Viikonloppuna julkaistiin Hockey Newsin Future Watch-erikoisnumero. Siinä NHL-organisaatiot ensin nimeävät seuran kymmenen lupaavinta prospektia ja ammattiskoutit pistävät eri seurojen nuoriso-osastot (= alle 22-vuotiaat NHL-pelaajat ja seuran nimeämä top ten-lista) paremmuusjärjestykseen. Lisäksi skoutit rankkaavat kaikista lupauksista top 75-listan.
Kolme-neljä vuotta sitten Kings oli joukkuerankkausten kärkipäässä, mutta viime vuosina LA on pudonnut arvioinneissa alaspäin Lombardin vaihtaessa varausvuoroja ja lupaavia nuoria valmiisiin pelaajiin. Tämän vuoden FW-numerossa seura onkin vajonnut rankingissa kolmanneksi viimeiseksi (28.).
Los Anglesin lupaavampien pelaajien top ten oli:
1. Tyler Toffoli, RW
2. Derek Forbort, D
3. Tanner Pearson, LW
4. Kevin Gravel, D
5. Jake Muzzin, D
6. Nick Shore, C
7. Linden Vey, C
8. Andy Andreoff, LW
9. Martin Jones, G
10. Colin Miller, D
Yllättäen listan kärkinimi
Tyler Toffoli putosi koko NHL:n lupaavampien pelaajien listalla viime vuoden 39. sijalta kuusitoista sijaa alaspäin sijalle 65. Muita Losin prospekteja ei mahtunut liigan top 75:een.
En minä Toffolia miksikään ihmemieheksi väitä, mutta kaveri tekee osumia niin maalin edestä, aloituspisteiden välistä kuin siniviivastakin onetimerilla tai ranteella laukomalla. Viime viikonloppuna Manchester pelasi kolme peliä ja Toffoli nosti kauden maalimääränsä 26:een (pelannut 51 peliä), millä lukemalla hän on maalipörssin jaetulla kakkossijalla. Ei mikään hassumpi suoritus AHL-rookielta.
Ja kaiken lisäksi Toffolin teholukema keskivertoa huonommassa Manchesterissa on joukkueen paras +16, joten ei hän puolustuspäässä mikään rasite ole.
Derek Forbort oli viime vuonna top 75-listalla sijalla 64, mutta putosi nyt siis siitä ulos. Monien nettikirjoittajien mielestä on mennyt tällä kaudella selvästi eteenpäin, niin ei hän mikään dominoiva pelaaja yliopistosarjassa ole ollut. Todella isoksi, hyvin luistelevaksi, mutta hiukan pehmeäksi peruspuolustajaksi häntä kuvaillaan. Pelannee vielä ensi kauden North Dakotan yliopistossa ja siirtynee vasta kaudeksi 2014-15 ammattilaiseksi. Ensimmäiset NHL-pelit lienevät ajankohtaisia vasta 2015-16 kaudella, jos kaikki hyvin menee.
Jos Toffolin upside on Michael Ryder-tyyppinen snaipperi, niin parhaassa tapauksessa Forbortista tulee on vähemmän fyysinen, mutta vieläkin isompi Willie Mitchell.
Kings-listan kolmosena oli siis viime kesän ykkösvaraus
Tanner Pearson. Kaverin siirtyminen junnuista AHL:ään on tapahtunut yllättävän vaivattomasti ja yksi täysi vuosi Manchesterissa riittänee ennen siirtymistä isompiin ympyröihin. Sen mitä Manchesterin pelejä look-outin aikana katselin, niin pidän Pearsonista kovasti. Taitavampi kuin King, Nolan tai Clifford, mutta myöskin hiukan pienempi. Pää ja kädet riittää NHL-tasolle, mutta saa nähdä miten on jalkojen kanssa. Tanner oli Monarchsien viimeisimmästä pelistä sivussa loukkaantumisen vuoksi, mutta ilmeisesti kyseessä ei ole mitään sen vakavampaa.
Nelosena oleva
Kevin Gravel on Forbortin tapaan kulkenut USA:n nuorisomaajoukkueesta yliopistokiekkoiluun. Iso (6-4, 200), leftin puolelta ampuva peruspakki, joka tällä kaudella tehnyt 32 pelissä 9 pistettä (1+8) ja kerännyt 25 minuuttia jäähyjä. Rob Scuderia-tyyppistä peruspakkia hänestä toivotaan, mutta harvalla pakilla on päässä sellainen tietokone kuin Scuderilla, sijoittumisen mestarilla. Gravelia pidetään AHL-valmiina kaverina, joten ehkä jättää opiskelut kesken (kolmas vuosi menossa, vuosi jäljellä) ja tekee ammattilaissopimuksen myöhemmin keväällä yliopistokauden päätyttyä.
Kymmenikön viitosena on listan laatimisen aikaan AHL:ssä pelannut, mutta nyt Losin kokoonpanossa hommia paiskiva
Jake Muzzin. Itse en kauden alkaessa Muzzinilta paljoa odottanut, mutta hän on parantanut otteitaan koko ajan ja pelannut viime otteluissa ihan hyvin. On käyttänyt isoa kroppaansa myös taklaamiseen, mikä on hyvä merkkiä tulevaisuuden kannalta. Laukaushan on sekä ranteella että lämärillä hemmetin hyvä. Vielä kun saisi puolustusalueen nukahdukset pois, niin siinä olisi hyvä kahdensuunnan-pakki vuosikausiksi. Aika näyttää mihin henkinen kantti riittää. Potentiaalista treidimateriaalia nyt ja tulevaisuudessa.
Yliopistosentteri
Nick Shore veteli alkukaudesta hyviä tehoja, mutta hiipunut sen jälkeen selvästi. On kuitenkin yhä joukkueensa paras pistemies tehtyään 31 ottelussa 28 pistettä (12+16). Jarett Stolliin häntä on verrattu, mutta harvasta yliopistosentteristä tulee hyvää kolmosketjun sentteriä ammattilaiskaukaloihin.
Manchesterin ykkössentteri
Linden Vey on Shoren jälkeen listalla seuraavana. Hän käväisi välillä jo AHL:n pistepörssin kahdeksantena, mutta tällä hetkellä pörssin yhdentenätoista (54 GP, 14+32=46, 26 PIM, +8). Eihän sitä loukkaantumisia Kings-miehistölle sinänsä toivo, mutta ilman niitä Manchesterin ykkösketjulaisia ei NHL-kokoonpanossa tule näkymään. Itse toivon, että Vey pääsisi parin ottelun ajaksi nelosketjuun kokeilemaan miltä NHL-vauhti tuntuu. Motivoisi varmasti kesällä tekemään töitä entistä kovempaa, sillä Vey kaipaa vielä lisää lihasta yläkroppaan pärjätäkseen ylimmällä sarjatasolla.
Sentteri-laituri
Andy Andreoffilla on kymmenisen fighting majoria tämän kauden AHL-otteluissa. Alemman keskisarjan miehiä, jonka kannattaisi keskittyä peli- ja aloitustaitojensa hiomiseen ja ennen kaikkea luistelunsa kehittämiseen. Ammattitappelijaksi hän on kuitenkin turhan pieni (6-0, 205), vaikka osaakin vetää tappeluissa tasurin itseään isompia kavereita vastaan. AA:n kanssa suunnilleen samankokoinen ja tappelijana samantyyppinen Zenon Konopka on tehnyt itselleen uran NHL:ssä, mutta Andreoff osasi junnuissa tehdä pisteitäkin eikä vain nahistella. Monarchs-paidassa rookiekaudellaan 47 ottelussa 6+7= 13, 79 PIM ja tehotilastossa -2.
Viime vuonna top tenissä oli kaksi maalivahtia, Chris Gibson oli kuutosena ja
Martin Jones seiskana. Nyt Manchesterin ykkönen Jones on pudonnut yhdeksänneksi ja Gibson kokonaan listan ulkopuolelle. Ailahtelevasti pelaavalla Jonesilla on ikää 23 vuotta, mutta toivottua kehitystä ei ole tällä kaudella tapahtunut. Kings-organisaation maalivahtitilanne on kuitenkin siinä mallissa, että Jones joutuu kantamaan Manchesterissa vastuun lähes yksin. Kakkoseksi sainattu Peter Mannino on loukkaantuneena ja Monarchs-valmentaja Mark Morris ei luota ECHL:stä ylöskutsuttuun J-F Berubeen lainkaan, vaan esim. viime viikonloppuna Jones pelasi kaikki kolme peliä (pe, la, su). Tuloksena oli voitto, voitto ja jatkoaikatappio. Sitä ennen tuli useampi tappio peräjälkeen.
Listan viimeisenä eli kymmenentenä on OHL:n Saint Sault-Marien kapteeni
Colin Miller. Yli-ikäisenä junnuissa pelaava Miller on tehnyt pisteitä pakiksi kiitettävään tahtiin (46 GP, 16+31=47, 66 PIM, +16), mutta ei ole ainakaan vielä solminut sopimusta Kingsien kanssa. Maalis-huhtikuun aikanahan yleensä ensimmäisiä junnujen kanssa tehtyjä sopimuksia aletaan julkaista, joten jäädään kuulolle.
Kärkikymmenikön ulkopuolisista nimistä mielenkiintoisimmilta minusta vaikuttavat Manchesterissa pelaava laituri
Brandon Kozun, jonka ainoa haittapuoli on pieni koko, WHL:ssä pisteitä pakiksi hyvin kerryttävä, mutta viimeiset pari viikkoa loukkaantumisen vuoksi sivussa ollut
Alex Roach (sai kiekon kurkkuunsa) ja USA:n yliopistosarjalaista laituri
Michael Mersch.
Lahjojensa puolesta joukkoon mahtuisi myös
Nikolai Prokhorkian, mutta hän pelaa jo KHL:ää Moskovan ZSKA:ssa eikä AHL-palkoilla ole mitään jakoa KHL-tienestien kanssa. Toverilla on sopimus ZSKA:n kanssa kaudelle 2014-15 asti, joten sille tielle jäänee veli venäläinen.
Jos joutuisin lyömään vetoa, ketkä tuosta kymmeniköstä tekevät uran NHL:ssä, niin laittaisin rahaa Toffolin ja Pearsonin puolesta. Muzzin on siinä ja siinä, mutta muiden seitsemän kohdalla jumiutuminen alasarjoihin on paljon todennäköisempää kuin isoihin rahoihin käsiksi pääseminen. Kyyninen näkemys, mutta NHL on isoa bisnestä ja lupaavistakin kavereista vain vähemmistö lopulta saa (siis ottaa) vakipaikan auringossa.
edit.
HF:llä on juuri tullut Jason Lewisin artikkeli Losin top 20-lupauksista. Jos omat junnut kiinnostaa, niin kannattaa vilkaista. Lewiskin kirjoittaa ihan hyvin, mutta itse pidin Josh Deitellin artikkeleista enemmän. Hän tuntui olevan realistisempi pelaajien suhteen kuin Lewis.
Tyler Toffoli maintains crown atop Los Angeles Kings Top 20 - Hockeys Future