Lisää asiaa naisista

[sampio]

Nyt kun näitä erilaisia kyselyitäkalluppeja ynnä tiedusteluja aiheesta on pykätty pystyyn useampiakin, niin saanen minäkin sellaisen avata.

Täten kysyn Teiltä, arvoisat Jatkoajan jäsenet:
Mitä piirteitä te arvostatte vastakkaisessa sukupuolessa?
Varsinkin te avio/avo/kihla jne parit: Minkälaisia asioita suorastaan ihailette omassa höpöpöppelössänne :cool:

Jos saan tarkentaa asiaa vielä sen verran, että ulkoiset ominaisuudet voi jättää pois kokonaan, koska kai jokainen siihen kiinnittää huomiota... keskitytään siis henkisiin ominaisuuksiin, ei "makuuhuone" ominaisuuksiin.

Saa olla romanttinen ;)

 

[Haamu]

vaemoke

No perskutarallaa, mulla o hyvä vaemo ku se ossoo tehä hyvvöö ruokoo ja sitte se ossoo kans pittöö turpasa kiinni, ku tulloo töllöstä jääkiekko-peli. Ja sitten vaikka tuollainen silmää iskevä hymiö tähän perään...

 

[Euro71]

Positiivinen perusluonne on itselleni tärkeintä. Aikanaan se tulee arki kaikkiin ihmissuhteisiin ja jos elämänkumppani viettää suurimman osan ajasta masennuksessa ja synkissä mietteissä, homma käy raskaaksi ja vie omankin ilon mennessään. Seuraavaksi tulee riittävä äly (sosiaalista yms.), koska ilman sitä kaveri käy ajan myötä hermon päälle. Ruumiillisista ominaisuuksista ominaishaju ja -maku on aika tärkeä, koska muussa tapauksessa kahdenkeskinen "läträäminen" alkaa tuntua epämiellyttävältä.

Kasvojen kauneus on tietysti tärkeä asia, ei niin, että pitäisi olla nk. missi, mutta jos nainen ei ole "lasten katseltava", niin käy parisuhde vaikeaksi. Itse olen mieltynyt elämäni aikana varsin persoonallisiinkin kasvoihin. Painoindeksillä on liikkumavaraa, ääripäät ovat vaikeita tapauksia. Rinnanympäryksellä ei ole isompaa merkitystä.

Jälkimmäisen ryhmän ominaisuuksia voi kompensoida toisilla, mutta ensinnä mainitut kolme ovat pitkällä ajanjaksolla niitä, joita ilman homma ei luonnistu, ei sitten millään.

 

[Timbit]

Oikeasti ulkonäöllä ei ole isoa merkitystä. Vaikka olisi miten kuuma pakkaus, niin jos persoona ei miellytä eikä kemiat kohtaa niin ei suhteesta mitään tule. Pari viikkoa voi jaksaa, mutta sitten se on siinä. Ääripäät ovat asia erikseen, vaikka miten kemiat muuten kohtaisivat. Myönnän avoimesti, että en voisi seurustella ruman tai muuten epämiellyttävän näköisen naisen kanssa. Käsi sydämelle: kuinka moni voisi? Tarkoitan siis huomattavan epämiellyttävän näköisiä ihmisiä.

Omassa avopuolisossani arvostan tervettä järkeä, huumorintajua ja käsittämätöntä henkistä sitkeyttä. Hän on myös erittäin hyväluonteinen, muttei anna kenenkään kävellä ylitseen. Perinaisellista oikuttelua esiintyy hyvin harvoin :)
Tärkeintä on kuitenkin se, että hän ja minä sovimme nimenomaan persoonina yhteen. Särmiä on kummallakin, mutta joko ne menevät mukavasti lomittain tai sitten ne ovat jo enimmäkseen hioutuneet. Pystyn myös elämään hänen huonojen puoltensa kanssa, ja tämä on mielestäni se mikä viime kädessä ratkaisee, toimiiko suhde vai ei.

Mjaha, tuli tässä sellainen fiilis, että voisi vaikka lähteä kotiin ;)

 

[Ruutiveijari]

Oma KainaloonKäpertyjäni (tm) vietteli tämän rumiluksen yksinkertaisesti hymyllään alunperin, oli sellainen pieni ilkikurisuus siinä ilmeessä että melkein takaraivoni nielaisin.

Nyt sitten kun jokunen kevät olen Hänen seurastaan saanut nauttia niin kaikki pienet suloisuuden yksityiskohdat on nousseet esiin. Tavat sanoa tietyt sanat, yhdistää niihin ilme ja käden heilautus (erityisesti lause "emmää tiiä, siivotaan joku päivä, ei ny jaksa, lätkä alkaa" -saavutti suuren suosion minun kaulan päässä nötköttävässä hiippakunnassa). Lisäksi yllättäen kiehtoo myös jämäkkyys asioiden suhteen, ei ole mikään nurkasta hiljaa inisevä neito vaan asiansa tukevasti toteava tyttönen. Ei auta väittää vastaan välillä lainkaan mutta joustoa sitten tulee minulle tärkeissä asioissa joskus liiallisuuksiinkin asti.

Äh. Ei jostain jota rakastaa oikein voi syitä siihen kertoa. Eikä sitä taidettua edes kysyä. Onnekas perhana olen, muuta en osaa sanoa.

 

[wilco]

Designer

ettei vaan toinen puolisko katsellut olan yli kirjoittaessasi tahi lue tätä palstaa? :rolleyes:

Että silleen...

 

[Timbit]

Wilco

Miksi tuollaista epäilet? Ei ole puolisko koskaan edes käynyt täällä työpaikallani, mistä tänne kirjoitan (hyi minua). Sen kyllä tietää, että jonnekin kiekkopalstalle kirjoittelen, mutta ei ole sen vertaa kiinnostunut asiasta että tietäisi, mille palstalle ja millä nimimerkillä.

Vastaapas muuten tämän ketjun kysymykseen sinäkin ;)

 

[jta]

Se jokin...

Voiko joku muka sanoa, miksi rakastaa toista ihmistä?

Minä en ainakaan osaa nimetä mitään tiettyä ominaisuutta parisuhteemme kauniimmassa osapuolessa, joka vieläkin yli 10 vuoden liiton jälkeen saa sydämeni toisinaan miltei pakahtumaan rakkaudesta.

 

[sampio]

Laitanpa tänne myös oman sepostukseni, kun siihen ei riittänyt aikaa ketjun avatessani.

No toki ensimmäisenä kiinnitin huomiota ulkonäköön, koska ihminen nyt yleensä tekee silmillään ensimmäiset havainnot varsinkin tällaisissa tapauksissa. Sitten kun olin tämän tytön huomioinut, aloin tarkkailla hänen muita ominaisuuksiaan ja totesin että siinäpä vasta todella mahtava paketti! Löytyy naisellisuuta ja sporttisuutta, rentoutta ja tyylikkyyttä, sisua ja mukautumiskykyä ynnä muuta. Eniten ihailen juuri kultani monipuolisuutta ja tilanteentajua. Hän on myös sosiaalinen ja iloinen sekä muita huomiova. Juuri sellainen, että viihdyn hänen seurassaan uskomattoman hyvin.
Löytyyhän niitä ei-kivoja puoliakin ihan riittävästi, mutta löytyy niitä minultakin vaikkei ihan heti uskoisikaan... ;)

Ps. Olen tässä matkan varrella huomannut että huononkin päivän voi pelastaa kaunis hymy, eiks jeh. Mites se Ronan Keating oikein lauloikaan? The smile on your face...

 

[Rööri]

Keep it simple!

Paljon kuulee joutavia lurituksia kaiken alleen hautaavasta rakkaudesta. Ketkä leikkovat korviaan postin piristykseksi, kuka ei pysty rakkaudeltaan nukkumaan. Herkimmille ei kuulemma edes ruoka maita, ja kutisuttaa. Palttua, sanon minä!

Itselleni ei tulisi mieleenikään hortoilla yksikorvaisena ihmisten ihmeteltävänä. Miltä se nyt sitten kuullostaisi, kun onnettomuuden syitä uteleville kertoisit rakkauden vieneen korvan päästä. Ei täyden tolkun puheilta ainakaan. Ruokakin on maittanut allekirjoittaneelle mainiosti aina. Unettomia öitä olen kyllä viettänyt useitakin, ja pientä, jos kohta suurempaakin kutinaakin on alapäässä esiintynyt, mutta näillä ei tietääkseni ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Kohta viisitoista vuotta aviossa viettettyäni olen yhä vakuuttuneempi siitä mitä se yliromatisoitu "rakkaus" on.

Rakkaus on sitä, että oppii sietämään toista.

 

[Timbit]

Re: Keep it simple!

Viestin lähetti Rööri
Unettomia öitä olen kyllä viettänyt useitakin, ja pientä, jos kohta suurempaakin kutinaakin on alapäässä esiintynyt, mutta näillä ei tietääkseni ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.

Ei välttämättä rakkauden, mutta voisiko olla "rakkauden tekemisen" kanssa? ;)

 

[Fireblade]

Luonnetta arvostan naisessa eniten,ulkonäkö rapistuu jokaisella iän myötä,joten sen varaan ei suhdetta kannata perustaa! :)

 

[sampio]

Niin, joku viisas on joskus sanonutkin että rakkaus ei ole tunne, vaan olotila johon sisältyy lähestulkoon tunteiden koko skaala.
Jos suhteelta hakee pelkkiä romanttisia kuohahduksia, joutuu pettymään reippaanlaisesti. Tämän olen itsekin kokenut ja nyt myöhemmin ne pettymykset ovat kääntyneet voimavaraksi ja kaikeksi muuksi sellaiseksi mistä voi ammentaa jotain, tuota noin... elämän opettamaa 'viisautta' (vähän typerää sanoa 22-vuotiaana tuollaista mutta kuitenkin :rolleyes: )

Onhan se romantiikka ihan hieno keksintö kuitenkin... ;)

 

[Eisenhower]

14-vuotta naimisissa olleena voisin alkaa kerjätä taannehtivaa ihailua. En kuitenkaan tee sitä, vaan olen vain yksinkertaisen tyytyväinen olotilaani.

Minä piiritin lukioaikana silloista tyttöystävääni (nykyistä vaimoa) niin pitkään ja kärsivällisesti, että viimein sain palkkion tehdystä työstä: koko koulun komeimman naisen elämänkumppanikseni. Kuka vielä sanoo, ettei kannata tavoitella kuuta taivaalta.

Tietty puberteettiliitoissa on omat erityisongelmansa. Meillä on nekin ongelmat taisteltu, vaan se on huomattu, ettei homma siitä vaihtamalla parane.

Muutenkin tuntuu siltä, ettei parisuhteessa enää haluta taistella asioiden eteen. On niin helppo ratkaisu laittaa alpakat jakoon heti, kun alkaa mättää. Reko Lundánin näytelmässä Aina joku eksyy on eräs suuri viisaus: "Lapset tulee aina ensin." Niin sen pitää olla. Jos kerran lapsia on maailmaan tehnyt, pitää kaikessa ajatella myös lasten parasta, niin että niistä kasvaa oikeita ja kunnollisia ihmisiä. Tiedän kyllä senkin, että joskus avioero on lapsen kannalta paras ratkaisu, äärimmäisen harvoin tosin.

Meni vähäsen aiheen vierestä, mutta piti sanoa.

Mikä siis viehättää naisessa?
Kauniit rinnat, pyöreä lantion kaari, sensuellit kasvot (etenkin lihavat huulet) ja tietysti se, ettei sanavarastoon kuulu ilmaukset "jumbe" tai "wau ku fantsuu". Minun rakkaani täyttää kaikki nämä määritelmät. Lucky me!

 

[Kiisa]

Ihan vaan uteliaisuuttani...

utelen, että muistaako kukaan sanoa "naiselleen" tykkäävänsä/rakastavansa häntä?

 

[Tumba]

Re: Ihan vaan uteliaisuuttani...

Viestin lähetti Kiisa
utelen, että muistaako kukaan sanoa "naiselleen" tykkäävänsä/rakastavansa häntä?

Mitä ihmettä!? Eikö ne ymmärrä siitä, kun kaivaa jorman esille?

 

[Germanicus]

Oma vaimoni

Hän on perheen koossapitävä voima,minä välillä hajoittava voima.
Varsinkin tämän poikapuoleni(20vee)kanssa on ollut välillä vääntöjä ja rakas vaimoni luovii ne jälkeenpäin kuntoon.

Muutenkin olen hiljaa perässä hipsuttava kiltti ukko,kun kauppoja sun muuta mestaa kierretään(ämmä tietää mitä tekee)

Kilttiluonteinen nainen,joka vääntää kyyneltä melkein missä tahansa sarjassa,joka töllössä pyörii.Minä olenkin seuraillut,josko tuo rupee poraamaan Säätiedotuksen aikanakin,mutta sitä sentään ei ole eteen vielä tullut.

Kohta kuusi vuotta ollaan oltu yhdessä ja päivääkään en vaihtaisi pois,hän sai minut rauhoittumaan ja muuttamaan pois Hakunilasta.Entisessä asuinpaikassani harrastukset olivat,pää täyteen viikonloppuisin ja Jemmaan tappelemaan mustalaisia vastaan.

Tärkein ihminen elämässäni,poikani jälkeen.

Rakastan sinua Jaana!!!!!!!!!!

 

[artok]

Mielestäni tärkeintä on, että on sopivasti yhteisiä juttuja, mutta myöskin "omia" juttuja. Käykö muuten kukaan palstalaisista partnerinsa kanssa lätkämatseissa? En minäkään. Poikkeuksiakin tähän tietysti löytyy.

Reds 1897 - meillä on muutakin yhteistä kuin musiikkimaku, Jaanan kanssa ollaan molemmat.

 

[Noose]

Reds ja artok

Toivottavasti kummankaan sukunimi ei ole Caloun... :o

Itse asiaan. Kivat simmut, söpöt kasvot, ei muutenkaan muodot pahitteeksi, huumorintajuinen, kivaluontoinen, oikukas. Eiköös noilla pärjää...

 

[Germanicus]

artok

Kyllä se niin on,jotta "vanhassa" vara parempi.Kuuntelin päivällä Fight Back albumia ja yhä vielä se tykittää kybällä.

Nim:Live fast,die young!!!!!!

 

[Hiili]

Viestin lähetti artok
Käykö muuten kukaan palstalaisista partnerinsa kanssa lätkämatseissa?

Minä käyn. Joskus. Pari kertaa kaudessa. Hän oli joskus jokerifani henkeen ja vereen, mutta ei nykyään seuraa lätkää oikeastaan yhtään... Viimeeksi, kun olimme yhdessä matsissa kaivoin IFK-paitani repusta ja kauniimpi puoliskoni vaati saada laittaa sen päälleen. No, mitäpä sitä kieltämään. Ole hyvä vain. Näin se takki kääntyy! ;)

Mutta alkuperäiseen aiheeseen... mikäs se juttu oikein on. Vastaus: Enpä tiedä itsekään. Meillä vain jotenkin synkkaa. Yleensä ollaan samalla aaltopituudella, vaikka nainen ei aina ymmärräkään meikäläisen juttuja. :p

 

[Kiisa]

vaikka oliki naisista kyse

vastaan siltikin....

ni mä käyn mieheni kanssa matseissa... Tällä kaudella on tainnu 1 jäädä väliin, mihin ois yhessä ehitty.

 

[Gren]

Re: Ihan vaan uteliaisuuttani...

Viestin lähetti Kiisa
utelen, että muistaako kukaan sanoa "naiselleen" tykkäävänsä/rakastavansa häntä?

On täysin mahdollista että viisi vuotta ja... kuusi päivää kestäneen yhteiselomme aikana olen jonain päivänä saattanut olla lausumatta nuita sanoja, mutta ei nyt kyllä mieleen juolahda millään koska tai missä?
Nuo ovat siksi suloisia sanoja että niitä kelpaa lausahdella vaikka useampi kertaa päivässä, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi... Aina kuulostaa yhtä hyvältä.

Se on se tuolla makuuhuoneen puolella vienosti kuorsaava kullannuppu kuulemma kuin luotu meikäläiselle. Näin ainakin toverit toteavat. Ja mitä minä moista kiistämään?

Söpö se on. Hauska ja mahrottoman älykäs. Ja pitää jääkiekosta (oikea on joukkuekin!), kirjallisuudesta, koirista ja kaljasta. Ei nalkuta liikaa, pitää meikäläistä seksikkäänä (erityisesti kuulemma farkuissa) ja kiehnää kainaloon alle nanosekunnissa.

Joka päivä olen kiittänyt itseäni siitä että keksin mennä ja soittaa oman kuuttini ovikelloa. Ylempiä voimia voisin myös kehaista, mikäli moisiin uskoisin. Erityisen paljon kiitän kuitenkin sitä sattumaa, joka sai minut aikoinaan hakeutumaan samoihin harrastuspiireihin vaimoni kanssa uskomattomat kaksi kuukautta vajaat 10 vuotta sitten.
Kiitos!

 

[artok]

Blue Cats

Viestin lähetti reds1897
Kyllä se niin on,jotta "vanhassa" vara parempi.Kuuntelin päivällä Fight Back albumia ja yhä vielä se tykittää kybällä.

Nim:Live fast,die young!!!!!!

Erittäin hyvä bändi, tekivät 90-luvun alussa comebackin Tunnel-albumin myötä. Valitettavasti ei ole sen jälkeen miehistä kuulunut.

 

[Germanicus]

artok

Oletko muuten hommannut sen Brian Setzerin uusimman???