Pahoittelen heti aluksi mahdollisesti toiveikkaita ihmisiä, tämä viesti ei sisällä ironiaa, vaan otsikko on täyttä totta.
Meillä Suomessa aina kuvitellaan että muualla Euroopassa kaikki on niin paljon hienompaa ja paremmin ja suurempaa kuin meillä, ikävää maleksia täällä pohjolan perukoilla missä kaikki on päin helvettiä. Sikamaisen kalliit autot, korkeat verot, kylmä ilmasto, byrokratia rules, jne, jne...
Kerronpa tässä hiukan kokemuksiani, mitä matkan varrella on tarttunut kyytiin.
Kun muutin Hollantiin, ajattelin että ei tässä mitää, EU maasta toiseen, kyllähän tämä helposti käy, ilmoitusluontoinen muodollisuus ...tai sitten ei.
Ensinnä tein siis ilmoituksen lähtömaasta, että olen tulossa, sitten kävin Rotterdamissa hankkimassa oleskelu-luvan(!), samanlaisen mitä kaikilla afrikkalaisilla pakolaisilla vaaditaan jne. Siellä jonottelin niiden neekereiden kanssa samoissa tiloissa tuntitolkulla. Lopulta sitten minulle kerrottiin että sen voi saada enintään 6kk kerrallaan, sitten sitä pitää anoa uudestaan. Great.
Sitten mentiin verotoimistoon. Sama homma, 1,5 tuntia jonottamista muiden seassa, ja sitten pääsin hoitamaan hommani, sain sotu-numeron, annoin tulotiedot, jne. Jokohan nyt on kaikki kunnossa?
No ei. Sitten pitää mennä siihen kaupunkiin jossa asuu, kaupungintalolle rekisteröitymään asukkaaksi. Ei siinä mitään mennään sitten. Oho, no ei mentykään, kaupungintalo suljetaan klo 13. Huomenna sitten uudestaan.
Seuraavana päivänä kuulen että he eivät voi rekisteröidä minua, koska työsopimukseni ei ole allekirjoitettu tuona samana päivänä, eli olen nyt tavallaan luvattomasti maassa. Jahas. Takaisin konttorille, uusi "feikkisopimus" allekirjoitukseen ja sama uudestaan.
Minulla oli mukana siis tämä työtodistus, vuokrasopimus, passi, ja virkatodistus Suomesta. Ei riitä. He vaativat erilliset vakuutukset Hollannin kielellä siitä että vanhempani ovat ketä he ovat, mitä he tekevät, missä asuvat, ja toivon mukaan pysyvät siellä. Sitten pitäisi olla erillinen todistus missä todistan olevani siviilisäädyltäni "single". Minun virkatodistukseni kyllä kertoi että olen naimaton, mutta koska se ei ollut siinä muodossa kuin he haluavat, se ei kelvannut, ja se olisi myöskin pitänyt vahvistaa jollain Hollantilaisella notaarilla, hankkia häneltä leima, että asiakirja on aito. Voi vittu mä sanon, ja sanoi myöskin tämä firmamme työntekijä joka minua oli kuskaamassa ympäri kaupunkia. Tuumasimme, että en sitten rekisteröidy ko. kaupunkiin, mistä ne sen tietää missä asun. Maahanmuuton yhteydessä ilmoitin toimiston osoitteen, ja siellä nyt sitten asustelen virallisesti.
Byrokratia on rules.
No sitten, pankkimaailman ihanuuksiin. ABN-AMRO on pankin nimi, sinne pääkonttorilla avaamaan tili. Tämä kävi varsin helposti, yllättävän helposti, mutta huolimatta siitä että ko. pankki toimii ympäri maailmaa, heillä ei ole englanninkielistä palvelua. Eli siis kaikki asiakirjat, nettisivut, ym, löytyvät vain Hollanniksi. Olkoon, sama se, avataan nyt vain se hemmetin tili. No sitten pankkikortti tilattiin myös, ja sen piti tulla kotiin parin päivän kuluessa. Kahden viikon päästä ei kuulunut mitään, ja marssin pankkiin kysymään sen perään. Ei mitään havaintoa, he tilasivat sitten uuden, joka tulikin parin päivän päästä. Sitten täytyi taas vääntäytyä kortti kädessä pankkiin virka-aikana aktivoimaan se kortti, ja saamaan PIN-koodi. No tämä kävi suht. helposti ei siinä mitään, mutta kun pankit ovat auki ma-pe 9-17, täsmälleen saman ajan kuin normaali työaika, on tämän järjestäminen aina vähän hankalaa.
Huomasin sitten juuri eilen että suomalaisen Visa-korttini erääntyvä lasku on suurempi, kuin suomalaisella pankkitililläni oleva saldo, joten joudun siirtämään täkäläiseltä tilitäni rahaa Suomeen. Ok, mikäs tässä, pankin SWIFT-koodi on tiedossa, ja samoin IBAN (International Bank Account Number). Ei muuta kuin kävelen pankkiin passi mukana ja hoidan homman. Vai?
Työskentelen siis Utrechtissa, vaikka asun Rotterdamissa, välimatkaa on 65km. Eli otin töistä hiukan aikaa ja läksin käymään tämän upean pankkilaitoksen paikallisessa konttorissa. Sinne vaan tiskille kertomaan tilanne. Kassatäti kertoi että rahansiirtoa varten minun pitää tilata pankista tietyt lomakkeet, joiden saapuminen kestää 5 päivää, ja ne toimitetaan kotiini. Sitten minun pitää täyttää nämä lomakkeet, ja käydä tuomassa ne pankkiin henk. koht. Sen jälkeen kestää muutaman päivän että ne lopulta käsitellään ja sitten vielä muutama päivä että rahat ovat tililläni Suomessa.
Ajattelin että olkoon, tehdään se sitten näin vaikeasti. Mutta.
- Teillä on näköjään tili tuolla Rotterdamissa?
- Juu, niin on.
- Sitten emme voi auttaa, ne lomakkeet voi tilata vain sieltä konttorista missä olette avanneet tilin.
- Jahas.. onpas tämä joustava pankki. Mites, jos hankin internet-tunnukset, voinko hoitaa ko. toimenpiteen sitä kautta.
- Kyllä, voitte tilata ne lomakkeet internetistä, jos teillä on pankkiavaimet.
- Niin, mutta voinko hoitaa koko maksun netistä.
- Ette voi.
- Mitähän voisin nyt sitten tehdä kun olen töissä täällä Utrechtissa, enkä ole IKINÄ Rotterdamissa ma-pe 9-17?
- Tunteeko siellä Rotterdamissa kukaan teitä?
- Ei tunne, muutin vasta maahan.
- Sitten en voi valitettavasti auttaa, teidän täytyy hoitaa homma Rotterdamin kautta.
- Kiitos.
- Kiitos.
Siis voi vittu x 2!! Loistavaa palvelua, eikä byrokratiasta tietoakaan! No ei siinä mitään, vaihtoehto B. Soitto isille Suomeen, ja pyyntö: tilille rahaa. Maksan sitten takaisin käteisellä kun tulen jouluksi kotiin. On tämä hieno maa, joka hemmetin paikassa paperisota ja hankaluus on aivan käsittämätöntä.
Ja lisää hienouksia. Meneepä melkein mihin tahansa pienempään liikkeeseen, missään ei voi maksaa kortilla, vain käteinen käy. Kävin jopa eräässä paikallisen Quick-hampurilaisketjun ravintolassa, mutta ei ollut rahaa. Joo tota, otan tommosen Extramegagiant -aterian, niin ja kai voin maksaa kortilla. Juu, ette voi. Ei ole käteistäkään yhtään, joten en sitten syönyt. Kivaa. Mikään ei toimi missään.
Ja liikenneruuhkat. Kuten sanoin, matkaa on 65km, ja mikä parasta ihan kämppäni nurkalta lähtee moottoritie perille saakka, eihän se ole kuin puoli tuntia yhteen suuntaan. Paitsi että, jos ajan työmatkani aikavälillä 6.30 - 19.00, matkaan kuluu 1,25 - 2 tuntia yhteen suuntaan. Pahimmillaan olen ollut neljä tuntia työmatkalla yhdessä päivässä, taittanut matkaa yhteensä huimat 130km. Koko matkan on 6-8 kaistainen moottoritie, mutta kun kerran Hollanti on uudenmaanläänin kokoinen, ja asukkaita on 15 miljoonaa, ja kaikki menevät töihin yksin omalla autolla, mitä muutakaan voi odottaa.
Firman jäykkyydestä en jaksa edes aloittaa.
Saksa ja Ranska ovat byrokratialtaan vielä pahempia. Ja mites sitten noin muuten vaikka se Saksa? Hieno maa, halvat autot, jne. Tai sitten:
Saksassa on halvat autot, juu, mutta he maksavat käyttömaksua jokusen sata euroa vuodessa, JA heillä on aivan käsittämättömän korkea tuloverotus. Kaikilla Saksalaisilla kollegoillani on veroprosentti 50, ilman mitään progressiota. Repikää siitä sitten huumoria. Ehkä kaikki on halpaa, mutta siihen on sitten syynsä.
Mikään ei ole myöskään juuri sen suurempaa tai hienompaa missään mitä olen nähnyt.
Verrattuna kaikkeen kokemaani, Suomi on aivan mahtava paikka asua. Muista pohjoismaista en tiedä, mutta ainakin keski-eurooppaan verrattuna olemme teknologiassa, sivistyksessä ja yleensä elämisessä valovuoden edellä näitä takapajuloita. Hemmetti että oikein korpeaa, tulen takaisin kyllä heti kun vain pääsen.
Todella, on lottovoitto syntyä Suomeen.
Meillä Suomessa aina kuvitellaan että muualla Euroopassa kaikki on niin paljon hienompaa ja paremmin ja suurempaa kuin meillä, ikävää maleksia täällä pohjolan perukoilla missä kaikki on päin helvettiä. Sikamaisen kalliit autot, korkeat verot, kylmä ilmasto, byrokratia rules, jne, jne...
Kerronpa tässä hiukan kokemuksiani, mitä matkan varrella on tarttunut kyytiin.
Kun muutin Hollantiin, ajattelin että ei tässä mitää, EU maasta toiseen, kyllähän tämä helposti käy, ilmoitusluontoinen muodollisuus ...tai sitten ei.
Ensinnä tein siis ilmoituksen lähtömaasta, että olen tulossa, sitten kävin Rotterdamissa hankkimassa oleskelu-luvan(!), samanlaisen mitä kaikilla afrikkalaisilla pakolaisilla vaaditaan jne. Siellä jonottelin niiden neekereiden kanssa samoissa tiloissa tuntitolkulla. Lopulta sitten minulle kerrottiin että sen voi saada enintään 6kk kerrallaan, sitten sitä pitää anoa uudestaan. Great.
Sitten mentiin verotoimistoon. Sama homma, 1,5 tuntia jonottamista muiden seassa, ja sitten pääsin hoitamaan hommani, sain sotu-numeron, annoin tulotiedot, jne. Jokohan nyt on kaikki kunnossa?
No ei. Sitten pitää mennä siihen kaupunkiin jossa asuu, kaupungintalolle rekisteröitymään asukkaaksi. Ei siinä mitään mennään sitten. Oho, no ei mentykään, kaupungintalo suljetaan klo 13. Huomenna sitten uudestaan.
Seuraavana päivänä kuulen että he eivät voi rekisteröidä minua, koska työsopimukseni ei ole allekirjoitettu tuona samana päivänä, eli olen nyt tavallaan luvattomasti maassa. Jahas. Takaisin konttorille, uusi "feikkisopimus" allekirjoitukseen ja sama uudestaan.
Minulla oli mukana siis tämä työtodistus, vuokrasopimus, passi, ja virkatodistus Suomesta. Ei riitä. He vaativat erilliset vakuutukset Hollannin kielellä siitä että vanhempani ovat ketä he ovat, mitä he tekevät, missä asuvat, ja toivon mukaan pysyvät siellä. Sitten pitäisi olla erillinen todistus missä todistan olevani siviilisäädyltäni "single". Minun virkatodistukseni kyllä kertoi että olen naimaton, mutta koska se ei ollut siinä muodossa kuin he haluavat, se ei kelvannut, ja se olisi myöskin pitänyt vahvistaa jollain Hollantilaisella notaarilla, hankkia häneltä leima, että asiakirja on aito. Voi vittu mä sanon, ja sanoi myöskin tämä firmamme työntekijä joka minua oli kuskaamassa ympäri kaupunkia. Tuumasimme, että en sitten rekisteröidy ko. kaupunkiin, mistä ne sen tietää missä asun. Maahanmuuton yhteydessä ilmoitin toimiston osoitteen, ja siellä nyt sitten asustelen virallisesti.
Byrokratia on rules.
No sitten, pankkimaailman ihanuuksiin. ABN-AMRO on pankin nimi, sinne pääkonttorilla avaamaan tili. Tämä kävi varsin helposti, yllättävän helposti, mutta huolimatta siitä että ko. pankki toimii ympäri maailmaa, heillä ei ole englanninkielistä palvelua. Eli siis kaikki asiakirjat, nettisivut, ym, löytyvät vain Hollanniksi. Olkoon, sama se, avataan nyt vain se hemmetin tili. No sitten pankkikortti tilattiin myös, ja sen piti tulla kotiin parin päivän kuluessa. Kahden viikon päästä ei kuulunut mitään, ja marssin pankkiin kysymään sen perään. Ei mitään havaintoa, he tilasivat sitten uuden, joka tulikin parin päivän päästä. Sitten täytyi taas vääntäytyä kortti kädessä pankkiin virka-aikana aktivoimaan se kortti, ja saamaan PIN-koodi. No tämä kävi suht. helposti ei siinä mitään, mutta kun pankit ovat auki ma-pe 9-17, täsmälleen saman ajan kuin normaali työaika, on tämän järjestäminen aina vähän hankalaa.
Huomasin sitten juuri eilen että suomalaisen Visa-korttini erääntyvä lasku on suurempi, kuin suomalaisella pankkitililläni oleva saldo, joten joudun siirtämään täkäläiseltä tilitäni rahaa Suomeen. Ok, mikäs tässä, pankin SWIFT-koodi on tiedossa, ja samoin IBAN (International Bank Account Number). Ei muuta kuin kävelen pankkiin passi mukana ja hoidan homman. Vai?
Työskentelen siis Utrechtissa, vaikka asun Rotterdamissa, välimatkaa on 65km. Eli otin töistä hiukan aikaa ja läksin käymään tämän upean pankkilaitoksen paikallisessa konttorissa. Sinne vaan tiskille kertomaan tilanne. Kassatäti kertoi että rahansiirtoa varten minun pitää tilata pankista tietyt lomakkeet, joiden saapuminen kestää 5 päivää, ja ne toimitetaan kotiini. Sitten minun pitää täyttää nämä lomakkeet, ja käydä tuomassa ne pankkiin henk. koht. Sen jälkeen kestää muutaman päivän että ne lopulta käsitellään ja sitten vielä muutama päivä että rahat ovat tililläni Suomessa.
Ajattelin että olkoon, tehdään se sitten näin vaikeasti. Mutta.
- Teillä on näköjään tili tuolla Rotterdamissa?
- Juu, niin on.
- Sitten emme voi auttaa, ne lomakkeet voi tilata vain sieltä konttorista missä olette avanneet tilin.
- Jahas.. onpas tämä joustava pankki. Mites, jos hankin internet-tunnukset, voinko hoitaa ko. toimenpiteen sitä kautta.
- Kyllä, voitte tilata ne lomakkeet internetistä, jos teillä on pankkiavaimet.
- Niin, mutta voinko hoitaa koko maksun netistä.
- Ette voi.
- Mitähän voisin nyt sitten tehdä kun olen töissä täällä Utrechtissa, enkä ole IKINÄ Rotterdamissa ma-pe 9-17?
- Tunteeko siellä Rotterdamissa kukaan teitä?
- Ei tunne, muutin vasta maahan.
- Sitten en voi valitettavasti auttaa, teidän täytyy hoitaa homma Rotterdamin kautta.
- Kiitos.
- Kiitos.
Siis voi vittu x 2!! Loistavaa palvelua, eikä byrokratiasta tietoakaan! No ei siinä mitään, vaihtoehto B. Soitto isille Suomeen, ja pyyntö: tilille rahaa. Maksan sitten takaisin käteisellä kun tulen jouluksi kotiin. On tämä hieno maa, joka hemmetin paikassa paperisota ja hankaluus on aivan käsittämätöntä.
Ja lisää hienouksia. Meneepä melkein mihin tahansa pienempään liikkeeseen, missään ei voi maksaa kortilla, vain käteinen käy. Kävin jopa eräässä paikallisen Quick-hampurilaisketjun ravintolassa, mutta ei ollut rahaa. Joo tota, otan tommosen Extramegagiant -aterian, niin ja kai voin maksaa kortilla. Juu, ette voi. Ei ole käteistäkään yhtään, joten en sitten syönyt. Kivaa. Mikään ei toimi missään.
Ja liikenneruuhkat. Kuten sanoin, matkaa on 65km, ja mikä parasta ihan kämppäni nurkalta lähtee moottoritie perille saakka, eihän se ole kuin puoli tuntia yhteen suuntaan. Paitsi että, jos ajan työmatkani aikavälillä 6.30 - 19.00, matkaan kuluu 1,25 - 2 tuntia yhteen suuntaan. Pahimmillaan olen ollut neljä tuntia työmatkalla yhdessä päivässä, taittanut matkaa yhteensä huimat 130km. Koko matkan on 6-8 kaistainen moottoritie, mutta kun kerran Hollanti on uudenmaanläänin kokoinen, ja asukkaita on 15 miljoonaa, ja kaikki menevät töihin yksin omalla autolla, mitä muutakaan voi odottaa.
Firman jäykkyydestä en jaksa edes aloittaa.
Saksa ja Ranska ovat byrokratialtaan vielä pahempia. Ja mites sitten noin muuten vaikka se Saksa? Hieno maa, halvat autot, jne. Tai sitten:
Saksassa on halvat autot, juu, mutta he maksavat käyttömaksua jokusen sata euroa vuodessa, JA heillä on aivan käsittämättömän korkea tuloverotus. Kaikilla Saksalaisilla kollegoillani on veroprosentti 50, ilman mitään progressiota. Repikää siitä sitten huumoria. Ehkä kaikki on halpaa, mutta siihen on sitten syynsä.
Mikään ei ole myöskään juuri sen suurempaa tai hienompaa missään mitä olen nähnyt.
Verrattuna kaikkeen kokemaani, Suomi on aivan mahtava paikka asua. Muista pohjoismaista en tiedä, mutta ainakin keski-eurooppaan verrattuna olemme teknologiassa, sivistyksessä ja yleensä elämisessä valovuoden edellä näitä takapajuloita. Hemmetti että oikein korpeaa, tulen takaisin kyllä heti kun vain pääsen.
Todella, on lottovoitto syntyä Suomeen.