Kovia miehiä valuu liigaan Jokereista. Ilman pienintäkään pottuilua kysyn teiltä Jokerifanit, että miltä tuntuu tätä tyhjenemistä katsella? Vaikka oma suosikkijoukkue saikin liigan mittapuulla mitattuna kaksi huippuhyökkääjää (Pakarinen&Turunen), niin hieman makaaberilta tuntuu iloita heidän saapumisesta tietäen teidän joukkueen (ja Venäjä vs Ukraina) tilanteen.
Mitäs luulet, että miltä tuntuu? Kauhealta, tyhjältä ja kamalalta!
Mutta, samalla jotain uuden ja paremman tulevaisuuden tuntua ja pöhinää on ainakin mulla jo kutisemassa pinnan alla.
Kun silmänräpäyksessä joukkue jota olen kannattanut koko ikäni, yli 30 vuotta, on hävinnyt ja kadonnut kuin pieru autiomaahan, niin onhan tässä aika epäuskoinen olo. Jätkät joita olen kannustanut vuosia Jokeri-paidassa valuvatkin yhtäkkiä eri liigaseuroihin eikä ole mitään tietoa tulevaisuudesta tai milloin, jos koskaan, enää Jokerit pelaa yhtään missään. Ei ole tullut mahdollisuutta mihinkään hyvästeihin tai oikeastaan edes ole ollut aikaa käsitellä tai prosessoida koko tilannetta.
Nyt viimeistään, kun tippuu jatkuvasti julki uutisia siitä mihin kukakin pelaaja siirtyy, ja koko joukkue tyhjennetään, niin alkaa ymmärtämään että tämä on todella ohi. Sekä hyvässä että pahassa. Vähän niin kuin väkivaltainen parisuhde olisi loppunut, ei sitä oikein muuten osaa kuvailla.
Vapaa, mutta tyhjä olo. Surullinen, mutta toiveikas. Menneisyyden muistot sekoittuvat tulevaisuuden mahdollisuuksien kanssa, tie on avoin, mutta vielä on epäselvää miten jaksaa taas nousta jaloilleen ja ottaa ne ensimmäiset askeleet kohti uutta seikkailua.
Uskon silti, että tästäkin sitä vielä noustaan, kuin uljas feeniks nousee ylpeästi siivilleen tuhkan sekä kekäleiden joukosta ja liitää kohti taivaan sineä. Kuin myös feeniksin uudelleensyntymään, myös Jokereiden samaiseen temppuun kuuluu se, että ensin täytyy polttaa kaikki tuhkaksi ja aloittaa täysin alusta.
Nyt ei naurata, mutta narri tulee vielä nauramaan tulevaisuudessa. Makeammin kuin koskaan!