Los Angeles Kings 2024–2025

  • 28 455
  • 120

Ballo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaivari99, Joe, Matt Nickersson, Ballo
Osaako joku valveutuneempi kannataja kertoa miltä Samuel Heleniuksen peli on näyttänyt? Ei liene kovin suuret kertoimet kuitenkaan NHL-uraan.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Osaako joku valveutuneempi kannataja kertoa miltä Samuel Heleniuksen peli on näyttänyt? Ei liene kovin suuret kertoimet kuitenkaan NHL-uraan.

Valveituneisuudesta en tiedä, mutta kommentoin silti.

Viaplayn studiossahan Sami Hoffren ja Mikko Lehtonen kehuivat Heleniuksen otteita ja tuntuivat uskovan Heleniuksen NHL-mahdollisuuksiin nelosketjulaisena. Aika lailla samaa mieltä ko. asiantuntijoiden kanssa.

Kuten Hoffren sanoi, niin Heleniuksen luistelu on mennyt hurjasti eteenpäin siten Liiga-aikojen ja minusta se on uran kehittymisen kannalta kaiken perusta. Ensimmäinen kausi AHL:ssä oli suht hitaan kehittymisen aikaa, mutta viime kevään aikana oma rooli ja tapa pelata alkoi löytyä. Tilastoista se ei näy, mutta AHL:n pudotuspeleissä Heleniuksen ketju oli Ontarion "identiteettiketju", henkinen suunnannäyttäjä. Ja tämä ei ole ainostaan meikäläisen mielipide, vaan ketju sai kehuja päävalmentaja Sturmilta ja Reignin otteluiden selostajiltakin.

En tiedä innostivatko onnistuneet playoffsit Heleniusta treenaamaan kesällä aikaisempaa kovempaa vai onko harjoittelussa panostettu luistelua entistä enemmän vai onko Helenius oppinut nyt tuntemaan oman kroppansa aikaisempaa paremmin, mutta oli niin tai näin, niin kesän aikana asioita on tehty todellakin oikein. Harjoitusleiriltä tuli oikeastaan vain positiivisia kommentteja ja Helenius oli todella lähellä päästä NHL-kokoonpanoon jo kauden alusta.

Kesän aikana huikeasti parantunut liike -> huomaa pysyvänsä vauhdissa mukana (ei vain fyysisesti, vaan myös henkisesti) ja siten pystyy olemaan aktiivinen, eikä vain reaktiivinen -> pystyy pelaamaan nykyaikaista stop-go hockeyta.

Kun Heleniuksen rooli on nelosen aggressiivinen energiapelaaja, niin nyky-NHL:ssä tätä roolia ei pysty hoitamaan jollei liike ole kunnossa. Pelaajat ovat nykyisin niin hyviä luistelemaan, että jos olet puujalka, niin et ehdi taklaamaan ketään - eli olet joukkueelle hyödytön laitoja rankaiseva ryntäilijä ja kun olet kokoajan tilanteissa jäljessä niin väistämättä päädyt ottamaan tyhmiä estämis/koukkaamisjäähyjä. Ihan sama kuinka kova olet lyömään ja ottamaan iskuja vastaan, niin kankeat betonisaappaat jalassa luistelevat goonit eivät ylhäältä paikkaa ota, koska sellaisia paikkoja ei ole enää tarjolla. Eikä Heleniuksen tämän hetkinen iskuvoima tai tappelutaidot vanhanaikaiseen goonin hommaan riitäkkään.

Tähän mennessä Helenius on pelannut yhdeksän ottelua ylhäällä, ei maaleja, pari syöttöpistettä, seitsemän jäähyminuuttia, asteen verran plussalla, jääaika vaihdellut siinä neljän ja kahdentoista minuutin välillä, keskimääriin kahdeksisen minuuttia. Winnipeg-peli oli minusta heikoin, mutta siinä päävalmentaja Hiller jostain ihmeen syystä laittoi Heleniuksen alkuun kolmosketjuun Fialan ja Laferrieren väliin ja sehän on Helelle aivan väärä paikka. Fialan kaltaisen kikkailevan minä-minä -miehen kanssa pelaaminen on myrkkyä suomalaiseen joukkuepelaamiseen tottuneelle pelaajalle.

Itselle tärkeämpiä lukemia on 31 taklausta (24,86 per 60, joukkueen korkein lukema), 6 blokattua laukausta (4,81 BkS/60, hyökkääjistä joukkueen paras), aloitukset 50%. Lukemat on nelosketjulaiselle tulokkaalle hyvät, jopa tosi hyvät. Aloituksissa on petraamisen varaa ja Lee/Jeannot - Helenius - Lewis -ketjun aikan veteraani Lewis onkin usein ottanut aloitukset, varsinkin oikealta puolelta.

Jos ajattelee Heleniuksen mahdollisuutta pitempään NHL-uraan, niin viimeisen vajaan vuoden aikana tapahtunut kehittyminen ei riitä, vaan eteenpäinmenon pitää jatkua. Yltääkseen isänsä mittaiseen (155 GP, 2+4 = 6, 260 PIM) uraan, niin liikkeen ja tilanteen tunnistamisen pitää parantua entisestään. Ja jossakin vaiheessa on pakko saada kokoon myös pistemerkintöjä, sillä hyökkääjän on todella vaikea vakiinnuttaa paikkaansa ylhäällä jos ottelusta toiseen mennään kiikaritehoilla. Mutta onhan se ketjukavereistakin kiinnii, saako edes niitä kakkosyöttöjä!

Ylhäällä pysymisen perusvaatimuksena on kuitenkin se mitä on nähty tähän mennessä: lyhyet vaihdot, taklaa aina kun pystyt, voita (älä ainakaan häviä!) kaksinkamppailut, älä kämmää kiekon kanssa keskialueella, saa aikaan vastustajan hyökkäykseen stoppeja, pura nöyrästi äläkä yritä mitään toivotaan-toivotaan syöttöjä, lyö kiekko varmasti vastustajan päätyyn ennen vaihtoon menoa, ole siis hyvä nelosen energiapelaaja!

Trevor Lewiksen loukkaantuminen (2-4 viikkoa) oli minusta Heleniuksen kannalta paska juttu. Lewis on ollut hyvä tutori kokemattomille ketjukavereilleen ja sopivampi nelosketjulainen kuin harjoituksissa hänen paikallaan nelosen oikeassa laidassa ollut Alex Turcotte.

Ennen vieraskiertueen alkua Ontariosta todennäköisesti nostetaan ylös ainakin yksi hyökkääjä - ehkä kuukauden (marraskuu) pelaajaksi AHL:ssä valittu Glenn Gadwin, ehkä harjoitusleirillä loppuun asti sinnitellyt Jack Studnicka, ehkä Ontarion paras maalintekijä Samuel Fagemo. Tuskin Kings lähtee pitkälle idän vieraskiertueelle vain kahdellatoista terveellä hyökkääjällä, sillä Lewiksen lisäksi myös Akil Thomas ja Arthur Kaliyev ovat yhä sivussa.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Surkeasta San Jose-ottelusta alkanut voittoputki kesti kuusi ottelua ja katkesi vieraissa New Jerseytä vastaan 3-1 lukemin. Hilerin poppoo on erittäin hyvä hyydyttämään vastustajien hyökkäyspelin, mutta Devils hoiti homman Losin omilla aseilla. Kentällä tuntui olevan tosi vähän tilaa ja aikaa ja pelkästään laukaisupaikoillekin pääsy tuotti tuskaa Kings-hyökkääjille. Ottelun tapahtumia kuvastaa hyvin, että New Jerseyn maalissa ollut Markström torjui ottelussa vain 13 kertaa (Rittich 23 torjuntaa).

Itselle ottelun kohokohta oli Heleniuksen läpisyöttö Turcottelle, joka sai tilanteesta lopulta rankkarin. Nelosketjussa pelaavien Turcotten ja Heleniuksen pelityylit täydentävät toisiaan, sillä pelaajien vahvuudet ja heikkoudet kumoavat toisiaan. Turcotten keveys/koko, jatkuva luistelu, liike ja pehmeys kontaktilanteissa vs. Heleniuksen iso koko/ulottuvuus, fyysisyys ja kankeus. Useammassakin tilanteessa Helenius pystyi karvaamaan kiekon tai häiritsemään vastustajaa ja Turcotte singahti vikkelästi paikalle ja poimi irtokiekon itselleen/joukkueelle.

Nelosketjun - tai siis neloskaksikon Turcotte/Heleniuksen - suurin ongelma on, että päävalmentaja Hillerin kuningasidea on peluuttaa seitsemään pakkia ja yhtätoista hyökkääjää, joista yhtä kierrätetään nelosen laidassa. Minusta kyseessä on paska peluutusidea, mikä estää nelosketjun - eli ko. kaksikon - kehittymistä enkä tiedä kuinka paljon seiskapakki Kyle Burroughsia hyödyttää pelata 5 - max. 10 pelissä.

Tänään luvassa harvinaista herkkua eli Kings pelaa suomalaisittain inhimilliseen aikaan, kun ottelu NY Rangersia vastaan alkaa klo 20.00. Rangers on yksi NHL:n kriisijoukkueista ja olisin yllättänyt jos kotijoukkue saa edes yhden pisteen.

Eikä kolme seuraavaakaan ottelua näytä olevan mahdottomia voittaa, sillä vastaan tulee Pittsburgh, Philadelphia ja Nashville. Vieraskiertue päättyy kauden yllättäjäjoukkuetta Capitalsia vastaan reilun viikon päästä eli sopivasti juuri ennen joulua.

edit.

Lisätään vielä sen verran, että Arthur Kaliyev on lähetetty farmiin Ontarioon kuntoutuskeikalle hakemaan pelituntumaa. Reign pelaa seuraavan viikon aikana neljä matsia divisioonan kärkijoukkueita vastaan, kerran kakkosena olevaa San Josea, kerran ykkösenä olevaa Calgaryä ja kahdesti nelosena olevaa Coachella Valleyta vastaan.

Koska Trevor Moorella on ilmeisesti jotakin vaivaa, niin hyökkääjä Andre Lee on lähtenyt Ontariosta kohti itärannikkoa. Ehkä näemme jossakin vaiheessa nelosketjun Turcotte - Helenius - Lee, mutta todennäköisesti emme.

Tapaninpäivänä alkavassa nuorten MM-kisoissa Losilla on kolme edustajaa; Tshekki-paidassa pakki Radek Dvorak sekä Kanadan joukkueessa maalivahti Carter George ja jenkeillä maalivahti Hampton Slukynsky. George ja Slukynsky ovat lähtökohtaisesti varavahteja, joten voi olla että he eivät pelaa turnauksessa minuuttiakaan.
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Eikä kolme seuraavaakaan ottelua näytä olevan mahdottomia voittaa, sillä vastaan tulee Pittsburgh, Philadelphia ja Nashville. Vieraskiertue päättyy kauden yllättäjäjoukkuetta Capitalsia vastaan reilun viikon päästä eli sopivasti juuri ennen joulua.

Vieraskiertue päättyi nihkeästi, sillä Rangers-voiton jälkeisestä neljästä pelistä ainoastaan Philadelphia kaatui. Kolmesta tappiosta kaksi tuli jatkoajalla (Pittsburgh, Nashville) ja ainoastaan Washngtonia vastaan tuloksena oli nolla pistettä. 3-1 tappiota Capseille selittää osaltaan Losille rankka otteluohjelma ja Philip Danaultin puuttuminen kokoonpanosta sairastumisen vuoksi.

Samuel Helenius pelasi Wsh-matsissa NHL-uransa isommat minuutit (14.38) ja sai Hilleriltä positiiviset kommentit.

On Samuel Heleinus, Akil Thomas and Andre Lee each playing larger roles tonight
We had a lot of different combinations out there, but those guys did run out pretty consistently. I thought Samuel Helenius had his best game as a King for sure. The three of them are comfortable with each other, they know each other, they’ve played together before, but to me, the player who jumped out tonight was Sammy Helenius.


Vaikkei Helenius pelaa enää yhtä fyysisesti kuin ensimmäisissä NHL-otteluissaan, niin kiekollisessa pelissä on havaittavissa selvää eteenpäinmenoa. Alkuun hän käsitteli kiekkoa kuin käsikranaattia ja oli hirveä kiire dumpata se päätyyn / pois itseltään mahdollisemman nopeasti. Viime peleissä hän muutamaan otteeseen onnistunut syöttämään ihan napakasti ja oivaltavasti, eivätkä joukkueen kokeneemmat pelaajat näytä enää välttelevän hänelle syöttämistä. Aluksihan esim. Kevin Fiala ei syöttänyt suomalaiselle, vaikka Helenius/Heleniuksen maila olisi ollut vapaana. Mutta vähän samalla tavalla Fiala suhtautuu muihinkin märkäkorviin.

Jos ex-Jypin pelaaminen kehittyy nähdyllä tavalla, niin väistämättä niitä pisteitä, jopa se maali, alkaa tulla. Joukkue on seuraavat parisen viikkoa Losissa ja toivottavasti Hiller ja muut valmentajat antavat nelosketjulaisille mahdollisuuden kehittää keskinäistä kemiaa/yhteispelaamista. Auttaisi ehkä noiden aloituksen voittamisissakin, jos laiturit tuntisivat paremmin sentterinsä tavat/heikkoudet/vahvuudet. Capseja vastaan Heleniuksen saldo oli 23,1% (13 aloitusta - 10 hävittyä - 3 voitettua) ja tuo lukema oli jopa Kopitarin katastrofi-iltaa (aloituksissa 4w - 11L) huonompi.

Joulun jälkeen viiden ottelun kotiputki ja avausmatsissa vastassa tällä kaudella ensimmäisen kerran Edmonton Oilers. Molemmat joukkueet ovat tähän mennessä pelanneet 34 peliä ja piste-eroa on vain yksi pojo kanadalaisten hyväksi (44 <-> 43). Divisioonan kärjessä on Las Vegas viiden pisteen erolla Oilersiin, joten tällä hetkellä todennäköiseltä pudotuspelien avauskierrosparilta näyttää taas sama vanha Edm-LA - ikävä kyllä.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Dartsit ja muut kiireet ovat pitäneet minut poissa tästä ketjusta, mutta olen tehnyt comebackin!

Heleniukselle vihdoinkin avausmaali taalaliigassa. Muutenkin hieno nousu joukkueelta. Hieman aneeminen jakso meneillään joukkueella, joten tuo Floridan kaataminen juuri ennen hankalaa viiden ottelun Idän kierrosta oli henkisesti tärkeä. Kingsillä on ollut valtavia ongelmia maalinteon kanssa. Adrian Kempe kantaa yksin selässään maalintekoa. Fiala, Moore ja Byfield eivät anna yhtään tulitukea. Samalla puolustus on sakannut ajoittain, joten heikko maalinteko on pahinta myrkkyä. Puolustaminen on muuten ollut erittäin hyvin jiirissä, mutta ajoittain näkyy väsyneempiä pelejä, joka on ihan normaalia. Varsinkin tuossa Penguins pelissä tuli aika luvattoman helppoja maaleja. Tuo Losin maastopalo vaikuttaa varmasti pelaajiin henkisesti. Sen taakse ei voi piiloutua, mutta jotenkin on näyttänyt siltä, että tuon perutun Flames pelin jälkeen joukkueen fokus on karkaillut ja hyökkämisestä on tullut väkinäistä.

Drew Doughty palasi harjoituksiin ja lähtee mukaan viiden ottelun vieraskiertueelle. Tämä on tietenkin erinomainen uutinen kaikille muilel paitsi Moverarelle, joka todennäköisesti lähetetään takaisin farmiin. Tuo Kingsin seitsemän pakin sekoilu on mielestäni hieman erikoinen. Varsinkin nelosen Heleniuksen ja Lewisin kannalta.

Jos joku asia oli kauden alussa mysteeri, niin se oli Losin maalivahtitilanne. Tällä hetkellä se on huolista mitättömin, sillä Kuemper pelaa erinomaisesti. Erinomaisesti edessä puolustava joukkue tietenkin auttaa, mutta Kuemperin työskentely luo turvaa koko viisikolle. Torjuntaprosentti on 92,4% ja päästettujen keskiarvo 2,04 gaa. Ilman tuota alkukauden Senators sirkuspeliä, Kuemperin tilastot olisivat 93,0% ja 1,78 gaa. David Rittichilla on ollut viime aikoina starttien kanssa hankalampaa, joten en tiedä olisiko Kingsin syytä katsella markkinoita luukkuvahtia etsien.

Kings on hieman valunut Oilersin ja Vegasin kyydistä, mutta on edelleen tukevan oloisesti kiinni suorassa pudotuspelipaikassa. Eniten tässä jännittää mahdollinen ensimmäisen kierroksen vastustaja, mutta siihen on vielä reilu 30 peliä matkaa. Vieraskiertue alkaa Columbuksesta ja jatkuu järjestyksessä Detroit, Florida, Tampa, Carolina. Kuten tapana on, niin lähdetään kiertueelle tavoitteena puolet pisteistä.

Go Kings Go!
 

Jack DiBiase

Jäsen
Suosikkijoukkue
MTL
Helenius-päivitys olisi tilauksessa arvon Kings-seuraajat! @heikkik ja muut. Kiitos jo etukäteen.

Maali tuli, mutta miten muuten pelit sujuneet?
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Helenius-päivitys olisi tilauksessa arvon Kings-seuraajat! @heikkik ja muut. Kiitos jo etukäteen.

Maali tuli, mutta miten muuten pelit sujuneet?

On noita tekopaikkoja aikaisemminkin ollut, mutta onneksi nyt kiekko tippui niin suosiollisesti (kiitos Jeannotin), että ei tarvinnut kuin suupaista lätkä verkkoon. Ei Helenius samanlaisessa adrenaliinihuumassa ole vetänyt kuin ekoissa peleissä, mutta kyllä hän on minusta paikkansa nelosen fyysisenä sentterinä täyttänyt.

Eihän Heleniuksen tilanne kehittymisen kannalta ihanteellinen ole. Kun tammikuun alussa veteraanit tervehtyivät, niin hän siirtyi poppariosastolle pariksi viikoksi. Sitten yksi matsi Ontariossa ja takaisin pelaavaan NHL-kokoonpanoon (Laferriere loukkaantuneena). Pelannut viimeiset neljä matsia ylhäällä nelosen minuuteilla (alle 10 min.). Kun Pittsburgh-matsi ratkesi hyvissä ajoin, niin sai erityisesti kolmannessa erässä normia enemmän jääaikaa (12.28).

Kun kyseessä on iso ja vielä fyysisestikin kehittyvä kaveri, niin epäilen suuresti onko nykytilanne Heleniuksen kehityksen kannalta paras mahdollinen. Jääaikaa pitäisi saada mielellään tuplasti nykyistä enemmän, mutta siihen (15 minuuttia per peli) ei Samuelin resurssit vielä NHL-tasolla riitä. Tietenkin jos nuorukaiselta itseltään tai agentilta kysytään, niin todennäköisesti he haluavat Heleniuksen pelaavan ylhäällä. Bruttotienestit ylhäällä ovat kuitenkin kymmenen kertaa paremmat kuin AHL:ssa ja pelaajastatus paljon korkeampi (NHL vs. AHL).

Parasta olisi jos Helenius pelaisi AHL:ssä kakkos/kolmosketjussa, mutta ongelmana on Blaken viime kesänä tekemät pelaajaratkaisut. Hän teki sopimuksen kahden NHL-kokemustakin omaavan AHL-sentterin (Glenn Gadwin, Jack Studnicka) kanssa ja he ovat alun kangertelujen jälkeen päässeet hyvään vauhtiin AHL:ssä.

Lisäksi Reignin kokoonpanossa on vuoden -21 draftissa ennen Heleniusta varattu Francesco Pinelli, joka hänkin tarvitsisi kehittyäkseen runsaasti jääaikaa. Ontarion nelosketjua ovat sentteröineet mm. AHL-rookiet Aatu Jämsen ja Kaleb Lawrence, jotka hekin tarvitsisivat jääaikaa (Lawrence on pelannut välillä ECHL:ssä). Jos Helenius lähetettäisiin alas Ontarioon, niin mahtaisikohan kukaan pelaajista olla tyytyväinen?

Niemisen Jouni jutteli Samuelin kanssa kun Kings kävi pyörähtämässä Edmontonissa.


Alempien ketjujen jätkän on oltava luotettava molempiin päihin”, sanoi Samuel kysyttäessä hänen pelillisistä vahvuuksistaan ja kehitettävistä pelitaidoistaan. ”Ja sitten fyysisyys. Tykkään taklailla paljon.”

”Ja sitten kehitettävää. Olen ihan hyvä kiekon kanssa, mutta rohkeammin pitää pystyä pelaamaan, kun kiekko on lavassa. Itse ainakin haluan pelata rohkeammin. Tottakai pitää pelata luotettavasti mun roolissa, mitään virheitä ei saa tehdä. Haluaisin kiekkovarmuutta lisää.”

Yksi tärkeimmistä luotettavan alempien ketjujen senttereiltä vaadittavista taidoista on aloitukset.

”Täällä NHL:ssä, jostain syystä linjurit vaihtaa tosi usein aloittajat pois. Se on tosi erikoinen juttu, ainakin täällä NHL:n puolella. Tosi nopeasti tulee lähtö. En tiedä, mikä siinä on ongelma. Meikäläinen lähtee aika usein vaihtoon. Niissä on selvästi vielä paljon kehitettävää. Siihen ei ehkä koskaan voi olla tyytyväinen. Aina on oltava parempi ja parempi.”

Kun lukee Heleniuksen haastatteluja, niin tuntuu siltä että hän tietää hyvin missä mennään. Yhden asian lisäisin vielä kehitettäviin asioihin - pelitilanteisiin reagointi puolustusalueella. Tämä asia kehittyisi parhaiten saamalla lisää toistoja (= jääaikaa) sekä hinkaamalla videoita ja katsomalla niistä pelitilanteita. Ja voi olla että voimaa lisäämällä voisi saada jonkinlaista räjähtävyyttä, ripeyttä, mutta onhan sitä usein nähty että voimahankinnalla on tehty hallaa ja saatu entistä vahvempi, mutta helvetisti kankeampi (= huonompi) pelaaja!

Siirtoajan umpeutumiseen on aikaa puolitoista kuukautta ja veikkaan, että Blake&co hankkivat joskus Four Nation Face Off -turnauksen jälkeen Losin nelosketjuun pari veteraania lisää. Joku San Josen Nico Sturmin kaltainen leftin aloituspesialisti sopisi aika passelisti Lewisin sentteriksi eikä palkkakaan ole ylivoimaisen suuri. Sehän tarkoittaisi, että Helenius singahtaisi Ontarioon taistelemaan Gadwinin, Studnickan ja Pinellin kanssa jääajasta... .

edit.

Lisätään vielä se, että Panthersia vastaan Kings pelasi 12 hyökkääjällä ja kuudella pakilla. Ketjuja sekoiteltiin jonkin verran, koska Florida oli kaksi erää kenttäpelissä parempi. Kuemper oli pelin ykköstähti ja jos maalissa olisi ollut Rittich, niin Los olisi hävinnyt ottelun. Voiton lisäksi positiivisena asiana voidaan todeta, että edelliseen matsiin (tappio Pittsburghille 1-5) verrattuna joukkue pelasi paaaaaaljon paremmin!
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Tahmea tammikuu kruunattiin Floridassa back-to-back nollauksella. Valitettavasti nollattu joukkue oli Kings. Kuemper ja Rittich tekivät kyllä kaikkensa näissä peleissä, mutta Kings on tällä hetkellä aivan onneton maalinteossa. Joukkueesta huokuu hyökkäyspäässä epätoivo ja se on erittäin huolestuttava asia. Puolustus kyllä antaa saumat taistella voitosta, mutta nollalla maalilla on harvoin saalistettu pisteitä. Vieraskiertueesta on jäljellä Hurricanes peli, josta tuskin ollaan pisteitä hakemassa. Jotainhan Blaken on tehtävä toimistolla, jotta tämä maalinteko-ongelma ratkeaa. Kings nimittäin valuu uhkaavasti Canucksin ja Flamesin taakse ulos kevätkarkeloista.

Tampa pelin kruununa oli Mikey Andersonin loukkaantuminen. Mikey sai kiekon vasempaan käteen ensimmäisen erän aikana ja näytti tuskaiselta pelatessaan vaihdon loppuun. Toiseen erään #44 ei enää palannut penkille. Doughtya ei ainakaan säästelty kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Panthersia vastaan lähes 24 min ja Tampaa vastaan lähes 28 min peliaikaa. Brandt Clarke on saanut katsella Floridan pelit katsomosta. Kevin Weekes huhuili jopa treidiä Clarken ympärille. Blake ei varmastikaan ole tyytyväinen tuohon huhuun, jos siirrossa on jotain perää. Itse en usko, että Clarkea siirrettäisiin mihinkään, vaikka #92 pelaaminen on ollut vaikean näköistä viime aikoina.

Mennään eteenpäin. Go Kings Go!

Edit.
Lisäsin hienon kuvan tähän viestiin, mutta se ei jostain syystä näy. Viestissä oli taulukko Kings pelaajien tehoista tammikuun aikana. No laitetaan tässä muodossa.

Tammikuu (13 ottelua, yhteensä 22 maalia)

9 Adrian Kempe 7+2
10 Tanner Jeannot 0+1
11 Anze Kopitar 0+4
12 Trevor Moore 0+2 (Loukissa 13.12. - 3.1.)
14 Alex Laferriere 0+2 (Loukissa 14.1. - 24.1.)
15 Alex Turcotte 3+2
22 Kevin Fiala 2+5
24 Phillip Danault 1+3 (Neljä maalia koko kaudella)
26 Akil Thomas 0+0 (Kolme ottelua tammikuussa)
37 Warren Foegele 1+1
47 Andre Lee 1+0 (Yksi ottelu tammikuussa)
55 Quinton Byfield 3+1
61 Trevor Lewis 0+0
79 Samuel Helenius 1+0 (Seitsemän ottelua tammikuussa)

Hyökkääjät yhteensä: 19+23

5 Andreas Englund 0+0 (Kolme ottelua tammikuussa)
6 Joel Edmundson 0+1
7 Kyle Burroughs 0+0 (Seitsemän ottelua tammikuussa)
8 Drew Doughty 0+0 (Kaksi ottelua tammikuussa)
21 Jordan Spence 1+4
43 Jacob Moverare 1+2
44 Mikey Anderson 1+3
84 Vladislav Gavrikov 0+0 (Edellinen maali 9. marraskuuta ja edellinen piste 21. joulukuuta)
92 Brandt Clarke 0+2 (Edellinen maali 25. marraskuuta)

Puolustajat yhteensä: 3+12
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Vieraskiertueesta on jäljellä Hurricanes peli, josta tuskin ollaan pisteitä hakemassa.

Freddie Andersenin suosiollisella avustuksella, Kevin Fialan kahdella maalilla ja suomalaisten hukatessa tekopaikkoja vieraskiertueen viimeisestä pelistä kaksi pistettä numeroin 4-2.

Ja yleensä vaikeasta kotiputken avauspelistä rutiinivoitto väsyneen oloisesta Montrealista. Alun totaalisesta hallinnasta huolimatta Canadiens-peli ratkesi vasta kolmannen erän jälkimmäisellä kympillä. Loppunumerot 6-3 ja Fialalle taas kaksi maalia ja Byfieldille syöttöpisteitä - nyt kolme, aiemmin Hurricanesia vastaan kaksi.

Vielä kaksi ottelua (Anaheim ja Dallas kotona) ennen Four Nations-taukoa. Vilkuilin tuon Ducks-Stars -matsin ja ainakin sen perusteella Kings lähtee molempiin peleihin ennakkosuosikkina. Heiskasen puuttuminen näkyi Dallasin otteissa selvästi ja Anaheim hyökkäys on Losin hyökkäystäkin tehottomampaa.

Farmiin lähetetty Samuel Helenius on nyt pelannut kaksi ottelua Ontarion paidassa. Päävalmentaja Sturm peluuttaa tasakentällisin kaikkia neljää ketjua yllättävän tasaisesti ja eroja tulee lähinnä erikoistilanteissa. Tuttuun tyyliin "kolmosketjun" sentterinä pelaava Helenius saa runsaasti jääaikaa alivoimalla, kun taas kolme muuta keskushyökkäjää Glenn Gadwin, Jack Studnicka ja Francesco Pinelli pääsevät kentällä ylivoimalla.

Heleniuksen ketjukavereina ovat pelanneet slovakki Martin Chromiak ja veteraani Charles Hudon, mutta minusta kolmikon välillä ei ole ihmeemmin kemiaa. Helenius yrittää selvästi pelata kiekollisempaa roolia, mutta ei sitä aina tarvitsisi yrittää pitää kiekkoa ja rakentaa syöttöpeliä, vaan usein hänelle sopivin ratkaisu on vetää kiekko päätyyn ja hakee sieltä kiekonriistoa ja sen jälkeen tehdä sieltä peliä.

Onneksi AHL:ssä on nyt tähdistöottelun takia peleissä viikon tauko ja pelaajat voivat hio yhteispeliään paremmin kuosiin. Reignin seuraava matsi on la-su yönä ja toivottavasti Sturm laittaa taas yhteen Lee-Helenius-Ward/Doty -trion ja Helenius pääsee pelaamaan ominta peliään.

Aatu Jämsen ei ole viimeiseen puoleentoista kuukauteen pelannut kuin yhden ottelun. Joulukuun puolivälissä hän teki San Josea Barracudasia vastaan Gordie Howe Hat Trickin (maali, syöttö, tappelu) ja sen jälkeen oli viikkoja poissa (ehkä aivotärähdys?). Paluuottelussa tammikuun lopussa Coloradoa vastaan 0+0 ja -2 ja takaisin katsomon puolelle. En tiedä millaiset odotukset Jämsenillä oli ennen kauden alkua, mutta tuskin hän kuvitteli tai haaveili pelaavansa AHL:ssä nelosketjun keskellä puolustavan/energiapelaajan roolissa.

edit.

Lisätään tähän perään vielä linkki Fourth Periodin Trade Watch-listaan.


Sen mukaan Kings olisi "puolustavan hyökkääjän" (Jake Evans, Ryan Donato, Scott Laughton, Kyle Palmieri) perässä. Jossakin toisaalla (en muista missä) mainittiin Losin hakevan rightin top 6 -laituria.

Aikamoisia peliliikkeitä Blaken pitää tehdä, jos hän aikoo jonkin ko. senttereistä saada puhumattakaan kärkiketjujen laiturista. Jonkin Laughtonin tai Evansin saamiseksi pitää toiseen suuntaan lähettää suunnilleen ensimmäisen kierroksen varausvuoro tai sitten kakkoskierroksen vuoro ja kelvollinen prospekti (esim. F Koehn Ziemmer tai LD Jakub Dvorak). Hyvä rightin laituri maksaa ainakin ykköskierroksen vuoron plus sälää tai kärkiprospektin (Losin tapauksessa OHL:n pistepörssin kärkisijoilla, tällä hetkellä kolmosena, keikkuvan Liam Greentreen).

edit2.

Lainaus hfBoardilta:

"According to Luc at the Lunch with Luc season ticket holder event:

They are expecting to have about $5M to play with at the trade deadline and are hoping to target a physical forward, pretty much a gritty 20+ goal scorer and they are mainly hoping to make the team 'more uncomfortable to play against.' He said 30-40 goal scorers aren't available."

Eli tavoitteena on hankkia fyysistä särmää omaava, maalintekoon kykenevä laituri. Suunnilleen sama tavoite on kaikilla muillakin pudotuspeleihin menossa olevilla joukkueilla, joten saadakseen ko. kaltaisen pelaajan joutuu maksamaan reilun korvauksen. Ensi kesän varausvuoroista kakkoskierroksen pick meni Tampaan Tanner Jeannotia hankittaessa, mutta se onkin ainoa kolmen seuraavan vuoden varausvuoroista mikä on käytetty.
 
Viimeksi muokattu:

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Vielä kaksi ottelua (Anaheim ja Dallas kotona) ennen Four Nations-taukoa. Vilkuilin tuon Ducks-Stars -matsin ja ainakin sen perusteella Kings lähtee molempiin peleihin ennakkosuosikkina. Heiskasen puuttuminen näkyi Dallasin otteissa selvästi ja Anaheim hyökkäys on Losin hyökkäystäkin tehottomampaa.

Molemmat ottelut venyivät voittomaalikisaan asti ja Dallasista tuli voitto (5-4) ja Anaheimille tappio (1-2). Kuemperin ollessa sairastuvalla Rittich pelasi molemmat ottelut.

Stars-ottelu oli yllättävän runsasmaalinen ja kulki aika lailla "maali meille-maali teille" -tahtia. Molarit - Rittich ja Oettinger - eivät olleet parhaassa mahdollisesssa vireessä, mutta onhan se viihdyttävämpää katsoa 5-4 tai 6-3 -pelejä, kuin 0-3 kyykkäyksiä.

Yksittäisistä pelaajista pistivät silmään omista Fiala ja Byfield ja vieraista kaksi maalia merkauttanut väkkärä Duchene ja sveitsiläinen järkäle Bichsel. En muista aikaisemmin nähneeni parikymppistä rookieta, joka olisi pystynyt käsittelemään Kopitaria ja Kempeä yhtä helposti kuin Bichsel teki. Usein tuollaiset pitkät nuoret kaverit (kuten Byfield ja Helenius) ovat hiukan bambimaisia ja kaatuilevaisia, mutta ko. starsjunnu ei ole pelkästään pitkä, vaan hän on myös leveä ja vankka.

Pääkoutsin kommentti Ducks-tappion jälkeen olivat selkeä: "I didn’t really like us anywhere over the ice for the first 40 minutes. I mean, we can point to different things or make excuses, I don’t look at it that way. We just weren’t very good, it was disappointing, but we did get it together in the third period and I’ve got to give the guys credit for that."

Rittich pelasi paremmin kuin Dallas-pelissä, mutta Ducks-vahti Dostal oli kuitenkin kaksikosta parempi. Rankkareissa sekä Fiala että Kempe kilisyttivät maalikehikkoa, mutta Trevor Zegras ja Leo Carlsson pistivät kiekon Rittichin selän taakse. Voihan tuosta Zegrasista sanoa vaikka mitä negatiivista, mutta minusta hän on yksi liigan kiinnostavimpia pelaajia. Harmittaa vieläkin kun vuoden 2019 varaustilaisuudessa GM Blake ei valinnut pääskoutti Yannettin suosittelemaa Zegrasia vaan teki oman valintansa ja poimi Alex Turcotten.

Seuraavaksi onkin vuorossa Four Nation -turnauksen otteluita. Kings-pelaajista mukana on Adrian Kempe Ruotsilla ja varamiehenä mukaan valittu Drew Doughty. Täytyy sanoa, että onhan Doughtyllä meriittejä vaikka kuinka, mutta ei hän loukkaantumisensa jäljiltä missään ihmeemmässä pelikunnossa ole. Puolustusalueella tulee epädoughtymaisia haparointeja ja hyökkäyksessä ei tapahtu oikein mitään. Mutta Doughty on Doughty ja näillä mennään - toivottavasti hän (tai Kempe) ei loukkaannu turnauksen aikana.

edit.

Lisätään vielä se, että Andreas Englund on laitettu siirtolistalle. Jos läpäisee listan, niin lähetettäneen Ontarioon? Saamaa reittiä voisi lähettää Kyle Burroughsin, joka on aivan s-tanan turha pelaaja.

edit2.

Englund ei läpäissyt waiversejä, vaan Nashville nappasi ruotsalaisen. Tulevaisuus näyttää käykö kuten Fagemon kohdalla, kun Nashville ensin poimi hänet siirtolistalta, köykäiseksi havaitsi, laittoi siirtolistalle ja Losi nappasi Fagemon takaisin ja laittoi farmiin pelaamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Molemmat ottelut venyivät voittomaalikisaan asti ja Dallasista tuli voitto (5-4) ja Anaheimille tappio (1-2). Kuemperin ollessa sairastuvalla Rittich pelasi molemmat ottelut.

Stars-ottelu oli yllättävän runsasmaalinen ja kulki aika lailla "maali meille-maali teille" -tahtia. Molarit - Rittich ja Oettinger - eivät olleet parhaassa mahdollisesssa vireessä, mutta onhan se viihdyttävämpää katsoa 5-4 tai 6-3 -pelejä, kuin 0-3 kyykkäyksiä.

Yksittäisistä pelaajista pistivät silmään omista Fiala ja Byfield ja vieraista kaksi maalia merkauttanut väkkärä Duchene ja sveitsiläinen järkäle Bichsel. En muista aikaisemmin nähneeni parikymppistä rookieta, joka olisi pystynyt käsittelemään Kopitaria ja Kempeä yhtä helposti kuin Bichsel teki. Usein tuollaiset pitkät nuoret kaverit (kuten Byfield ja Helenius) ovat hiukan bambimaisia ja kaatuilevaisia, mutta ko. starsjunnu ei ole pelkästään pitkä, vaan hän on myös leveä ja vankka.

Pääkoutsin kommentti Ducks-tappion jälkeen olivat selkeä: "I didn’t really like us anywhere over the ice for the first 40 minutes. I mean, we can point to different things or make excuses, I don’t look at it that way. We just weren’t very good, it was disappointing, but we did get it together in the third period and I’ve got to give the guys credit for that."

Rittich pelasi paremmin kuin Dallas-pelissä, mutta Ducks-vahti Dostal oli kuitenkin kaksikosta parempi. Rankkareissa sekä Fiala että Kempe kilisyttivät maalikehikkoa, mutta Trevor Zegras ja Leo Carlsson pistivät kiekon Rittichin selän taakse. Voihan tuosta Zegrasista sanoa vaikka mitä negatiivista, mutta minusta hän on yksi liigan kiinnostavimpia pelaajia. Harmittaa vieläkin kun vuoden 2019 varaustilaisuudessa GM Blake ei valinnut pääskoutti Yannettin suosittelemaa Zegrasia vaan teki oman valintansa ja poimi Alex Turcotten.

Seuraavaksi onkin vuorossa Four Nation -turnauksen otteluita. Kings-pelaajista mukana on Adrian Kempe Ruotsilla ja varamiehenä mukaan valittu Drew Doughty. Täytyy sanoa, että onhan Doughtyllä meriittejä vaikka kuinka, mutta ei hän loukkaantumisensa jäljiltä missään ihmeemmässä pelikunnossa ole. Puolustusalueella tulee epädoughtymaisia haparointeja ja hyökkäyksessä ei tapahtu oikein mitään. Mutta Doughty on Doughty ja näillä mennään - toivottavasti hän (tai Kempe) ei loukkaannu turnauksen aikana.

edit.

Lisätään vielä se, että Andreas Englund on laitettu siirtolistalle. Jos läpäisee listan, niin lähetettäneen Ontarioon? Saamaa reittiä voisi lähettää Kyle Burroughsin, joka on aivan s-tanan turha pelaaja.

edit2.

Englund ei läpäissyt waiversejä, vaan Nashville nappasi ruotsalaisen. Tulevaisuus näyttää käykö kuten Fagemon kohdalla, kun Nashville ensin poimi hänet siirtolistalta, köykäiseksi havaitsi, laittoi siirtolistalle ja Losi nappasi Fagemon takaisin ja laittoi farmiin pelaamaan.
Kings ryhdistäytyi hyvin noissa viimeisissä peleissä ennen taukoa. Varsinkjn Kevin Fiala ja Quinton Byfield alkoivat vastata huutoon. Tuota Fialaa on jo hetkeen aikaa ollut ikävä. Harmi sinänsä, että tauko tuli juuri tähän paikkaan, kun nuo kyseiset herrat olivat päässeet lentoon. Positiivinen asia tauolla on kuitenkin tuohon Mikey Andersonin kuntoutumiseen. Toki Doughtyn palattua en näe Mikeyn paluun kanssa kiirettä.

Doughtysta puheen ollen. Kuten kirjoittelit jo, niin DD on ollut kyllä todella jäässä pelaamissaan otteluissa. Peluutuksessa ei ole säästelty, mutta hyvin epätyypillisiä virheitä tapahtuu joka pelissä Doughtylle. Mitä 4 Nationsissa olen seurannut, niin eipä DD ole sielläkään ihan parhaimmallaan ollut. Viime yön syöttö McDavdille oli toki hieno ja aika koomistahan tuota tuulettelua oli seurata, kun kyseessä on kuitenkin kolmen perättäisen kauden viholliskaksikko. No vaahtera rinnassa tekee ihmeitä ihmissuhteille. Kingsin kannalta on ihan hyvä, että Doughty saa tuossa turnauksessa ylimääräisen treenikauden ja pystyy kuromaan pelikuntoaan takaisin NHL-tasolle. Kempen kannalta toivoo jäljellä olevasta USA pelistä vammojen välttelyä ja kotimatkaa.

Nashville on viime vuosina kunnostautunut Kingsin waiver-pelaajien poimijana. Englundia ei varsinaisesti tule ikävä, mutta onhan hän ihan ok varamies ajatellen kevättä, jos jotain sattuisi esim. Edmundsonille. Kyle Burroughsista olen samaa mieltä. Ei mitään käyttöä NHL-tasolla, joten joku voisi poimia hänetkin.

Kingsin runkosarjaa on jäljellä 29 ottelua, joista 19 pelataan kotona. Itäisen konferenssin joukkueita kohdataan enää vain kuusi kertaa ja näistä otteluista kaikki pelataan kotiluolassa. Loppuohjelma on siis logistisesti suotuisa ja Kings on pelannut huomattavasti paremmin kotona, joten pisteodottamakin tykkää. Ohjelma on muutenkin aika erikoinen, sillä pudotuspelikelasta jäävä St.Louis Blues kohdataan maaliskuun alussa viikon sisällä kolme kertaa.

Kingsiin on huhuiltu eri insiderien toimesta rightin hyökkääjää. Vaihtoehtoina ovat pyörineet Brock Boeser, Kyle Palmieri, Jake Evans ja jopa Travis Konecny. Boeser ja Konecny tulevat liian kalliiksi, joten nuo kaksi muuta vaihtoehtoa jäävät todennäköisimmiksi. Jake Evans olisi mielestäni juuri sitä, mitä lääkäri määrää tuohon Kingsin rosteriin tällä hetkellä. Hyvin aloituksia kairaava kahdensuunnan hyökkääjä esim. nelosen keskelle. Evansin kanssa näkisin pidemmän jatkonkin mahdollisena.

Edit.
Jäi huomaamatta tuo aikasemman viestisi editointi koskien siirtorajaa. No tilauksessa jotain rightia, jotain maalintekoa ja jotain fyysisyyttä. Eiköhän tuo tulevan kesän ykkönen ole taas pelissä meidän osalta. Ja junnuista kannattaa päästä eroon, kun eivät tässä organisaatiossa juuri kehity.

Tulevan kesän pomppu palkkakattoon mahdollista kyllä Losissa taas Blakelle temmellysten kesää tai jopa maaliskuuta. Kingsiltä vapautuu Tanner Jeannot 2,6M (tuskin tehdään jatkoa) ja Ivan Provorovin palkanpidätys (2M). Ainoastaan Gavrikoville täytyy sorvata jatko, mutta tuskin hän valtavaa palkankorotusta saa nykyiseen sopimukseensa nähden. AFP Analytics povaa venäläiselle 5 x 5,38M jatkoa, jonka otan ihan mielelläni vastaan. Ainoastaan pahvin pituus mietityttää. Tulevana kesänä nähdään todennäköisesti myös Adrian Kempen uusi jatkosopimus. Hänestä tulee hyvin todennäköisesti Kingsin rosterin kallein hyökkääjä yli 9M AAV:lla.

Katsellaan 4 Nationsit loppuun ja jatketaan Losin ihmettelyä. Blake vietti viime vuonna hiljaista siirtorajaa, niin eiköhän tänä vuonna paukutella pleksejä isosti...

Go Kings Go!
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Hieman ollut ailahteleva paluu "lomalta". Utahista otettiin voitto hieman tuurillakin. Vegasista taas tyylikäs voitto, vaikka vierailijat olisivat ansaineet muutaman maalin enemmän. Kuemper pysäytti muutaman varman maalipaikan. Näiden pelien jälkeen onkin ollut takkuisempaa. Canucksia vastaan pelin annettiin iahn turhaan valua jatkoille ja sielläkin onnistuttiin tuhrimaan paikat. Stars sitten ryöpytti meitä ali- ja ylivoimalla. Bluesia vastaan nähtiin yksi kauden huonoimmista esityksistä, varsinkin tolppien välissä.

Varsinkin tuon erikoistilannepelaamisen sakkaaminen huolestuttaa. Ylivoima on vähemän yllättäen valunut sarjan pohjamutiin. Ainoastaan Ducks ja Islanders pelaavat heikompaa ylivoimaa. Enemmän huolta aiheuttaa tuo alivoiman sakkaaminen. En tiedä onko Doughtyn läsnäolo saanut senkin sekoamaan vai mikä sitä vaivaa.

Brandt Clarkea on nyt pomputeltu ihan miten sattuu ja peliaika on vaihdellut 5-16 minuutin välillä. Ei mielestäni mitään järkeä tässä touhussa. Eikö häntä tosiaan voi laittaa farmiin pelaamaan kunnon minuutteja, kun kerta tuo ylimääräinen Burroughs sekoilee myös mukana.

Neloseen ei edelleenkään ole löydetty sopivaa palasta, joten Lewis ja Jeannot saavat vierelleen joka vaihtoon uuden kaverin tai sitten Akil Thomasin, joka saa pukea peliin pari kertaa kuukaudessa.

Edmundson - Doughty pari on aivan katastrofaalisen huono yhdistelmä. Se on sinänsä harmi, koska Anderson - Gavrikov sekä Moverare - Spence ovat toimineet kelvollisesti. Mielestäni Edmundson pelasi parhaiten Clarken parina, mutta hän ei mahdu tuohon kuusikkoon tällä hetkellä, joten voisiko Spencen ja Doughtyn paikkaa vaikka vaihtaa keskenään.

Hyökkäykseen kaivataan nyt vahvistusta ja nopeasti. Uusittu ykkösnyrkki Fiala - Byfield - Kempe on toiminut ajoittain murhaavan hyvin, mutta Kopitarin vierelle ei löydy sopivaa yhdistelmää millään. Kaikki kunnia slovenialaiselle, mutta kapteenissa alkaa kyllä näkyä ikä todella pahasti. Vuosi 2025 on ollut erittäin vaikean näköistä taaperrusta Anzelle. 22 otteluun tehot 1+7 ja +/- sarake näyttää -10. Tovottavasti häntä ymmärretään lepuuttaa tarpeeksi pudostupelejä varten. Foegele - Danault - Moore ketju on ollu ihan positiivinen ilmestys ja siinä on hieman kaikuja Arvidssonin aikaiseen tehokkaaseen päätykarvaamiseen. Foegele on muutenkin ollut kesän paras hankinta tähän organisaatioon.

Kuemper pelaa edelleen ihan kohtuullisen hyvin ja antaa panoksellaan mahdollisuuden voittoihin joka ilta. Uusi ongelma on David Rittich, joka ei saa oikein mitään kiinni tällä hetkellä. Erik Portillon kannalta hänen loukkaamisensa tuli huono saumaan, koska todennäköisesti ruotsalainen olisi saanut kokeilla siipiään ylhäällä Rittichin tilalla.

Tässä on nyt vajaa viisi päivää aikaa löytää vahvistuksia joukkueeseen. Yksi rightin hyökkääjä olisi tilauksessa luokkaa Rickard Rakell ja/tai vahvistuksia neloseen luokkaa Jake Evans / Joel Armia. Toivottavasti luukulle ei tarvitse lähteä etsimään uutta torjujaa...

Ensi yönä pelataan Chicagossa ja sen jälkeen Blues saapuu tuplakäynnille Losiin. Näistä peleistä on otettava väkisin kuusi pistettä. Muuhun en tyydy.

Go Kings Go!
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Ensi yönä pelataan Chicagossa ja sen jälkeen Blues saapuu tuplakäynnille Losiin. Näistä peleistä on otettava väkisin kuusi pistettä. Muuhun en tyydy.

Go Kings Go!

Kuutta pistettä ei tule, koska Blackhawks pidensi tappioputken neljään otteluun. Ensimmäinen erä Kingsin selvää pelillistä hallintaa, kun hyökkääjät ajoivat ahnaasti maalille ja loivat runsaasti tekopaikkoja. Erän puolivälissä kolmen mestaruuden veteraani Martinezilta onnekas veto viivasta ja pinteessä ollut kotijoukkue pääsi hetkeksi johtoon. Vajaassa minuutissa kapteeni Kopitar tasoitti nopeasta vastahyökkäyksestä.

Toiseen erään lähdettiin yksyks-tasatilanteesta. Alle minuutti ja peli 2-1 kotijoukkueelle. Sen jälkeen loppuerä olikin Losin näkökulmasta melkoista tuhnupierun vääntöä. Rookiepakki Del Mastro teki onnekkaasti Moveraren luistimen kautta 3-1 ja kolmannen erän alussa ex-Kings Athanasiou 4-1. Ottelun epäonnen soturi Moverare oli siinäkin maalissa ratkaisuroolissa. Donaton lopussa tekemä 5-1 oli sitten ihan kiva juttu maalintekijä Donatolle ja syöttöpisteen saalistaneille Mikhayeville ja Teräväiselle, kun saivat plussaa tilastoihin.

Ottelun paras pelaaja oli Chicagon maalivahti Spencer Knight ja kotijoukkueen nuorisosta Nazar ja Dach pistivät positiivisesti silmään. ESPN:än listauksen mukaan Nazar ja Bedard olisivat samanpituisia, mutta Bedard muutaman kilon painavampi. Pelin kamppailutilanteissa kyllä näytti päinvastaiselta, eli että Bedard olisi kyllä tästä kaksikosta selvästi kevyempi.

En tiedä vaikuttaako lähestyvä siirtoajan umpeutuminen ja mahdollisesti porukkaan kohdistuvat muutokset joukkueeseen henkisesti vai minkä takia meno on niin nihkeää ja ailahtelevaa. Hyvää avauserää seurasi paska toinen erä ja kolmannessa erässä hallinta oli näennäistä, kun kotijoukkue sumputti maalinsa edustalle viiden miehen lihamuurin ja Kingseistä ei löytynyt tarpeeksi röyhkeitä ja vahvoja muurinmurtajia.

Kolme ja puoli päiväähän tässä on vielä jäljellä ennen kuin saadaan selville mitä siirtoja GM Blake tekee. Sitä en usko lainkaan, että hän istuisi käsiensä päällä ja olisi tekemättä mitään. Luulisi ainakin tämän vuoden ensimmäisen kierroksen varausvuoron liikahtavan, koska käytössä ei ole toisen kierroksen vuoroa (meni Tanner Jeannot kaupassa). Kuten @Pakastin mainitsi, niin aukkoja kokoonpanossa löytyy. Koska Hilleriltä ei löydy luottoa Thomasiin/Leehen/Heleniukseen, niin neloseen on pakko saada vahvistusta (taas mentiin 7 pakkia, 11 hyökkääjää systeemillä ja turhake Burroghs kävi kääntymässä jäällä muutaman vaihdon). Tämän aukon täyttämiseen riittänee kolmannen kierroksen vuoro tai B-luokan lupaus esim. Francesco Pinelli.

Toinen heikko kohta on luonnollinen oikea laita eli oikea käsi alhaalla laukova, "shoot first, ask later" -tyylinen pelaaja. Ja tuollaisen pelaajan hinta on Brandt Clarke tai ensimmäisen kierroksen varausvuoro + jotakin muuta sen päälle. Rakell, Boeser on yhdistetty Losiin, mutta katsotan nyt kuka sieltä tulee.
 
Viimeksi muokattu:

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Toinen heikko kohta on luonnollinen oikea laita eli oikea käsi alhaalla laukova, "shoot first, ask later" -tyylinen pelaaja. Ja tuollaisen pelaajan hinta on Brandt Clarke tai ensimmäisen kierroksen varausvuoro + jotakin muuta sen päälle. Rakell, Boeser on yhdistetty Losiin, mutta katsotan nyt kuka sieltä tulee.

No tämän tyylinen kaveri saatiin Phillystä vaihdossa 2027 3. kierroksen pickiin. Flyers pidätti puolet palkasta. Isot liikeet jäi lopulta tekemättä. Odotin kyllä hieman tasokkaampaa pelaajaa kuin Andrei Kuzmenko. Mulla on paha aavistus, että tää on vaa Ilya Kovalchuk vol 2. Kuzmenkon kiekolliset kyvyt kyllä tiedetään, kätisyys on right ja ylivoimaan tulee varmasti sähköä, mutta... Puolustamiseen hän ei ole sitoutunut ja jalka on hyvin verkkainen. Siinä saa keskikaista urakoida ihan huolella, jos laiturikaveriksi isketään vielä Kevin Fiala. Luistelunopeudelta Kuzmenko sopii hyvin Kopitarin tahtiin. Kuten sanoin, niin hinta ei ollut kummoinen, joten low risk high reward hankinta. Silti olen hieman pettynyt jälleen kerran siirtorajan toimintaan, vaikka Rantanen olikin vain utopistinen uni.

No annetaan Kuzmenkon ensin näyttää. Ehkä hän onkin meidän Kucherov.
Lännessä vaan riehuttiin siihen malliin, että Kings on tämän twiitin mukaisesti loppukauden osalta "done" (huumoria). Siirtotakarajaan siinä tietenkin viitataan...




Treeneissä pakkiparit on sorvattu osittain toivomaani suuntaan. Uudet parit:

Anderson - Doughty
Gavrikov - Spence
Edmundson - Clarke
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
No annetaan Kuzmenkon ensin näyttää. Ehkä hän onkin meidän Kucherov.
Lännessä vaan riehuttiin siihen malliin, että Kings on tämän twiitin mukaisesti loppukauden osalta "done" (huumoria). Siirtotakarajaan siinä tietenkin viitataan...




Huhuissa Kingseihin liitettiin paljon nimekkäämpiä pelaajia, mutta onneksi tuli vain Kuzmenko. Meikäläinen on tyytyväinen, ettei Blake uhrannut tulevaisuutta nykyhetken kustannuksella.

Oilers ja Golden Knights hankkivat vähän lisää taitoa ja Colorado ja Dallas riehuivat oikein kunnolla. Läntisessä konferenssissa erot mestaruutta tosissaan tavottelevien ja muiden pudotuspelijoukkueiden (kuten Kings) välillä tuntuu kasvaneen.

Losin peli on ollut aika alavireistä viime aikoina, mutta moneypuck.com antaa yllättävän hyvät lukemat pudotuspelinäkymiä ajatellen: playoffseihin selviäminen 93,6%, ekan kierroksen voittaminen 47,2%, toisen kierroksen voittaminen19,4%, Läntisen konferenssin voittaminen 7,4%, Stanley Cupin voittaminen 2,8%. Vertailun vuoksi Edmontonin ensimmäisen kierroksen voitolle annetaan 46,1% ja Las Vegasin 68,9%.

Runkosarjaa 22 peliä jäljellä. Vegasia vastaan pelataan vielä kerran ja Oilersia vastaan kaksi kertaa. Nuo kolme ottelua ovat runkosarjan lopun kiinnostavimmat matsit, sillä muuten maaliskuu ja huhtikuun alkupuolisko on lähinnä playoffsien alkamisen odottelua.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Huhuissa Kingseihin liitettiin paljon nimekkäämpiä pelaajia, mutta onneksi tuli vain Kuzmenko. Meikäläinen on tyytyväinen, ettei Blake uhrannut tulevaisuutta nykyhetken kustannuksella.
Tiivistät tässä sataprosenttisesti myös omat ajatukseni. Byfieldistä luopumisen olisi jollain tasolla voinut hyväksyä, jos vastine olisi ollut 8 vuotta Rantasta. Suurempi pelko oli, että Clarke hukataan johonkin tyhmään. Onneksi ei hukattu.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Jollain Byfield + Spence + Pick paketilla olisin Rantasta hakenut, mutta Clarkesta en luopuisi missään tapauksessa.
 

Pakastin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Los Angeles Kings, Chelsea FC, Darts
Jollain Byfield + Spence + Pick paketilla olisin Rantasta hakenut, mutta Clarkesta en luopuisi missään tapauksessa.
Rantanen olisi tuonut hyvää pöhinää Losiin, mutta en tiedä olisiko se lopulta ollut uhrauksien arvoista. Spencen olisi voinut kaupata ja pari ykköstäkin. Blake ilmeisesti yritti tarjota Tanner Jeannot ja Trevor Moorea muualle, mutta ei löytänyt sopivaa kauppaa.

Alunperin Rantasta enemmän mua houkutti naarata vasta kesällä Mitch Marner UFA markkinoilta. Kings tekee todennäköisesti taas kesällä isoja liikkeitä markkinoilla ja Marner voi hyvinkin olla semmoinen liike. Dubois kauppakin näyttää nyt entistä hienommalta. PLD näyttää viihtyvän pääkaupungissa ja jopa tuulettaa maalejaan villisti. Ehkä Losi oli vaan p*ska paikka...

Eilisessä lehdistötilaisuudessa Rob Blake myönsi, että hänen sopimuksena päättyy kesällä ja jatkon suhteen käydään keskusteluja myöhemmin. Hän on ollut kahdeksan vuotta seuran GM ja tämä on ollut kyllä melkoinen vuoristorata vailla tarkempaa visiota. Tai visioita on ehkä ollut, mutta valinnat vääriä. Ne valinnat ovat jättäneet Kingsin junnaamaan paikoilleen.
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Listataan nyt tänne The Hockey Newsin Future Watch -numeron Kings-kuulumiset.

Future Watchissa siis vertaillaan organisaatioiden alle 22-vuotiaiden NHL-pelaajien ja muiden (kaikenikäisten) lupausten potentiaalia pitemmällä tähtäimellä.

Kuten odotettua oli, niin seurojen välisessä vertailussa Kingsin luisu alaspäin jatkui. Viiden viime vuoden trendi on ollut 3. -> 4. -> 5. -> 18. -> nyt 29. eli nyt taakse jäivät vain tämän hetken huippujoukkueet Colorado, Edmonton ja Florida. Losin kokoonpanossa ei yhtään alle 22-vuotiasta pelaajaa, joten sinänsä alhainen sijoitus ei ole yllätys.

Losin lupausten kärjessä oli viime kesän ykkösvaraus Liam Greentree, joka on OHL:ssä paukutellut komeita tehoja (60 GP, 45+65 = 110). Sen mitä highlightseja olen vilkuillut, niin onhan kyseessä iso ja taitava pelaaja, mutta saapi sitten nähdä miten liike riittää ammattilaistasolla.

Greentreetä seuraa kaksi maalivahtia, Erik Portillo ja Chris George, sitten tulee 24 -vuotias ruotsalainen Samuel Fagemo ja top vitosen täydentää kolmas maalivahti Hampton Slukynsky.

Fagemo? Ihan oikeasti? 24 -vuotias kaveri, joka on useamman kerran käynyt kokeilemassa kirkaissa valoissa ja kevyeksi on hänen antinsa havaittu. Ruotsalaisen sopimus päättyy tähän kauteen ja en näe mitään syytä, miksi hänelle tehtäisiin jatkosoppari. Tervemenoa Ruotsiin tai Sveitsiin tai minne sitten haluaakin mennä.

Portillo vetää ihan hyvää kautta AHL:ssä ja kävi kääntymässä yhden ottelun verran ylhäällä. George ja Slukynsky esiintyivät edukseen nuorten MM-kisoissa, joten maalivahtiosastolla on runsaasti potentiaalia.

Bottom vitosen muodostavat peruspakki Jakub Dvorak, yliopistolaituri Jared Wright, suomalaisedustaja Otto Salin, jenkkihyökkääjä Kenny Connors ja venäläispakki Kirill Kirsanov.

Connors ja Wright eivät ole edes omissa yliopistojoukkueissaan johtavia pelaajia. Pakkitrio Dvorak-Salin-Kirsanov - paljon pitää tapahtua, jos yksikin tästä kolmikosta on viiden vuoden päästä Los Angelesin top 4 -pakistossa. Korkeimman varausvuoron ja potentiaalin omaava Dvorak voi päätyä moverareksi Moveraren paikalle kolmospariin.

Farmijoukkueesta Ontariosta ei ole näillä näkymin nousemassa nuoria tulosketjuihin, vaan tulevaisuuden maalintekijät pitää löytyä joko nykynuorista (Byfield-Laferriere) tai siten ostaa ne organisaation ulkopuolelta. Pieni mahdollisuus tietenkin on, että esim. Liam Greentree tai kesän 2023 kolmoskierroksen varaus Koehn Ziemer pystyy siirtämään junnutehonsa suoraan aikuisten sarjaan, mutta harvat pystyvät sellaisen loikan tekemään.

Jatkaa sitten Blake tämänkin kauden jälkeen tai jos ruoriin palkataan uusi mies, olisi kiva saada julkilausuma seuran tulevaisuuden päämääristä/visiosta. Jos tarkoituksena on tavoitella mestaruutta Doughtyn aikana, niin sitten vedätään kaksi seuraavaa kautta tulevaisuudesta välittämättä, annetaan Gavrikoville (ja vuoden päästä Kempelle) isot rahat + yritetään sainata kesällä Marner tai joku muu UFA-tähti. Jos tavoitteena on - "retooling" tai miksi vauhdissa uudelleenrakentamista sitten kutsutaankin - niin jotkut isopalkkaisista "tähdistä" pitää laittaa luiskaan, jotta organisaatioon saadaan hyviä varausvuoroja ja palkkatilaa.

Ärsyttävintä on nykytilanne eli "minnesotamainen" paikoillaan junnaaminen - ollaan ihan hyviä, mutta ei kuitenkaan oikeasti vakavasti otettavia mestaruuden tavoittelijoita.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös