioikeisto ja -vasemmisto Suomessa, kuten muuhunkin poliittisesti värittyneeseen keskusteluun. Jotta tämä helmi ei hukkuisi roskan sekaan, laitan sen tänne. Mielestäni viesti on tarkkasilmäinen ja objektiivinen, siitä huokuu että tilannetta on katsottu matkan päästä eikä jommalta kummalta puolelta aitaa. Samaa mieltä keinoistahan ei tarvitse olla, mutta erityisesti toisen kappaleen ensimmäinen virke on mielestäni hieno kiteytys.
Kiitokset teille @BigRedCat ja @mikse suomastanne näkemykseni arvostuksesta. Tosin olen pienesti eri mieltä tuon Uberin suhteen siinä, ettei rinnastus ole osuvin mahdollinen, vaikka lakia siinäkin rikotaan. Yhteiskunnan ja kansalaisten muuttuvat tarpeet asettavat monenlaisissa muutostilanteissa paineita uudelleenarvioida voimassa olevien lakien toimivuutta. Toisinaan Uberin tapaiset palveluinnovaatiot ovat viemässä eteenpäin tällaista kehitystä, olkoonkin että nykymuotoinen Uber on ristiriidassa Suomen lakien kanssa. Yleensä tuolla tavoin kontroversiaali palveluinnovaatio joko kuolee pois tai mukautuu yhteiskunnan regulaatioihin. Kuitenkin on myös mahdollista, että lainsäädäntö reagoi jollakin aikavälillä uudenlaisen palveluinnovaation esille tuomaan muutostarpeeseen, jos sellaiseen osoittautuu olevan riittävää poliittista painetta. Tällä ei taas ole kunnon analogiaa ääriryhmien hulinoimiseen ja väkivallantekoihin. Ihmisiin ja omaisuuteen kohdistuva vahingonteko on yksiselitteisesti laitonta, ja oletan sen edustavan myös tekijöilleen enemmän välinettä kuin itseisarvoa - vaikka ulospäin voi näyttää siltä, että rettelöiminen on pääasia.Täytyy kyllä kompata veljiä @BigRedCat ja @Pisin Kääpiö 186cm. Samaa meininkiä oli esim Uber-keississä. Mun kaaliin ei mene se, että joku on selkeästi laissa rangaistavaksi säädetty ja sitä rikkomalla sitten olisi jotenkin innovatiivinen.
Tosin olen pienesti eri mieltä tuon Uberin suhteen siinä, ettei rinnastus ole osuvin mahdollinen, vaikka lakia siinäkin rikotaan. Yhteiskunnan ja kansalaisten muuttuvat tarpeet asettavat monenlaisissa muutostilanteissa paineita uudelleenarvioida voimassa olevien lakien toimivuutta. Toisinaan Uberin tapaiset palveluinnovaatiot ovat viemässä eteenpäin tällaista kehitystä, olkoonkin että nykymuotoinen Uber on ristiriidassa Suomen lakien kanssa. Yleensä tuolla tavoin kontroversiaali palveluinnovaatio joko kuolee pois tai mukautuu yhteiskunnan regulaatioihin. Kuitenkin on myös mahdollista, että lainsäädäntö reagoi jollakin aikavälillä uudenlaisen palveluinnovaation esille tuomaan muutostarpeeseen, jos sellaiseen osoittautuu olevan riittävää poliittista painetta. Tällä ei taas ole kunnon analogiaa ääriryhmien hulinoimiseen ja väkivallantekoihin. Ihmisiin ja omaisuuteen kohdistuva vahingonteko on yksiselitteisesti laitonta, ja oletan sen edustavan myös tekijöilleen enemmän välinettä kuin itseisarvoa - vaikka ulospäin voi näyttää siltä, että rettelöiminen on pääasia.
Sekin taitaa valitettavasti pitää paikkansa.Juu, ei Uber ole ns mitään tässä vertailussa sun esille nostaman asian kanssa. Tarkoitin lähinnä sitä, että hitaasti liikkeelle nytkähtänyttä lainsäädännön tarkastelua ja mahdollista muutosta ei jakseta odottaa, vaan lainrikkomisesta on tehty tietyissä piireissä vähän niinkuin edistynyttä ja arvostettavaa.
Mutta se ei käy, koska se ei kerta kaikkiaan käy ammattiyhdistysliikkeelle. Tuollaisen palvelun lanseeraamisesta tulisi todennäköisesti saakelinmoiset sakot, ehkä linnaakin, ja epäonnistuneen runkun maine vielä vanhuksenakin kannettavaksi. Mutta idean saa napata, jos pioneerihenkeä löytyy!
Eroaisi tuo sikäli, että kuvailemani ratkaisu merkitsisi eräänlaisen työntekijäpörssin syntymistä. Nykyisillä vuokratyömarkkinoilla työntekijät eivät kilpaile keskenään hinnalla tai tuottamallaan palvelukokemuksella (= josta työntekijän saama positiivinen palaute muilta työnantajilta olisi kuvaamassani mallissa osoitus). Tässähän meillä on iso joukko kotimaisia työttömiä ja monenmoista taustaa edustavia turvapaikanhakijoita. Heistä (toivottavasti isolla) osalla on sekä työkykyjä että työhaluja, mutta joustavista työmahdollisuuksista on pulaa. Samaan aikaan olisi tarjolla monenmoista isompaa ja pienempää hommaa, jota varten ei kuitenkaan kannata palkata sen enempää vakituista/määräaikaista työntekijää, kuin ottaa vuokratyövoimaa välittävästä firmasta työntekijä vaikka päiväksi kerrallaan (helvetin kalliilla hinnalla).Ei kai tuo lakiteknisesti juuri eroa nykyisenkaltaisesta vuokratyömarkkinasta, joskin nykyisten palveluntarjoajien käyttöliittymät ovat (vielä toistaiseksi) hieman raskaampia.
Niin.Kävin katsomassa ensimmäistä kertaa tällä kaudella pudotuspelikiekkoa. Yleisöä oli saapunut paikalle 5145 katsojaa. Alla ovat erikoistilannekoostumukset ja sen jälkeen raporttiosuus.
TPS YV: Heikkinen-Palve-Kakko-Nieminen-Budish, EKJ-Filppula-Palmu-Korpikoski-Björkstrand
TPS AV: Virtanen-Nurmi-Heikkinen/Kaskinen-Lukka, Karvonen-Björkstrand-Forsström-Eronen/Salonen, Palve-Kakko
HPK YV: Nikkilä-Lucenius-Innala-Paajanen-Tuulola, Lindgren-Turunen-Puustinen-Leino-Nenonen
HPK AV: Turunen-Paajanen-Almari-Friman, Tavi-Leino-Niemeläinen-Karjalainen, Riska-Tuulola-Laatikainen-Friman
1. erä
Avausvaihdossa Paajanen laukoi vasemmalta patjaan 2v1-hyökkäyksen päätteeksi Tepsin ykkösviisikon keskialueen ohjauspelin hajottua yhdellä Turusen siirrolla. Alusta asti kumpikin joukkue peluutti seitsemää puolustajaa, mikä sekoitti puolustajapareja jonkin verran. Toinen huomioni oli se, että Kaskinen peluutti Virtasen ketjua Leinon ketjua vastaan. Viiden minuutin kohdalla tosin vaihto oli kesken, kun Leino syötti kulmasta maalille ja Tavi nosti yksin maalilta rystyltä maalin kattoon ennen kuin Heikkinen ehti kolaamaan hänet. Heti seuraavassa vaihdossa 0-2 oli lähellä, kun Turusen syöttö kulmasta löysi slotista Puustisen, joka laukoi avopaikasta päin Haukelandia. Karmea merkkausvirhe isäntien ykkösketjulta. Samalla Heikkinen sai jäähyn korkeasta mailasta. Ylivoimalla Innala syötti kerran alussa neliön läpi Tuulolalle, mutta Haukeland otti huiman varvastorjunnan one-timeriin. Laukaukset olivat peräti 0-13 mainoksille mennessä. Vieraiden syöttöjen napakkuus ihastutti isäntiin nähden.
Puolivälissä Kakon ketjun kulmahyrräys tuotti ylivoiman. Kuvio pyöri kuitenkin vieraiden neliön ulkopuolella eikä Larmilla ollut hätää, kun läpisyötöt takatolpille pomppivat mailoista kulmaan jatkuvasti. Seuraavaksi oli lähes vieraiden ylivoiman aika, kun Filppulan maila takertui Turusen kainaloon 13 minuutin pelin jälkeen, mutta samalla Nenonen sai jäähyn korkeasta mailasta, mikä meni minulta ohi. Laukaukset olivat kaventuneet lukemiin 4-14 siihen mennessä. Tasavajaalla Kakko pääsi haastamaan Lindgrenin 1v1-tilanteessa, mutta hänet ohjattiin rystyllä ja sen kudin Larmi poimi vaivatta itsestä katsottuna vasemmalta pisteeltä.
Neljä minuuttia ennen taukoa HPK sai ylivoimansa, kun isännillä oli liikaa pelaajia jäällä. Puntit tasoittuivat lähes heti Tuulolan kampattua Karvosen keskialueella. Tasavajaalla Turunen sai kovan taklauksen keskialueella ja ravisteli kättään vaihtoon liukuessa. Kotijoukkueen ylivoiman jämillä Filppula haki vasemmasta siivestä syöttöä Budishin lapaan takatolpalle, mutta passi oli liian voimakas. Kymmenen sekuntia ennen taukoa HPK käänsi omista 4v2-hyökkäyksen. Korpikoski polki rajusti alas auttamaan Ekeståhl-Jonssonia, mutta ei saanut katki Leinon poikkipassia vasemmalta siniviivan päältä Nikkilälle, joka jatkoi oikealta puolelta heti slottiin Innalalle, joka laukoi ranteella vasempaan tolppaan hienon kuvion päätteeksi. Sen jälkeen vielä Pajuniemi sai jäähyn taklauksestaan, joten HPK aloitti toisen erän ylivoimalla.
Laukaukset erässä olivat lopulta 5-16 ja torjunnat 8-4. Haukeland piti isännät pelissä mukana muutamalla huippukopilla. TPS ei oikein päässyt alussa pois vieraiden liikkuvan 3-2 karvauksen alta. HPK puolestaan hyödynsi paljon pitkiä biljardisyöttöjä puolustajilta hyökkääjille siniviivan kulmaan päästen siten jatkuvaa syöttöä kotijoukkueen alueelle. Toinen puolikas erästä oli rikkonaisempi, mutta Larmi pääsi melko helpolla, vaikka peli tasoittui ja myös TPS kykeni luomaan kulmaralleja.
2. erä
Alun ylivoimallaan HPK jäi maalitta. Innala laukoi kerran patjaan oikealta Nikkilän levityksestä. Vajaan vitosen kohdalla Karvonen laukoi siniviivan tuntumasta maskitta Larmin syliin isäntien nelosketjun kulmapelin päätteeksi. Ajassa 6:30 Innala voitti Filppulan keskialueen irtokiekkoväännössä ja pomputti kiekon eteenpäin luoden 2v1-tilanteen. Tuulola oli mukana vasemmalla laidalla, mutta Innala laukoi itse patjaan oikealta. Vedot olivat 5-6 mainoksille mennessä ja peli melko tarkkaa eikä kumpikaan päässyt laukomaan kuin laidoista tai maskitta siniviivalta lähinnä.
Mainosten jälkeen Heikkinen nousi viivasta ohi Puustisen tämän blokattua laukauksen ja syötti vasemmasta laidasta maalille, mutta Budish ei saanut ohjattua kiekkoa ruuhkasta sisään. Puolivälissä erää Kallio ja Perrin bongattiin videotaululle aitiosta ja he saivat isot aplodit. Samalla TPS loi muutamia pidempiä hyökkäyksiä, mutta edelleen vedot tulivat vain viivasta puolustajilta. 11. minuutilla Palve nappasi slotissa HPK:n maalin edessä kiekon Frimanilta, mutta Larmi paikkasi puolustajan erheen liimaamalla nopean kääntökudin syliinsä. Hetken päästä Palmu pujotteli keskialueen läpi, mutta rannari jaloista vasemmalta oli helppo marja. Toiselle mainostauolle mennessä vedot erässä olivat 14-6 eli mainostaukojen välinen pätkä oli kotijoukkueelta vahva, sillä HPK ei laukonut kertaakaan sinä aikana erän keskivaiheilla, vaan purki vain kiekkoja pois omista.
Seitsemän minuuttia ennen taukoa Kakko kamppasi maalia kohti ajaneen Leinon, mutta samalla tämä sai sukellusjäähyn yleisön painostuksen ehkä vaikutettua, vaikka minusta vain Kakon olisi tullut saada jäähy tämän estettyä Leinoa vastaanottamasta Tavin syöttöä nopeassa vastaiskussa. Tasavajaalla Almarille avautui vapaa väylä nousta yhtäkkiä oikeaa laitaa, mutta EKJ pelasti tilanteen blokkaamalla vedon oikeasta laidasta. Palmu-Björkstrand parin kommunikointi ei oikein toiminut. Kelloon jäi 4:24, kun Nikkilä kaatoi Kakon tämän punnerrettua esiin kulmasta. Nieminen tasoitti lopulta maalin edestä toisella hutaisullaan Palven pelattua laidasta päätyyn ja Budishin heti maalin eteen. Karjalainen-Niemeläinen parilta heppoista maalineduspelaamista. Jo sitä ennen Otolla oli hyvä paikka, mutta hän ei osunut Kakon nopeaan syöttöön oikeasta laidasta maalin eteen. Reilu minuutti ennen taukoa Lucenius levitti poikittain paikoiltaan laidasta ja Tuulola laukoi joustetulla rannarilla rytmistä Budishin jaloista kohti oikeaa alakulmaa, mutta Haukeland poimi hanskallaan vedon. Seuraavassa vaihdossa Nenonen katkoi siniviivalla Heikkisen avauksen, mutta Haukeland poimi tulisen ja maskittoman rannevedon eleettä. Viimeisellä minuutilla Filppula puolestaan nappasi irtokiekon siniviivan alla ja käänsi sen nopeasti maalille, mutta Nieminen nosti oikealta kaarelta yli maalin, joten päätöserään mentiin 1-1 lukemista.
Vedot kahden erän jälkeen olivat 27-28 eli toisessa erässä 22-12. Torjunnat olivat puolestaan 6-15. Isännät olivat aktiivisempi osapuoli ja taklauspelaaminen erän alussa herätti kenties sen voittamaan kamppailuja laitojen lähellä sekä luomaan pidempiä kulmapelejä. HPK ei oikeastaan luonut juuri pitkiä hyökkäyksiä, vaan pyrki suoraviivaisesti laukomaan sinisen ylitettyään. Larmi joutui jo nyt urakoimaan toisin kuin avauserässä ja selvisi moitteetta. Reboundosumalle hän ei voinut mitään.
3. erä
Päätöserän alussa Pajuniemi latasi one-timerin ohi tyhjistä Korpikosken ja Filppulan alustettua paikan hyökkäysalueen kulmasta. Kahden minuutin kohdalla oli Lukan vuoro avata suoraan Nenosen lapaan, mutta taas Haukeland paikkasi hanskakopilla. Hetkeä myöhemmin Filppula löysi EKJ:n painottomalta puolelta, mutta tämä laukoi ohi takakulmasta ranteella nousunsa päätteeksi. Viiden minuutin jälkeen TPS meni johtoon, kun Lukka laukoi suorasta hyökkäyksestä maalille ranteella, Larmi pomputti eteen ja Karvonen siirsi reboundin Niemeläisen jaloista viereen Virtaselle, joka viimeisteli varmasti metrin päästä. Maalin jälkeen Luceniuksen ketju pelasi pitkän kulmarallin, mutta Lindgrenin laukaus oikealta laidalta osui vain patjaan. Vieraiden kolmonen jatkoi momentumia ja tasoitti pelin ajassa 47:38. Leino syötti laidasta ristiin viivaan Nikkilälle, joka latasi Heikkisen mailan lapaan maalin edessä ja Nenonen nosti vapaasti reboundin läheltä ylös Haukelandin hämäännyttyä Heikkisen epäonnistuneesta blokista. Vielä ennen mainostaukoa HPK:n ykkönen käänsi omista nopeasti ylös 2v1-hyökkäykseen, mutta Puustisen oma ratkaisu oikealta laidalta päätyi Haukelandin räpylään. Vedot olivat 11-11 mainoksille mentäessä kahdeksan minuutin kohdalla.
HPK jatkoi momentumiaan mainosten jälkeenkin. Puolivälissä erää Lucenius latasi tulisen lyöntilaukauksen vasemmalta yläkaarelta olkapään kautta päätyverkkoon. Sitä seuraavassa vaihdossa Kaskinen kaatoi jäähynarvoisesti omalla alueella Tavin huidottuaan ensin ohi kiekosta paineen alla. Leinon YV-viisikko pyöritti puolitoista minuuttia tuloksetta. Kerran Turunen latasi one-timerin Leinon levityksestä ohi maalin ja toisella kerralla lähempänä maalia Forsström pelasti varman maalin saamalla lavan väliin Leinon poikkisyöttöön tolpalta toiselle.
Reilut neljä minuuttia ennen loppua Leino riisti kiekon Korpikosken suojauksesta isäntien maalin takana. Seurauksena oli lyhyt kulmapeli ja lopulta pitkä kiekko, minkä takia Kaskinen joutui ottamaan aikalisän 3:45 ennen loppua. Seuraavan aloituksen Pajuniemi hävisi ja lopulta viivakudin jälkeen Innala pääsi slotissa reboundiin, mutta laukoi taas patjaan, kunnes Pajuniemi lopulta taisteli kiekon ulos alueelta. 2:54 ennen loppua puolestaan Tuulola sai jäähyn kaadettuaan Budishin Tepsin aition edessä. Leino-Tavi pari aloitti alivoiman kera Nikkilän ja Laatikaisen. Leinon purku kulmasta jäi Heikkiselle, joka levitti Palveelle, mutta Larmi torjui rannarin eteensä ja sulki kiekon sitten alleen. Ylivoiman lopussa Nieminen pyörähti maalin kulmalta sen eteen, mutta Larmi piti patjat yhdessä, joten lopulta mentiin jatkoajalle 2-2 lukemissa.
Päätöserän vedot olivat 17-18 ja torjunnat 11-8, joten kyseessä oli kuitenkin ehkä tasaisin erä. TPS oli maaliinsa asti erinomainen, kunnes momentum kääntyi HPK:lle moneksi minuutiksi. Sen jälkeen kummallekin tarjottiin voittomaalia ylivoimalla toisella puolikkaalla, mutta eipä kelvannut.
1. jatkoerä
Jatkoerä alkoi Tepsin kulmapeleillä. Toisella minuutilla Salonen laukoi hieman ohi takakulman kolmosketjun esityöstä. Minuutin päästä Kakko hidasti tultuaan alueelle ja löysi painottomalta puolelta EKJ:n, joka jäätyi ja haki lopulta syöttöä maalille, mutta Palve ja Budish eivät päässeet kiekkoon kiinni ruuhkassa, vaikka Larmi ui jo jäässä. Kuudennella minuutilla Tuulola irtautui Virtasesta saaden päädystä syötön oikealle kaarelle, mutta Haukeland torjui kilvellä. Virtanen, Eronen ja Lukka joutuivat pitkän kiekon takia pelaamaan todella ylimittaiset vaihdot, mutta lopulta he yksi kerrallaan pääsivät vaihtoon. Lukka vieläpä katkoi yhden Turusen poikkipassin luistimellaan vieraiden käännettyä pelin keskialueelta heti takaisin isäntien alueelle päästämättä puolustajaparia vaihtoon.
Puolivälin jälkeen Pajuniemi kiersi Karjalaisen ja ajoi maalille, mutta Larmi piti etukulman kiinni. 12. minuutilla Tuulola tai Leino jatkoi oikeasta laidasta puolustajan päätydumppauksen yhdellä siirrolla maalille, mutta Haukeland nollasi Nenosen avopaikan Virtasen nukahdettua. Pari minuuttia myöhemmin Tepsin näppärä keskialueen ylitys päättyi Björkstrandin painavaan vetoon jaloista yli maalin. Seuraavaksi Virtanen väläytti asennettaan takakarvaamalla komeasti Innalalta kiekon juuri kun tämä oli laukomassa oikealta b-pisteeltä.
Viisi minuuttia ennen taukoa Haukeland ei osunut hakemaansa päätykiekkoon, joten maali oli tyhjä ja Turunen laukoi pienestä kulmasta tolppaan. HPK oli päässyt niskan päälle oikeastaan erän edetessä ja TPS joutui viljelemään paljon pitkiä kiekkoja, kun HPK puolusti hyvin keskialueella ja voitti Tepsin päädyssä kaksinkamppailuja väsyttäen kotijoukkueen viisikoita. Voittomaalin teki kuitenkin kotijoukkue minuutti ennen erän loppua. Ensin Pajuniemi kolattiin voimakkaasti laitaan tämän pitäessä kiekkoa oikeassa laidassa. Björkstrand poimi irtokiekon ja laukoi sitten slotista ohi oikealta. Päätypeli kuitenkin jatkui. Lopulta Ekeståhl-Jonsson nousi viivasta maalin vasemmalle kulmalle ja syötti takatolpalle Riskan läpi Niemiselle, jonka kaaliperhosone-timer ohitti Larmin. Björkstrand sai kakkossyötön. Laatikaiselle miinusta heikosta sijoittumisesta Niemisen jäätyä vapaaksi. Minua se ei toki haitannut TPS ML -betsaajana.
Jatkoajan vedot olivat 14-20 ja torjunnat 13-4. Haukelandin monsteri-ilta takasi Tepsille voiton, vaikkei Larmikaan huonosti pelannut. HPK oli parempi avauserässä, TPS toisessa, kolmas meni melko tasan, mutta jatkoilla HPK oli lähempänä maalia vyörynsä aikana ennen Niemisen osumaa. Sitten pelaaja-arviot.
TPS
#24 Kaapo Kakko - #89 Oula Palve - #18 Zach Budish
- Kakko oli isäntien paras kenttäpelaaja avauserässä. Kulmahyrrääminen oli tutun hyvää. Ylivoimalla laatu uupui oikean siiven ratkaisuista ja hän hautoi kiekkoa hieman liikaa. Muissakin erissä hän oli hyvä ja raporttiosuudessa on kerrottu maineteot. Tehot uupuivat, siitä ainoa miinus. Takakarvaaminen oli ahnasta läpi illan. Budishista jäi mieleen se, että hänellä ei ollut lapa kuumana maalin edessä toisin kuin joskus muulloin. Luotettavaa ja vuodotonta puolustamista omissa. Palveelta odotin hieman enemmän. Ylivoimalla pakotti liikaa lättyjä. Tasaviisikoin jäi Kakon varjoon. 2-2 tasoituksessa menetti kohtalokkaasti kiekon, kun olisi voinut purkaa.
#26 Lauri Korpikoski - #81 Ilari Filppula - #48 Lauri Pajuniemi
- Avauserässä Korpikoski jäi mieleen vain lopun spurtista alas, jossa riitti energiaa vaihdon lopussakin. Päätöserässä hän aiheutti lopussa menetyksellään pakotetun aikalisän. Annan plussaa silti siitä, että yläparvelle asti näkyi sitkeys. Filppula haki hyvin keskikaistalle kiekkoa. Kerran hän syötti syvyydestä heikosti viivaan ja HPK käänsi vastaiskuun avauserässä. Päätöserässä syötöt löysivät enemmän omia ja hän alusti pari loistavaa paikkaa. Aloituksissa surkeaa tekemistä prosentin oltua 38,5. Pajuniemi oli melko pimennossa kaksi ensimmäistä erää. Päätöserässä jäi mieleen tyhjän maalin missaus, mutta vastapainona yksi heittäytymällä alueelta ulos taisteltu kiekko. Jatkoajalla hänet kolattiin rajusti, joten toivottavasti hän on kunnossa.
#43 Otto Nieminen - #62 Patrick Bjorkstrand - #52 Petrus Palmu
- Nieminen oli tämän kolmikon etevin ja osui ylivoimalla sekä jatkoilla. Se oli hyvin kiitetty liigapörssiluottamuksestani. Olen jo vuosia todennut hänen olevan potentiaalisin näistä TPS-junnuista, jos Kakkoa ei lasketa. Tällä kaudella myös suuri yleisö ja Kaskinen ovat onneksi tämän ymmärtäneet. Liike on aina ollut oivaa ja peliäly riittävä. Palmu liikkui tutun hyvin ja kiekko pysyi mukana harhautuksissa, mutta se jokin vain uupuu. Laukaus on pehmeä, mutta patukkamaisuus ja matala painopiste auttavat suojaamisessa. Ehkä se läpimurto on vain pääkopasta kiinni, koska muuta en keksi. Björkstrand paransi pelin edetessä huimasti ja oli jatkoilla yksi kotijoukkueen parhaita saaden palkinnon syöttöpisteen myötä. Luistelu oli tutun vahvaa ja kuti painava, mutta sihti oli surkeaa. Kamppailuissa hyvä läpi illan.
#44 Elias Karvonen - #29 Jonne Virtanen - #51 Markus Nurmi
- Pelasi alussa Leinon ketjua vastaan. Virtanen taisi ehti juuri vaihtoon, kun ketju otti avausmaalista miinukset tehotilastoon. Päätöserässä tuli paikkaus päättäväisen maalilleajon seurauksena. Jokainen pelasi alivoimaa ja ilman takaiskuja, josta plussaa. Jatkoilla Virtanen väläytti napatessaan karkin Innalalta, mutta toisaalta nukahti kerran pahasti sekä joutui pelaamaan yhden ylipitkän vaihdon. Kaksijakoinen ilta, joka kääntyi kuitenkin lopulta plussalle niukasti. Laiturit olivat melko tasapaksuja kumpikin, mikä ei toki yllättänyt. Karvonen oli lievästi paremmin pelin sisällä.
#49 Ilkka Heikkinen - # 5 Santeri Lukka
- Heikkinen oli ylivoimalla melko vaisu pari erää. Kerran Palve sai hänelle kiekon pelattua one-timeriin, mutta veto oli jäänuoliainen. Toisaalta sitten omalla alueella Heikkinen osoitti aggressiivisuutta, jota en ole ennen nähnyt. Kumpikin lahjoitti kerran kiekon Nenoselle heikolla avauksella ja lisäksi Heikkinen vielä 2-2 tasoituksessa, joten tehotilasto oli -2. Lukalle kehuja taklaamisesta, mikä ainakin toisessa erässä herätti isäntiä. Ei kuitenkaan laukonut kertaakaan 23:57 jääajasta huolimatta.
#61 Lucas Ekeståhl-Jonsson - #36 Elmeri Eronen
- EKJ heräsi toisessa erässä nousten kerran hyvin viivasta ja laukoen napakan ranteen ruuhkaan. Lisäksi hän blokkasi yhden kudin HPK:n vastaiskussa tasavajaalla. Päätöserässä ja jatkoajalla nousut jatkuivat ja seurauksena olikin syntymäpäivänä voittomaalin alustus. Mielestäni Tepsin paras puolustaja tässä ottelussa oltuaan vahva kummassakin päässä kenttää. Ainoa miinus tarkkuudesta rannelaukauksissa. Erosesta jäivät mieleen kuskaukset jalalla, kun syöttöpaikkaa ei auennut. Pelasi eniten 30:34 tasaisen harmaasti. Jatkoajalla yksi ylipitkä vaihto, mutta selvisi siitä.
#20 Jani Forsström - # 6 Aleksi Salonen
- Salonen oli todella pimennossa kaksi erää. Jotenkin hän silti kirjasi kahdeksan laukausta eli ehkä en kiinnittänyt tarpeeksi vain huomiota. Ei häikäissyt eikä pettänyt. Forsström säväytti puolestaan päätöserässä yhdellä alivoimakatkollaan. Kiekolla muutama epävarma ratkaisu, mutta muuten ihan OK-ilta.
#45 Olli Kaskinen
- Sai peliaikaa alusta asti rotaatiossa. Toisessa erässä hän sai minusta osakseen jopa kohtuuttomia ja turhautuneita huutoja yleisöstä. Kahdeksan minuutin peliajalla toki ei saisi ottaa jäähyä ja pari muutakin huonoa suoritusta seassa oli.
#30 Henrik Haukeland
- Kotijoukkueen paras Niemisen ohella. Jo avauserässä kaksi huippukoppia ja piti jatkoilla TPS:n elossa.
HPK
80 Teemu Turunen - 7 Otto Paajanen - 48 Valtteri Puustinen
- Turunen oli alusta asti pelin sisällä ja antoi loistavia syöttöjä avauserässä. Yhden niistä tuhlasi Puustinen, mutta muutoin hän ei tosiaan ollut ketjussa matkustajana kuten oletin, vaan liike riitti ja peliäly myös. Laidoissakaan hän ei liikaa vuotanut, vaan sai kiekot alueelta ulos. Paajanen pääsi pari kertaa laukomaan avauserässä ranteella maskitta, mutta laatu oli pehmeä. Toisessa erässä ketjun peli oli siirtokiekkoja ulos omista ja painimista, mutta kolmannessa jälleen se loi jotain hyökkäyssuuntaankin, mutta Puustinen ei osunut 2v1-hyökkäyksestä. Jatkoilla sitten Turunen osui tolppaan. Hyvä ottelu kuitenkin varsinkin Turuselta ja Puustiselta. Ensin mainitun napakat syötöt ihastuttivat.
21 Jere Innala - 71 Niclas Lucenius - 82 Eetu Tuulola
- Avauserässä melko pimennossa pl. ylivoimat ja Innalan erän lopun tolppakilautus. Toisessa erässä Innala oli vieraiden paras hyökkääjä ja hakeutui koko ajan vetopaikoille, mutta Haukeland oli parempi. Koko illan itse asiassa Innala alistui Haukelandille. Tuulolalta odotin enemmän. Pelaaminen oli lähinnä pörräämistä kulmissa kera turhien jäähyjen. Lucenius oli kohtalainen. Pari oivaltavaa syöttöä ja yksi lämäri olkapäähän. Ylivoimalla hän ei ollut niin maaginen kuin oletin. Puolustusalueella ehjä suoritus eikä taipunut kamppailuissa. Aloituksissa erinomainen prosentti 68.
40 Janne Tavi - 62 Robert Leino - 28 Markus Nenonen
- Vastasi varsinaisen peliajan maaleista. Leino vakuutti minut jo syksyllä oltuani katsomassa kauden avausta samojen joukkueiden välillä. Hän näkee hyvin kentän ja on ideaali kahden suunnan sentteri. Aloitukset hoituivat vajaan 70%:n tehokkuudella. Tavilta kliininen rystynosto läheltä ylös alussa Leinon oivalluksesta, mutta muutoin hän oli ketjun heikoin, mutta ei missään nimessä turhake, vaan vain vertailussa ketjutovereihin. Kulmissa hän kuitenkin pystyi pitämään rallit elossa. Nenonen oli loistava katkomaan vastustajan avauksia ja laukaus lähti terävästi 11 kertaa. Palkinto tuli päätöserässä. Tämä oli vieraiden ehkä paras ketju maalien takia. Leino oli myös vieraiden paras pelaaja ja molemmat joukkueet huomioiden sentteri.
15 Jan Brejcak - 10 Filip Riska - 27 Filip Krivosik
- Alkulämmöissä Krivosikin pehmeät tassut tekivät vaikutuksen. Kahdessa ensimmäisessä erässä jäivät mieleen Brejcakin Filppulan alistaminen yhdessä laitakahinassa ja Riskan alivoimarooli. Brejcak pelasi lopulta vain neljä minuuttia ja kaksi muuta ketjun jäsentä 12 minuuttia. Riskalle pieni miinus voittomaalista, kun syöttö meni läpi. Krivosik oli pettymys, koska lämmittelyn perusteella odotin enemmän hyökkäyssuuntaan antia. Plussaa 4/4 voitetusta aloituksesta.
42 Arto Laatikainen - 74 Petteri Nikkilä
- Nikkilä pyöritti avauserässä ylivoimaa varmoin elkein. Erän lopussa hyvä syöttö yhdellä kosketuksella Innalalle slottiin. Liikkui hyvin koko illan ja vaihto takaperin luisteluun oli sulavaa. Seuraavissa erissä tasaviisikoin Nikkilän rooli viivassa kasvoi ja hän toimitti kumia maalille hyvällä prosentilla sekä puolusti omissa ehjästi ohjaten hyökkääjät laitaan ja blokkaamalla mailalla kuteja päätyverkkoon. Laatikainen oli syksyyn nähden parantanut luisteluaan paljon ja ei ollut ongelmissa yhtään paineen alla. 27 minuuttia lähes virheetöntä ja yksinkertaista kiekon liikuttamista, kunnes jatkoajalla Nieminen unohtui vapaaksi takatolpalle.
6 Niklas Friman - 5 Jesper Lindgren
- Avauserässä Lindgren ohjasi hyvin Kakon laitaan tämän haastaessa avojäällä. Hän vakuutti myös kyvyllään nostaa kiekko jalalla pois paineen alta keskialueelle samalla suojaten. Friman menetti toisessa erässä kertaalleen vaarallisesti kiekon, mutta pelasi muutoin melko varmasti. Yhteistyö toimi ihan kivasti ja samoin rytmitys hyökkäyksiinlähdöissä.
56 Markus Niemeläinen - 38 Miro Karjalainen
- Avauserässä hyvää alivoimapelaamista ja päätypainimista. Toisessa erässä he nukahtivat sitten maalin edessä alivoimalla, josta miinusta. Päätöserässä Niemeläinen hävisi taas irtokiekkoväännön maalilla, josta TPS rankoi, joten sanoisin hänen olleen vieraiden heikoin puolustaja. Karjalainen liikkui yllättävän hyvin ja häntä ei kierretty kuin keilaa ennen jatkoaikaa. Lisäksi hän pystyi nostamaan itsekin jalalla ajoittain ja dumppaamaan kiekon päätyyn.
37 Niclas Almari
- Sai peliaikaa alusta asti osana rotaatiota. Pelasi hyvin varmasti kuten jo syyskuun kohtaamisessa, jota myös todistin. Silloin hän oli vieraiden paras puolustaja ja Nikkilä heikoin, mutta kauden edetessä roolit ovat muuttuneet.
33 Emil Larmi
- Toimeton avauserä. Toisessa erässä varmoja liimauksia ja hyvä reboundkontrolli laukausten lisäännyttyä, mutta päätöserässä sylki Lukan vedon Karvoselle ja Virtaselle hyödynnettäväksi. Ei päästänyt helppoja, mutta venymiset jäivät tekemättä toisin kuin Haukelandilta.
Niin.
Häviää silti tälle, koska raportti sisältää tylsästi vain pelin osuuden eikä lainkaan näitä hienoja tunnelmapaloja. Linkki futisforkalle.
Oli vuosi 1992. Isä kysyy pojaltaan aamulla, haluaako tämä lähteä katsomaan illalla elämänsä ensimmäistä jääkiekko-ottelua paikan päälle, Raksilan jäähalliin. Innostunut viisivuotias ei meinaa pysyä housuissaan - olihan otteluita kuunneltu tarkalla korvalla Radio Megasta jo parinkin vuoden ajan, mutta pojan pienen iän ja pitkän matkan vuoksi paikan päälle ei oltu ennen yhdessä lähdetty. Empimättä poika vastaa lähes kiljuen "HALUAN!" ja ei malta odottaa isänsä pitkää työpäivää, jonka jälkeen auto vihdoin starttaisi pienestä syrjäkylästä Oulun kaupunkia kohden. Päivä menee kuitenkin onneksi nopeaa NHL-joukkueen logolla komistettua kiekon muotoista pyyhekumia seinään heitellen, sekä joululahjaksi saadulla katulätkäräpylällä sitä ilmasta kiinni koppaillen.
Ilta saapuu ja pojan tunnemaailma kokee täydellisen mullistuksen. Alkushow ei vielä ole tuohon aikaan mikään tekniikan riemujuhla, mutta vatsassa kihelmöi. Tuomarit saapuvat jäälle, alkaa kova vihellyskonsertti. Joku huutaa puusilmää, joku nuijaa. Korvia suorastaan särkee, mutta onneksi ne voi peittää käsillään. Yht'äkkiä hallissa hiljenee ja kirkonkellot alkavat soida, jonka jälkeen vastustajan joukkue luistelee jäälle. Yleisö mylvii ja buuaa. Pian on se hetki. Valko-keltaisissa paidoissaan jäälle saapuva kotijoukkue räjäyttää tunnelman hallissa kattoon. Vaikka pelataan runkosarjaottelua, paikalla on niin paljon väkeä, että seisomapaikoilla ollaan kuin sillit purkissa, vaikka isä olikin luvannut, että "kyllä siellä istumaan mahtuu". Mutta seisominen ei haittaa. Liekö poika koskaan ennen ollut näin kauaa paikoillaan, näkemästään haltioituneena.
Itse ottelusta poika ei juurikaan muista. Hämärä muistikuva on, että vastustaja olisi ollut FoPS, joka myöhemmin muutti nimensä muotoon FPS. Toisaalta tuolla ei sittemmin ole enää väliä. Siemen oli kylvetty, eikä aikaakaan kun pieni poika ymmärsi rakastavansa niinikään lajia, kuin myös Pohjois-Suomalaista kiekkoylpeyttä, Oulun Kärppiä.
Isä kertoi tarinoita kuinka aikoinaan oli ollut katsomassa Kärppien pelejä ulkojäillä. Pojasta tuo tuntui hyvin oudolta, mutta pihapeleissä poika edusti päänsä sisällä noiden tarinoiden siivittämänä Kärppiä; olivathan hekin pelanneet ennen ulkokentällä.
Pari vuotta meni, poika kasvoi. Samalla poika alkoi ymmärtää eri sarjatasojen merkityksen. Puheet kääntyivät Liiga-nousuun: "Paha palaa takaisin". Oltiinhan siitä jo ennenkin puhuttu, mutta vasta tuossa iässä poika alkoi ymmärtää, mitä sillä tarkoitettiin. Paljon oli myös puhetta, että varmasti tuo Kärppien joukkue pärjäisi sen ajan sm-liigassakin, vaikka kärkikahinoihin Jokereiden ja TPS:n dynastioiden takia tuskin olisi asiaa.
Sitten se tapahtui. Seuran talous oli kuralla ja velkasaneeraus oli tosiasia. Eihän pieni poika rahastakaan vielä mitään ymmärtänyt, mutta isä oli kertonut, että haaveet liiganoususta voitaisiin hetkeksi unohtaa, koska jouduttaisiin aloittamaan vielä alemmista sarjoista. Niin myös tehtiin.
Mutta isä kuljetti edelleen poikaansa noin sadan kilometrin päähän pelejä katsomaan, koska henki oli jo silloin, että täältä tullaan vielä. Pojan sisällä sykki niin vahva Kärppäsydän, että otteluiden jälkeen ei autossa pystynyt nukkumaan vaikka kuinka väsytti. Sen sijaan kuunneltiin jälkipelit radiosta ja katseltiin tähtitaivasta auton ikkunasta, samalla kerraten mielessä juuri päättyneen pelin tapahtumia.
Pian sieltä noustiinkin ja ykkösdivisioonan, tai siis silloisen Fazer-liigan piti olla vain pikainen välietappi ennen paikkaa parrasvaloissa. Edelleen auto kulki ja pelejä käytiin katsomassa aina kun se vain oli mahdollista, olihan kyseessä isän ja pojan yhteinen juttu. Pettymykset kuitenkin seurasivat toisiaan ja matkalle mahtui mm. suorastaan liiankin hyvin muistoissa oleva "Tutostrofi". Mutta ei, koskaan ei uskoa menetetty, vaikka liiganousu vaikuttikin jo paikoittain mahdottomalta.
Aika menee nopeaa. Todella nopeaa. Ja sen kulku tuntuu koko ajan vain nopeutuvan. Yhtäkkiä olikin jo uuden vuosituhannen vaihde, ja silloin sini-kelta-valkoiseen sonnustautunut Kärppäjoukkue juhli Juhani Tammisen johdolla liiganousua. Poika oli jo yläasteikäinen, mutta eräänlaisia urheiluromantikon oireita potiessaan tirautti onnenkyyneleen, vaikka eihän suomalainen mies saisikaan itkeä.
Ylpeys. Ylpeys on oikea sana kuvaamaan, ilon lisäksi tietenkin, sitä tunnetta mikä pojalla oli tuota jääkiekkojoukkuetta kohtaan. Ylpeys siitä, että vaikka kuinka pohjalla ollaan käyty, niin nyt oltiin siellä missä pitikin: takaisin sm-liigassa. Ylpeys siitä, että vaikka mitä tälle joukkueella tapahtuu, niin usko siihen ei horju, etteikö täältä noustaisi vielä.
Meidän piti olla pikkujoukkue pohjoisesta. Alempaa keskikastia parhaimmillaan. Mutta tämäpä joukkue yllätti kaikki jo heti ensimmäisellä uuden aikansa liigakaudella. Niin myös sittemminkin, kausi toisensa jälkeen.
Tokihan niitä huonompiakin jaksoja on ollut. Välillä ollaan karsiuduttu säälipleijareissa, mutta tästä pikkujoukkueesta kasvoikin ajan kanssa valtakunnallisesti käsittämättömän iso.
Moni unohtaa sen, missä ajassa tämä kaikki tapahtui. Tasan 20 vuotta sitten pelattiin vielä divaria. Nyt meillä on kasassa jo seitsemän kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, sekä tänä vuonna tuo komea mitalisarake tulee saamaan jatkoa, kävi miten kävi.
Ja se Kärppäsydän, se sykkii vieläkin. Vahvempana kuin koskaan. Vieläkin nuo muistot ja tämän joukkueen menestystarina saa kyyneleen silmäkulmaan. Se ylpeys kelta (tai kulta)-mustaan elää edelleen vahvana.
Tarinan isästä on sittemmin tullut pappa ja pojasta isä. Nyt niitä poikia on kaksi: toinen kolmivuotias ja toinen puolivuotias. Pienempi kantaa Kärppätuttia ja käyttää Kärppäbodya. Isompi haluaa pukea aina pelipäivänä kaksivuotissyntymäpäivälahjakseen saamansa Kärppäpaidan päälleen. Ja tänään, tällä päivämäärällä, tuo poika sanoi isälleen ottelun päätyttyä "isi, kyjjä Kääpät voittaa sitteki". Siemen on kylvetty ja on aika opettaa pojalle, että tuo joukkue nousee kyllä aina, näytti miten huonolta välillä tahansa. Ensi kaudella sitten on pojan aika päästä hallille ensimmäistä kertaa.
Koska perkele, Oulun Kärpät ei luovuta koskaan. Aina ollaan noustu ja aina tullaan nousemaan. Ensi viikolla nostellaan kannua ja tuosta joukkueesta on jälleen helppo olla ylpeä. Emmekä luovuta mekään, fanit. Emme varmasti!
Eli eihän tässä voi sanoa muuta kuin TULTA MUNILLE!
Ps. Minä en itke. Ite itket!