Kaiken takana on - Metsä!
Älä Sinä suotta niitä metsän kohinoita kuuntele ja huminoitaan huomioi. Mitä lie joutavia jupisee? Juurilleen jämähtämistään kaiketi äksyilee. Pahaa tuultansa puineen puhisee. Ei käy laatuun liikkusat veret, metsälle. Avohakkuun antaisin moiselle murjottajalle – oppisi olemaan!
Vaan kerro ihmeessä lisää siitä tapaamisestasi itse Jumalan kanssa. Esittelikö tuo ensin itsensä, ja millä nimellä? Käyttikö tätä samaa kutsumanimeä, millä me häntä huutelemme, vai kertoiko kätellessä tuttavallisesti olevansa Ossi taikka Taneli? Nostiko kumartaen naiselle hattua, vai paljaspäinkö päsmäili? Vai arvasitko ilman esittelyjä kyseessä olevan itse päämaanrakennusurakoitsijan?
Vieläkö se siinä iänikuisessa kauhtanassaan hiihtelee, vai joko ne siellä taivaassa on siirtynyt trendikkäämpään kuosiin? HKL:n matkalipun tarkastajan kostyymi ei mielestäni olisi yhtään hullumpi, vaikkakin tuo paremmin toki sopisi Pietarille, jo toimensakin puolesta. Soisin hänen housuja kuitenkin käyttävän tuon viitta/hame-asun sijasta, sillä täältä alhaalta käsin ”luodessamme silmät ylös taivaaseen” äijältä näkyy pallit, ja se jos mikä, syö uskottavuutta.
Mistä se muuten niin suivaantui, että patteritkin särki – hurskaana ja sopuisana yksilönä itseään mainostava Isä? Yrittikö tuo käyttää esimiesasemaansa väärin ja ujuttaa ”Pyhää Henkeä” tykösi, etkä ollut aiemmista eleistäsi poiketen vastaanottavainen. Taatolla kaiketi keitti ja kodin koneet meni yksintein uushankintaan. Vonkasi varmaan vielä jälkeenpäin hyvän tovin ja lasketteli lööperiä jostain Mariasta, joka oli suhtautunut hyvinkin suopeasti tarjottuun ”Pyhään Henkeen”. Palkinnoksi Iskä teki hänestä muka maankuulun – langenneesta yksinhuoltajuudesta Isu ei maininnut sanallakaan. Eikö se nyt riitä, että yhden puusepän mielen on pahoittanut, elostelija! Hyvä, että pysyit tiukkana.
En ymmärrä miksi olet moisen satsin värjättyjä piiloklaseja mennyt hankkimaan, mutta eiköhän noille pätevää käyttöä keksitä. Punaisilla piilolinsseillä saat kätevästi työterveydenhoitajalta saikkua. Asentelet niitä säästelemättä kasvoihisi, rintaan ja selkään valitellen heikotusta. Muutama viikko sairaslomaa, ja tehokasta metsästysaikaa jänökoirana, on selviö.
Sinisillä saat hedelmäkoriisi freesin silauksen asettelemalla piilolaseja vesipisaran puolikkaiksi tuoreutta tuomaan omppujen poskille. Näin ne näyttävät kuin juuri puista poimituilta joissa vielä syksyinen kaste kimmeltää kupeissa. Ei haittaa, vaikka ne oikeasti ovat niitä punaisella –50% -hintalapulla varustettuja viikon vanhoja nahjuksia. Niistä syntyy syöjien keskuudessa riita – mielikuvillahan tässä porskutellaan muutenkin.
Ruskeilla piilolinsseillä taas saat kasvoihisi sensuellin silauksen, jo olemassa olevan viehkeyden kyytipojaksi, asettamalla linssi luomeksi poskeen. Käypäinen paikka on tuossa sieraimen sivusta alas viettävän juonteen vieressä, hieman nenänpään tason alapuolella, puoli sormen leveyttä juonteesta poskipäähän päin. Nenänpää ja leuankärki ovat huonoja paikkoja, etenkin jos niihin tarttuu asentaessa pitkiä jouhia.
Vihreillä voit kylpyvaahdon puutteessa piristää kylpytuokioitasi. Pulahdat ammeeseen joka on täytetty 43-asteisella vedellä ja ripottelet linssit kuperapuoli ylöspäin ”kuplimaan” iloksesi. Kuusen tuoksuisella Wunderbaumilla aikaan saat hajuefektin mikä takaa autenttisen havumetsän tunnun. Itse käytän aina havumetsän tuoksuista bubbele bathia. Tuoksu loiventaa mukavasti minusta luontaisesti kumpuavaa voimakasta myskin tuoksua, sitä kuitenkaan peittämättä. Poreammeessa tämä korvaava menetelmä ei pelitä, mutta perinteisissä hyvinkin.
Tuossa nyt vain esimerkinomaisesti muutamia. Näitähän riittäisi…
Pullakranssin voit pistää pakastimeen, jos tulen konsultoimaan lämmitysjärjestelmänne järkeistämisessä, niin voidaan käpsytellä vehnästä samalla kun ryystämme kahveeta Myrna-kupeista. Peräkammarin pojilla on muutenkin niin huonot hampaat, etteivät ne korppuun pysty – lämpöisessä maidossa joutuisit liottelemaan ja lusikalla syöttää repuuseille.
Osuvat sanonnat, kuten tuo” Tuijottaa kuin mykkä pillua” taikka ”kiiltää kuin juutalaisen mulkku auringossa” ovat äitini suomaa henkistä pääomaa taholleni. Tosin nämäkin ovat jo nettiinkin levinneet kiertokirjeissä, vaikkakaan tuskin ovat alunperinkään mutsin keksimiä, mutta harmillista kuvaavan ja nasevan kielenkäytön arkipäiväistämistä. Helmiä sioille!
Juohtuipa vaan mieleeni…
Ps. jokohan, viddu, menee läpi?