Loppuuko Suomesta duunarit?

[Chip]

KTM/tradenomi -ketjussa joku mainitsi, että nykyään lähes 60% nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tuo maininta sai minut vielä vähän enemmän miettimään jo pitempään pohtimaani asiaa lähitulevaisuuden työelämästä. Eli jos kaikki haluavat kouluttaa itsensä korkeasti, riittääkö meillä enää tarpeeksi ns. perustyön tekijöitä? Muurarit, kirvesmiehet, siivoojat ja muut likaisemman työn tekijät vanhenevat, eikä jatkajia tunnu löytyvän ainakaan suomalaisista nuorista.

Ruumiillinen työ ei ainakaan minun käsitykseni mukaan ole kovinkaan kovassa huudossa nykyään. Ja jotain tilanteesta ainakin rakennusalalla kertonee sekin, että kotikaupungissani esimerkiksi muurareista nuorimmat ovat iältään nelikymppisiä. Heillä ainakin riittää töitä, mutta entäs 10 tai 15 vuoden päästä, kun vanhempi polvi siirtyy eläkkeelle ja jatkajia on vain harvassa.

Kokemuksesta tiedän, että ruumiillinen työ on raskasta ja kuluttavaa, eikä palkkakaan aina päätä huimaa, mutta silti luulisi vielä löytyvän niitäkin, jotka haluaisivat tehdä käsillään jotain konkreettista. Vai olemmeko me, nykynuoriso, todellakin sellaista pullamössösukupolvea, että me haluamme vain mukavaa ja siistiä sisätyötä, jossa ei tarvitse liata käsiään? Tulevaisuudessa täytyy varmaankin hankkia työvoimaa ulkomailta, jotta saadaan rakennukset pystyyn ja paikat pysymään siistinä.

 

[vision]

Siivoojista hieman kärjistetysti : Suomessa on siivoojia yhtä kauan kuin maahanmuuttajia.

Sama juttu täällä, viereiselle tontille rakennetaan uutta kerrostaloa, eikä siellä kauhean nuoria sällejä talvipakkasilla näkynyt uurastamassa. Minusta ei kyllä olisi siihen hommaan, ei oikein nappaa värjötellä tuolla pakkasessa lyömässä elementtiä elementin päälle. Tietääkseni siitä ei saa edes olosuhdelisiä?

On olemassa yksi fyysinen työ, joka vetää nuoria : asfalttihommat. Kesällä tehdään töitä urakkapalkalla ja päälle saa vielä ilmaisen rusketuksen sekä kunto paranee urakalla. Palkkakin on ihan kohtuullinen, toki sen eteen saa sitten tehdä kunnolla töitä.

Fyysistä ja vähemmän koulutettua työtä arvostetaan yleisesti sen verta vähän, ettei kukaan 'kehtaa' lähteä raksalinjalle yms. Esim. roskakuskit ovat todella huonossa kurssissa, mutta he ovat ensimmäinen ryhmä, jonka lakko huomataan.

Omasta mielestäni ei ole olemassa toista työtä vähäpätöisempää hommaa. Ei tämä maailma pyöri ilman muurareita, roskakuskeja, siivoojia yms. vähemmän hienoja hommia.

 

[Sistis]

Viestin lähetti Chip
KTM/tradenomi -ketjussa joku mainitsi, että nykyään lähes 60% nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tuo maininta sai minut vielä vähän enemmän miettimään jo pitempään pohtimaani asiaa lähitulevaisuuden työelämästä. Eli jos kaikki haluavat kouluttaa itsensä korkeasti, riittääkö meillä enää tarpeeksi ns. perustyön tekijöitä? Muurarit, kirvesmiehet, siivoojat ja muut likaisemman työn tekijät vanhenevat, eikä jatkajia tunnu löytyvän ainakaan suomalaisista nuorista.

Näinhän tämä on. Toisaalta tuo akateemisten tutkintojen määrä laittaa meikäläisen väkisinkin ajattelemaan, että kaikille näistä ei tule olemaan oman alan työtä. Näin ollen kenties työttömät maisterit, insinöörit ja tradenomit saattavat kenties alkaa tekemään duunarihommaa ainakin pätkätöissä etc. Ja tietysti monet esimerkiksi insinööriopiskelijat tekevät opiskelujensa lomassa osa-aikaista duunarityötä, siivoamalla tai muuttomiehenä tai jossain muualla.

Viestin lähetti Chip
Ruumiillinen työ ei ainakaan minun käsitykseni mukaan ole kovinkaan kovassa huudossa nykyään. Ja jotain tilanteesta ainakin rakennusalalla kertonee sekin, että kotikaupungissani esimerkiksi muurareista nuorimmat ovat iältään nelikymppisiä. Heillä ainakin riittää töitä, mutta entäs 10 tai 15 vuoden päästä, kun vanhempi polvi siirtyy eläkkeelle ja jatkajia on vain harvassa.

Niinpä. Tässä voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että jossain on vikaa. Korkeakoulujen sisäänottomäärät kasvavat, luennoille ei mahdu, resurssit kärsivät, hitaammat jäävät jälkeen, tulee entistä enemmän hylättyjä suorituksia, mikä aiheuttaa puolestaan pitkässä juoksussa opetuksen vaatimustason laskun, minkä takia opiskelijoiden taidot laskevat, mikä heijastuu taas valmistuvien työntekijöiden taitotason laskuun. Tämä näkyy jo. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten muistan matematiikan professorini maininneen, että korkeakouluopiskelijoiden matematiikan taitotaso on laskenut todella hälyttävän paljon viime vuosina kasvaneiden sisäänottomäärien takia. Tämä opiskelijapaljous puolestaan johtaa siihen, että opetukseen joudutaan käyttämään myös entistä enemmän assistentteja, joiden määrän lisääntyessä epäpätevämpi aines lisää osuuttaan.

Viestin lähetti Chip
Kokemuksesta tiedän, että ruumiillinen työ on raskasta ja kuluttavaa, eikä palkkakaan aina päätä huimaa, mutta silti luulisi vielä löytyvän niitäkin, jotka haluaisivat tehdä käsillään jotain konkreettista. Vai olemmeko me, nykynuoriso, todellakin sellaista pullamössösukupolvea, että me haluamme vain mukavaa ja siistiä sisätyötä, jossa ei tarvitse liata käsiään? Tulevaisuudessa täytyy varmaankin hankkia työvoimaa ulkomailta, jotta saadaan rakennukset pystyyn ja paikat pysymään siistinä.

Totta kai sitä ihminen tekee mieluiten sitä, missä pääsee helpoiten leveän leivän ääreen. Ei kyse ole pullamössösukupolvesta, vaan ihmisen luontaisesta halusta päästä mahdollisimman korkeaan lopputulokseen mahdollisimman helpolla, halvalla ja nopeasti.

Ulkomailta tullaan hankkimaan tulevaisuudessa paljon juuri tätä duunariosastoa. Suomen väkiluku kääntyy laskuun ja työikäisen väestön tarve kasvaa. EU.n myötä vapaan työvoiman liikkuminen ja Viron liittyminen EU.hun lisää ulkomaalaisten määrää Suomessa.

 

[MadMan]

Nykyäänhän Saksassa ulkomaalaiset tekevät nämä "huonommat" työt. Esimerkiksi siellä on paljon turkkilaisia taksikuskeja, jne. Suomikin menee varmasti tähän suuntaan - ainakin kun katsoo nykynuorison koulutusta.

 

[varjo]

"Ongelmahan" on lähinnä siinä että ennenvanhaan ero rahvaalla ja akateemisilla oli varsin selkeä ja ihmisten koulutus seurasi hyvinkin pitkälti vanhempien koulutusta. Nykyään kun erilaisilla tukijärjestelmillä on mahdollistettu opiskelu riippumatta vanhempien varallisuudesta niin yhä suurempi osa nuorista opiskelee koska siihen on mahdollisuus. Lopputuloksena on sitten valtavat määrät korkeakoulutettuja tjsp.

On toisaalta sitten taas eri asia että pitäisikö asialle tehdä jotain, ehkä tulevaisuudessa tulemmekin yhteiskuntaan jossa DI voi aivan hyvin löytää itsensä rakennustyömaalta uransa alkuvaiheessa ja vasta sitten vanhempana siirtyä paperihommiin.

Armeijassahan tämä on jo käytössä.

Asiallehan ei sinänsä pitäisikään tehdä mitään koska mikseivät ihmiset saisi sitten kouluttaa itseään jos kerran siihen on mahdollisuus? tukijärjestelmien muuttaminen taas aiheuttaisi sen että köyhien lapset eivät voisi oikeastaan reaalisesti opiskella vaan heidän olisi pakko mennä duunarihommiin.


niin....Itse siis tein koko viime kesän muuttomiehen hommia joten eipä tuokaan puoli ole täysin tuntematon...

 

[Chip]

Viestin lähetti vision
Fyysistä ja vähemmän koulutettua työtä arvostetaan yleisesti sen verta vähän, ettei kukaan 'kehtaa' lähteä raksalinjalle yms. Esim. roskakuskit ovat todella huonossa kurssissa, mutta he ovat ensimmäinen ryhmä, jonka lakko huomataan.

Omasta mielestäni ei ole olemassa toista työtä vähäpätöisempää hommaa. Ei tämä maailma pyöri ilman muurareita, roskakuskeja, siivoojia yms. vähemmän hienoja hommia.

Tuo on täysin totta, että arvostus on erittäin huono noilla vähemmän koulutetuilla aloilla. Mutta millä tavalla saataisiin arvostus nousemaan ja alojen opiskelijamäärät kasvuun? Jos korkeammin koulutettuihin ammatteihin on kohta ylitarjontaa, niin huonommin koulutetut alat taas kärsivät työvoimapulasta. Kannattaisi varmaan yläasteella opojen vinkata oppilaille, että ei kaikkien tarvitse lukioon mennä...

Minä arvostan duunarit korkealle, johtuen ehkä siitä, että suvussa kulkee muurarin ja sähkömiehen ammatit ja olen näin ollen päässyt läheltä näkemään ja kokemaan noiden ammattien arkea. Omaa kokemustakin raksahommista löytyy, eikä se työ minulle mikään unelmahomma ollut, mutta voisin silti tehdä sitä keästyökseni.

 

[Sistis]

Viestin lähetti varjo
On toisaalta sitten taas eri asia että pitäisikö asialle tehdä jotain, ehkä tulevaisuudessa tulemmekin yhteiskuntaan jossa DI voi aivan hyvin löytää itsensä rakennustyömaalta uransa alkuvaiheessa ja vasta sitten vanhempana siirtyä paperihommiin.

Armeijassahan tämä on jo käytössä.

Niin, tuo ei kyllä ole oikein mahdollista, sillä:

- DI valmistuessaan suorittaa diplomityön, joka yleensä tehdään yrityksen tai tutkimuskeskuksen rahoittamana projektina, missä tuleva DI tutkii jotain uutta innovaatiota ja sen mahdollista käyttöönottoa tulevaisuuden projekteissa.

-Usein diplomityöpaikka on myös tuleva työpaikka. Näin ollen ei varmaankaan olisi kovinkaan hyödyllistä pistää asiaa tutkinutta, vastavalmistunutta dippainssiä duunarihommiin.

-Ja tuskinpa dippainssiä motivoisi saada dippatyötään valmiiksi, kun tietäisi, että valmistuminen veisi hänet alempaan palkkaluokkaan ja huonompiin työolosuhteisiin verrattuna dippatyön tekoaikaan.

-Esimerkiksi tietoliikenne- tai mikroelektroniikkapuolella tai millä tahansa nopeasti kehittyvällä alalla todennäköisesti vastavalmistuneella inssillä on paremmat tiedot uudesta tekniikasta, kuin 40 vuotta sitten valmistuneella dippainssillä. Olkoonkin vanhempi tekijä kuinka paljon tahansa opiskellut tekniikkaa valmistuttuaankin pysyessään kehityksen kelkassa, siltikin uudempi saa heti opiskeluaikanaan paremman pohjan uudempaan tekniikkaan.

Eri asia on sitten johtotehtäviin siirtyvät dippainssit. Ei varmastikaan juuri koulusta päässyt inssi pääse hetimiten johtokuntaan (ellei ole poikkeustapaus ja pieni firma)... johtoon kehitytään vuosien saatossa, joten tässä pätee tuo ensin pohjalle, sitten ylös.

Intissä muuten tähän vaikuttanee paljoltikin se, että kun skapparin ikä lähenee neljääkymmentä, ei hän enää fyysisesti ole siinä kunnossa, kuin valmistuttuaan vänrikkinä/ylilutina. Ei ole enää kovinkaan fiksua laittaa tällaista kaveria suhteellisen raskaaseen ja kuntoa vaativaan tehtävään 'kenttäkouluttajaksi'. Tällöin looginen sijoituspaikka löytyy paperihommista.

 

[varjo]

Sistis säikähti :)

No siis ehkä tuo skenaario koskisi enemmänkin rakennusalan insinöörejä eikä DI:tä mutta pointti on se että jos Dippainssien määrä jatkuvasti kasvaa, rakennusmiesten määrä vähenee ja rakennustarve pysyy vakiona niin joko hankitaan työvoimaa ulkomailta tai sitten DI:t menevät raksalle...näin yksinkertaistaen.

Ja intissä tuo siirto upseereillahan tapahtuu jo siinä 30 iässä kun kapteenin/majurin napit tulevat kaulaan, mahdollisesti jo nopeamminkin.

 

[MadMan]

Viestin lähetti varjo
Sistis säikähti :)

No siis ehkä tuo skenaario koskisi enemmänkin rakennusalan insinöörejä eikä DI:tä mutta pointti on se että jos Dippainssien määrä jatkuvasti kasvaa, rakennusmiesten määrä vähenee ja rakennustarve pysyy vakiona niin joko hankitaan työvoimaa ulkomailta tai sitten DI:t menevät raksalle...näin yksinkertaistaen.

Noh.. TKK pienenti sisäänottoa aika paljon viime vuonna. En tiedä yrittetäänkö sillä vaikuttaa siihen ettei työvoimaa olisi liikaa tarjolla.

 

[Bone]

Itse olen duunarityössä. Se on puoliraskasta, joskus saa kyllä tehdä hommiakin kunnolla. Vastapainona välillä on hyvin vähän hommia. Mikä parasta, siinä saa käyttää omia käsiään ja eikä mikään päivä ole vielä ollut samanlainen. Palkka on aika matala, joten sen suhteen ei täydellinen unelmahomma.

Siivojia aliarvostetaan todella paljon. Työn puute kyllä huomataan, mutta tehtyä työtä ei huomata. Yksikin julkinen paikka ja viikko siivoamatta = törkeä sotku. Sitten kyllä huomattaisiin, mitä varten siivoajat olevat olemassa. Palkka ei ole kummonen ja hommia riittää todella paljon. Ei ihme, että ei ole suosittu ala. Itse olen nähnyt läheltä siivojien työtä todella paljon ja arvostan kyllä heitä.

Voi kyllä olla, että juuri noita korkeamman koulutuksen saaneita on paljon ja todelliset duunarit ovat kiven alla. Itselläni on opistotason tutkinto, kaksi keskiasteen tutkintoa ja olen duunarihommissa. Joten ei se aina mene koulutuksen mukaan, mitä tekee. Eikä aina se "mediaseksikkäin" ala ole välttämättä juuri se, mitä pitää ehdottomasti päästä tekemään. Roskakuskit saa muuten yllättävän hyvää palkkaa, vois olla kokeilemisen arvoinen asia.

 

[bebeto]

Jyvät akanoista

varjo:

Eikö olisi yhteiskunnallisen kehityksen kannalta edullisempaa ja järkevämpää karsia opiskelija-ainesta, jos karsia pitää, sieltä materiaalin alapäästä tiukentamalla sisäänpääsyvaatimuksia.

Jos opiskelupaikkaan olisi mahdollisuus vain varakkaiden jälkikasvulla, ei paras aines välttämättä olisi optimaalisesti sisällä.

Ja onhan tuo skenaario, että koulutetut tekevät tavallista tehdastyötä, jo vahvasti tätä päivää.
Tunnen muutamia insinöörejä jotka työskentelevät paperiteollisuudessa aivan lattiatasolla ns. suoritusportaassa.

Ja tulevaisuudessa määrät tulevat varmasti lisääntymään.

 

[Roku]

Viestin lähetti vision
Omasta mielestäni ei ole olemassa toista työtä vähäpätöisempää hommaa. Ei tämä maailma pyöri ilman muurareita, roskakuskeja, siivoojia yms. vähemmän hienoja hommia.

Näinhän se on, mitään työtä ei saa aliarvioida. Ja kaikki työ, oli se mitä tahansa kunhan se on ammattimiehen tekemää, sitä on ilo katsellakin.

 

[Ghost]

Samaa on tullut pähkäiltyä täälläkin. Helpoin ratkaisu hommaan olisi kenties vähentää niitä korkeakoulututkintopaikkoja. Toinen vaihtoehto olisi kenties tehdä jo pääsyvaatimukset lukioon maanlaajuisiksi ja sen verran koviksi, että ammattikouluihin menisi hieman nykyistä enemmän porukkaa. Tai sitten pitää ne nykyisinä, mutta vaatia enemmän työtä lukion päästötodistuksen eteen.

Se mikä minua on viime aikoina hieman ihmetyttänyt, on muutamien politikkojen (tai en kyllä nimeltä muista tähän hätään kuin yhden jos tarkkoja ollaan) kanta välivuosiin ja hitaaseen valmistumiseen. Välivuosina töissä käyvät tekevät usein juuri niitä "duunarin hommia", joiden tekijöistä on tulevaisuudessa pulaa. Välivuoden pitävät usein ne, jotka ovat epävarmoja siitä mitä haluavat. Paremmin se vuosi tulee käytettyä töissä, kuin väärässä paikassa, jonka vaihtaa seuraavana vuonna kun löytää oikean. Samoin hidas valmistuminen on usein, ei toki aina, merkki siitä, että samalla koitetaan tehdä työtä, jotta aukeaisi opiskeluajalle edes hieman leveämpi leipä. Nykyinen vaatimus 2,5 opintoviikkoa per opintotukikuukausi kuitenkin takaa sen, että jonkin verran on pakko opiskella, olettaen että ei niin paljon tienaa, että ei tukia tarvitse.

 

[korkki]

Itsekin olen duunarina, vaikka olenkin koulutukseltani AMK-insinööri. Ja pakko myöntää että välillä vituttaa varsinkin kun esimies on osoittanut selkeästi olevansa kyvyttömämpi kuin minä. Kaveri on nuorempi, kokemattomampi ja suoraan koulusta päässyt töihin ja samanlaiset paperit kuin minulla, mutta omaa hiukan enemmän suhteita ja ruskeamman kielen. Esimieskyvyt miehellä ovat aivan nollissa, meidän vuoro vihaa kaveria eikä muissakaan vuoroissa hänestä oikein tykätä.

Kyllähän työpaikan vaihto aina välillä käy mielessä, mutta kolmivuorotyöstä maksetaan kuitenkin sen verran mukavasti ettei sen takia viitsisi vaihtaa. Tiedän toisaalta senkin että tässä työpaikassa meikäläinen tuskin tulee kovinkaan helpolla etenemään vaikka pätevyyttä riittäisikin. Siksi on pakko tyytyä paskahommiin. Helpompaa tietysti olisi jos ei olisi perhettä elätettävänä, voisi vaikka lähteä muuallepäin töihin.

 

[Aksu]

Viestin lähetti MadMan
Noh.. TKK pienenti sisäänottoa aika paljon viime vuonna. En tiedä yrittetäänkö sillä vaikuttaa siihen ettei työvoimaa olisi liikaa tarjolla.

Ei takuulla. Yksittäinen korkeakoulu ei työvoimapoliittisia ratkaisuja tee sillä uhalla, että niistä olisi itselle haittaa. Kysymys lienee jostain sisäänotettujen ja valmistuvien suhteesta. Kenties siellä on huomattu, ettei entinen sisäänottomäärä loppujen lopuksi tuota mitään lisää talolle ja täten on päätetty leikata uusien opiskelijoiden määrää.

 

[Waky]

Viestin lähetti Chip
Minä arvostan duunarit korkealle, johtuen ehkä siitä, että suvussa kulkee muurarin ja sähkömiehen ammatit ja olen näin ollen päässyt läheltä näkemään ja kokemaan noiden ammattien arkea. Omaa kokemustakin raksahommista löytyy, eikä se työ minulle mikään unelmahomma ollut, mutta voisin silti tehdä sitä keästyökseni.

Sama täällä. Pohjaa varmasti löytyy isän opettamasta työn kunnioituksesta ja siitä että niitä fyysisiä hommia on tullut tehtyä pieni ikä. Olen suvun kaiketi ensimmäinen yliopistotutkinnon saaja(sormet ristiin), joten perspektiivi on aika paljon tuolta duunipuolelta. Suvussa olenkin aika outo lintu, vaikka takaa on tulossa muitakin kerhoon mukaan.

Joku jo sanoikin, että jonkun ne "paska duunitkin" on tehtävä(muistele fiilistä, kun tyhjennät tukkeutunutta suihkun likakaivoa :) Fyysinen työ ei tule poistumaan pitkään aikaan, jos koskaan ja ne ovat kuitenkin talouden perusta. Esim. Ei innovaatiolla paikat siistiydy.

Välillä hiukan jopa hävettää, kun näen siivojan työpaikalla ja mietin että meikäläinen istuu ja naputtaa konetta ja vetää huomattavasti parempaa liksaa jo nyt.

Tästä suuresta kouluttamis-innosta. Hyvä, että ihmisiä kiinnostaa koulutus ja halutaan oppia asioita. Valitettavasti täällä TTKK:llakin jo näkee, että kaikista ei ole siihen. Suomessa on kuitenkin rajallinen määrä ihmisiä ja kaikki eivät voi olla Einsteineja( minäkään en ole).

Siksi on minusta turhaa yrittää opettaa kaikille "kaikki" vaan pitää huolta, että lahjakkaat(huom. ei rahakkaat) saavat hyvän asiantuntijakoulutuksen ja muutenkin koulutuksen pysyminen hyvällä tasolla kautta linjan. Koulutus pitäisi suhteuttaa ihmisen lahjakkuuteen ja haluun oppia(innokas voi olla parempi kuin lahjakas kovalla työnteolla), vaikka se reaalimaailmassa ei voi toteutuakaan. Suurimman osa nykyajankin töistä oppii parhaiten käytännössä eikä teorialla.

 

[msg]

Ainakin pk-seudulla asuminen alkaa jo olla niin kallista, että pitää sijoittua edes keskipalkkaiseen hommaan, että voisi ajatella hankkivansa asunnon, johon mahtuisi puolison ja kahden lapsen kanssa.

Jos nämä pienipalkkaiset eivät edes tule toimeen palkallaan, niin eikö jossain ole jotain mätää?
Amerikan mallissa näitä mininipalkkahommia on monella jo useita.
Olihan siitä vitsikin kun jenkki kysyi toiselta:
What do think about these 'minimun salary jobs'?
Ja toinen vastasi I like then, actually I have three of them
Tai jotenkin sinnepäin.

Kaikki joilla edes vähän kykyjä on suuntaavat näihin tarjolla oleviin koulutuspaikkoihin haaveena varmaan saada edes keskipalkkainen homma.

Mitenkä vaikkapa kahden lapsen perhettä perustava linja-autokuski+kaupan kassa pariskunta hankkii tällä seudulla 4h+k? Asumistuellako? Nämä nyt työssä olevat pärjäävät kun asunnot on usein ostettu jo pari vuosikymmentä sitten, mutta kuka hommia sitten tekee kun nämä eläkkeelle jäävät? Lisää liksaa tuskin on luvassa, joten eiköhän meilläkin siirrytä eurooppalaiseen tapaan teettää matalapalkkatyöt maahanmuuttajilla?

 

[sampio]

Viestin lähetti Ghost
Toinen vaihtoehto olisi kenties tehdä jo pääsyvaatimukset lukioon maanlaajuisiksi ja sen verran koviksi, että ammattikouluihin menisi hieman nykyistä enemmän porukkaa. Tai sitten pitää ne nykyisinä, mutta vaatia enemmän työtä lukion päästötodistuksen eteen.

Juuri näin. Lukio ja valkolakki vain on monelle sellainen pakkomielle, ettei ammattikoulu tms. tule edes mieleen opiskelupaikkaa valittaessa. Porukka pitäisi saada ymmärtämään se, että on fiksumpaa lukea itselleen ammatti kuin valkolakki, jos ei kuitenkaan aio tai pysty jatkaa opiskeluja pitemmälle. Minä arvostan henkilöitä, jotka tämän ovat tajunneet, eivätkä ole lähteneet pelkän kunnian vuoksi lukioon pelleilemään. He ovat kirjoitusten aikaan jo työmaailmassa.

Tuli mieleeni myös sellainen juttu, että ammattikorkeakouluille maksettava tuki, vai miksikä sitä kutsutaankaan, edesauttaa myös koulutettujen tulvaa maahamme. Käsittääkseni tukea maksetaan oppilaslukumäärän mukaan kolmen ja puolen vuoden ajan, joten mitä enemmän porukkaa, sitä enemmän rahaa, ja sitä enemmän myös ammattikorkeisiin sopimatonta sakkia. Tämä on tietenkin koulukohtainen juttu, luulen että laadukkaimmissa amk:ssa tätä ongelmaa ei ole.

 

[pygmalion]

Viestin lähetti Chip
KTM/tradenomi -ketjussa joku mainitsi, että nykyään lähes 60% nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon.

En ole perehtynyt mainittuun viestiketjuun, mutta lisättäköön tähän, että Opetusministeriön asettama tavoite taitaa olla, että tulevien ikäluokkien edustajista 75% suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tätä edesautetaan niinkin "mielekkäin" keinoin kuten kontrolloimalla yliopistojen rahoitusta suoritettujen tutkintojen _määrän_ perusteella, tai mikä vielä komeampaa (kuten joku jo mainitsi), antamalla AMK:ille rahoitusta niiden sisäänottomäärien perusteella.

Tähän kun vielä yhdistetään suomalaisiin tukevasti iskostettu pohjaton koulutususko, ja osin siitä johtuva monien tutkintojen työmarkkina-arvon inflaatio, saadaankin melko hyvän makuinen soppa. Jokainen voi hiljaa itsekseen laskea, mitä kaikkia hommia osa näistä korkeakoulutetuista saa osakseen pitkälle edistyneessä tietoyhteiskunnassamme.

Nykytilanne antaa kerrassaan rohkaisevan kuvan siitä, kuinka hyödyllisesti meidän veromarkkojamme käytetään koulutuksen saralla. Unohtamatta tietenkään sitä, että lisääntyvien korkeakoulututkintojen myötä epäilemättä yksittäisten kansalaisten työtyytyväisyys tulee rutkasti lisääntymään. Taloudelliset ja koulutuspoliittiset investoinnit (ja niiden tuotot) ovat kerrassaan huikeita niin valtion kuin yksilönkin kannalta.

 

[Sistis]

Viestin lähetti varjo
Sistis säikähti :)

No siis ehkä tuo skenaario koskisi enemmänkin rakennusalan insinöörejä eikä DI:tä mutta pointti on se että jos Dippainssien määrä jatkuvasti kasvaa, rakennusmiesten määrä vähenee ja rakennustarve pysyy vakiona niin joko hankitaan työvoimaa ulkomailta tai sitten DI:t menevät raksalle...näin yksinkertaistaen.

Ja intissä tuo siirto upseereillahan tapahtuu jo siinä 30 iässä kun kapteenin/majurin napit tulevat kaulaan, mahdollisesti jo nopeamminkin.

Enpä säikähtänyt sentään. =) Ja onhan rakennusalan DI:täkin olemassa. =)

Itse epäilisin, että dippainssien määrän kasvu johtaa ennen pitkää siihen, että Suomesta ei löydy duunia kaikille, joten inssit suuntaavat töihin Eurooppaan. Mikäs sitä on Euroopassa ollessa, Suomessa on yhdet heikoimmista insinöörin palkoista Euroopan alueella. Muistan lukeneeni suomalaisen insinöörin kirjoituksen Tekniikka ja Talous-lehdestä, jossa hän kertoi työkokemuksistaan Itävallassa. Palkkaerä oli suunnilleen sama, kuin Suomessa, poikkeuksena, että se maksettiin 14 kertaa vuodessa (en tiedä, mikä jaksotus-metodi siellä oli käytössä). Lisäksi tuli monia luontaisetuja, jotka ovat Suomessa maksullisia. Kuulemma aikoi jäädä vielä muutamaksi vuodeksi tienaamaan hyviä rahoja, kunnes palaa Suomeen. Valitettavasti en muista enää, mikä lehden numero tai vuosi oli kyseessä. Aikaa on varmasti jo pari vuotta.

Vielä DI ja tavallinen I -koulutuksista. Esimerkiksi rakennusalan ja sähkövoimatekniikan dippainssit joutunevat varsin usein alkuvaiheilla uraansa tekemään ns. kenttätyötä, eli siis paperiosuus jää varsin vähälle.

Tuosta Armeijasta... eivät ne majurin napit vielä 30-vuotiaalle tule - muuta kuin harvoille pätevimmille kadettikoulun käyneille. Sen sijaan opistoupseerit eivät välttämäti pääse majurin arvoon ollenkaan. Eivät ainakaan ennen 40. ikävuotta.

 

[Master God]

Viestin lähetti MadMan
Noh.. TKK pienenti sisäänottoa aika paljon viime vuonna. En tiedä yrittetäänkö sillä vaikuttaa siihen ettei työvoimaa olisi liikaa tarjolla.

TKK pienensi sisäänottoa vuodesta 2001 vuoteen 2002 yhteensä 45 henkilöä (www.hut.fi). Tämä ei ole kovinkaan merkittävä luku, ja sitä voisi vallan hyvin pienentää entisestään. Synnä tähänkin pienentämiseen on luultavasti paremminkin resurssipula kuin työvoimapoliittinen kannanotto. Ensimmäisenä keinona voisi olla korkeakouluille myönnettävän rahoituksen perusteiden muuttaminen. Nykyäänhän ne kilpailevat siitä, mistä koulusta valmistuu enemmän opiskelijoita, tässä tapauksessa diplomi-insinöörejä. Tämähän johtaa väistämättä suurempiin sisäänottomääriin ja sitä kautta tason laskuun, aivan kuten Sistis esitti.

Duunarikysymys ei ole aivan tuulesta temmattu. Olen tässä seurannut "varsin läheltä" erään rakennusmaalausyrityksen toimintaa useita vuosia. Miettiessäni asiaa hyvin tarkkaan, totesin että ko. yritykseen on viimeisen 10 vuoden aikana palkattu täsmälleen yksi alle 30-vuotias ammattitaitoinen työntekijä, joka on työskennellyt talossa yli 2 vuotta. Samassa ajassa vakituisten työntekijöiden määrä on noussut noin 10:stä noin 20 työntekijään. Kuitenkin vielä 80-luvulla suurin osa palkatuista työntekijöistä, jotka jäivät taloon, oli alle 30-vuotiaita. Näistä työntekijöistä 4 on edelleen yrityksen palveluksessa (+nykyiset omastajat).

Edellä mainittuun voi toki olla useita syitä, mutta yksi niistä on varmasti se, että nykyään yhä useampi hakeutuu muihin kuin "duunaritehtäviin" koulutuksen kautta, ja tarpeeksi viksua ammattikoulutuksen saanutta henkilöainesta ei ole riittävästi saatavilla. Poikkeuksiakin on, mutta valitettavasti näyttää siltä, että se olisi vähenemään päin.

Yksi keino voisi olla se, että ammattikoulujen "seksikkyyden" lisääminen ja motivoivamman koulutuksen kehittäminen jollain tavalla. Esimerkiksi nykyisin ammattikouluissa opetetaan liikaa sellaisia aineita, joista ei todellakaan ole hyötyä duunarihommissa, ja puheiden mukaan nämä syövät motivaatiota. Jos ammattikouluihin hakeudutaan useimmiten juuri sen takia, ettei opiskelu kiinnosta, en ymmärrä miksi sitä pitää syöttää pakkopullana. Toki halukkaille on järjestettävä mahdollisuus esim. kielten opiskeluun ym. mutta pakottaminen ei sovi.

 

[msg]

Viestin lähetti Sistis
Mikäs sitä on Euroopassa ollessa, Suomessa on yhdet heikoimmista insinöörin palkoista Euroopan alueella. Muistan lukeneeni suomalaisen insinöörin kirjoituksen Tekniikka ja Talous-lehdestä, jossa hän kertoi työkokemuksistaan Itävallassa. Palkkaerä oli suunnilleen sama, kuin Suomessa, poikkeuksena, että se maksettiin 14 kertaa vuodessa (en tiedä, mikä jaksotus-metodi siellä oli käytössä). Lisäksi tuli monia luontaisetuja, jotka ovat Suomessa maksullisia.

Ainakin joissain yrityksissä oli markka-aikana melkein samat palkat samaa työtä tekevillä, mutta Saksan Dieter nosti summan omissa D-markoissaan ja Suomen Matti FIM:nä.

Ja taisihan verotuskin olla Dieterillä hieman alempaa, eikä sosiaaliturva ainakaan noin paljon huonompi.

 

[varjo]

Itse en kyllä yhdy tuohon lukio - ammattikoulujaotukseen, omasta puolestani lukion voisi tehdä pakolliseksi kaikille ihan yleissivistyksen takia.

Jos taas sisäänoton rajoja tuntuvasti nostetaan on suuri uhka joutua tilanteeseen jossa korkeakoulutus silti jakautuu hyvätuloisten lapsille( varsin usein koulumenestys korreloi vanhempien koulutukseen) koska heidän vanhempansa tod.näk. tukevat ja potkivat takapuolelle voimakkaammin. Lisäksi ongelmaksi muodostuu se että joillekin Pop-aloille ei enää pääse sisään kuin laudaturin papereilla. Tämä taas aiheuttaa karkeasti-ilmaistuna sitä että välttämättä nämä sinäänpäässeet eivät enää ole "parasta materiaalia" kokonaisuudessaan vaikkakin koulunsa ovat hyvin hoitaneet, lukioaikainen saati sitten peruskoulunaikainen menestys tuskin on se paras tapa luokitella ihmisiä.

 

[Aksu]

Viestin lähetti sampio

Tuli mieleeni myös sellainen juttu, että ammattikorkeakouluille maksettava tuki, vai miksikä sitä kutsutaankaan, edesauttaa myös koulutettujen tulvaa maahamme. Käsittääkseni tukea maksetaan oppilaslukumäärän mukaan kolmen ja puolen vuoden ajan, joten mitä enemmän porukkaa, sitä enemmän rahaa, ja sitä enemmän myös ammattikorkeisiin sopimatonta sakkia. Tämä on tietenkin koulukohtainen juttu, luulen että laadukkaimmissa amk:ssa tätä ongelmaa ei ole.

Mitä enemmän porukkaa, sitä enemmän rahaa? Näinhän se toki on, mutta opetusministeriö määrittää jokaisen ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen määrän koulujen ja opetusministeriön välisissä tavoite-ja tulossopimusneuvotteluissa. Ylitäytön suhteen kriteerit ovat tiukat! Eli vastuu aloituspaikkamääristä on jossain muualla kuin kouluissa.

Toiseksi sitä sopimatonta sakkia on vähän joka ikisessä korkeakoulukoulutusta tarjoavassa koulussa. Ja on se vaan mielenkiintoista kun ammattikorkeakouluja syynätään valmistumisajoista, mutta akateemisen perinteen mukaan korkeakouluissa/yliopistoissa tällaista rajaa ei ole. Voiko tätä ajatella resurssien hukkakäytöksi?

 

[dana77]

Mielestäni keskustelu on hieman ennen aikainen eli turha, sillä isoin työttömyys aina ollut ja on edelleenkin kouluttamattomien ihmisten joukossa. Vaikka tulevaisuudessa väestönrakenne muuttuukin, niin pulaa tulee käsittääkseni vain terveydenhoitajista. Nämä ovat sellaisia ongelmia, jotka markkinatalouden säännöt ratkaisevat automaattisesti. Kun raksamiehiä ja siivoojia on OIKEASTI liian vähän, heitä houkutellaan paremmalla palkalla ja halukkaita alkaa löytyä. Hoitsujen kohdalla tilanne on sikäli vaikeampi, että työhön vaaditaan koulutus, mutta kyllä niitä opiskelijoita saadaan houkuteltua tarvittaessa.

Yliopistojen ja oikeiden Korkeakoulujen pääsykokeiden vaikeus voisi periaatteessa olla vakio. "Parhaimmat" yksilöt pystyvät innovaatioiden avulla luomaan uusia työpaikkoja kaikkina aikoina, eivätkä he ole työttömiä koskaan. Tämän lisäksi tosin tarvitaan suurempi joukko "tavallisia akateemisia", jotka hoitavat muut johto- ja asiantuntijatehtävät. Heidän määränsä riippuu taas taloudellisistä suhdanteista.

Viestin lähetti Ghost
Se mikä minua on viime aikoina hieman ihmetyttänyt, on muutamien politikkojen (tai en kyllä nimeltä muista tähän hätään kuin yhden jos tarkkoja ollaan) kanta välivuosiin ja hitaaseen valmistumiseen. Välivuosina töissä käyvät tekevät usein juuri niitä "duunarin hommia", joiden tekijöistä on tulevaisuudessa pulaa. Välivuoden pitävät usein ne, jotka ovat epävarmoja siitä mitä haluavat. Paremmin se vuosi tulee käytettyä töissä, kuin väärässä paikassa, jonka vaihtaa seuraavana vuonna kun löytää oikean. Samoin hidas valmistuminen on usein, ei toki aina, merkki siitä, että samalla koitetaan tehdä työtä, jotta aukeaisi opiskeluajalle edes hieman leveämpi leipä. Nykyinen vaatimus 2,5 opintoviikkoa per opintotukikuukausi kuitenkin takaa sen, että jonkin verran on pakko opiskella, olettaen että ei niin paljon tienaa, että ei tukia tarvitse.

Tästä pitää olla aika lailla eri mieltä. Nämä opiskelijat vievät (usein kielitaitonsa avulla) työt juuri niiltä huonoiten kouluteilta ihmisiltä. Tyyppiesimerkki näistä hommista ovat kaupan kassat. Jos opiskelijat valmistuisivat vuoden aikaisemmin, niin silloin he saisivat todennäköisesti paremman työn eli olisivat työelämässä yhtäpitkään, mutta yksi huonosti koulutettu saisi myös työpaikan. Opiskelijat haluavat oikeisiin töihin nopeasti, duunarit haluavat töitä, valtio haluaa verotuloja ja tuotantoa. Kaikki voittavat.

2.5 OV:ta ei ole mitään. Raja pitäisi nostaan neljään ja nostaa tukia (samalla pitäisi tietenkin panostaa siihen että AMK, KK ja YO ovarit vastaisivat suunnilleen toisiaan, toisin kuin nyt).