Raymond Pearl
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Mun mielestä kriittinen menestystekijä ei ole jomman kumman sarjan parempi taso, vaan kehityksen kannalta oikea ajoitus muuttokontin pakkaamiseen. Kontiolalle esim. ehti kertyä rutiinia SM-liigasta jo niin usean kauden ajalta ja hän ehti jo hankkia reppunsa täyteen kokemusta, että jo pelkästään motivaation kannalta siirto teki varmasti hyvää. Hän kuuluu mun mielestä lisäksi siihen kaartiin, joka on NHL:n porteilla ja siksi saa myös AHL:ssa pelata suuressa roolissa. Pari vuotta sitten asia olisi voinut olla toisin ja hän olisi saattanut jäädä pieneen rooliin, eikä välttämättä noussut nykyiselle tasolleen.
Tie on kivinen ja kaikkien usko omaan tekemiseen ei ole samaa luokkaa kuin Ville Niemisellä, jonka värikäs persoonakin auttoi osaltaan raivaamaan paikan auringossa. Nuoren miehen itseluottamus on kovilla, jos valmentaja ei satukaan pitämään naamasta ja aiempien kierrosten varaukset saavat ansiottakin enemmän mahdollisuuksia näyttää osaamistaan suuressa tai juuri mainitussa, pelaajalle itselleen ominaisessa, roolissa.
En tarkoita, että suomalainen sisäänajotapa ansaitsisi erityisiä kehuja, koska liigassamme hukataan aivan liian suuri määrä lupauksia juuri läpimurron kynnyksellä. Rooli jää valmentajien uskalluksen puuttuessa minimiin ja tämä osaltaan ajaa nuoria pelureita hakemaan pakoreittiä umpikujasta. Monessa tapauksessa kyse on myös NHL-seuran edunvalvonnasta: omalle varaukselle halutaan turvata paremmin valvottavissa oleva ympäristö, jos kehityskäyrät näyttävät jämähtäneen paikalleen.
Tie on kivinen ja kaikkien usko omaan tekemiseen ei ole samaa luokkaa kuin Ville Niemisellä, jonka värikäs persoonakin auttoi osaltaan raivaamaan paikan auringossa. Nuoren miehen itseluottamus on kovilla, jos valmentaja ei satukaan pitämään naamasta ja aiempien kierrosten varaukset saavat ansiottakin enemmän mahdollisuuksia näyttää osaamistaan suuressa tai juuri mainitussa, pelaajalle itselleen ominaisessa, roolissa.
En tarkoita, että suomalainen sisäänajotapa ansaitsisi erityisiä kehuja, koska liigassamme hukataan aivan liian suuri määrä lupauksia juuri läpimurron kynnyksellä. Rooli jää valmentajien uskalluksen puuttuessa minimiin ja tämä osaltaan ajaa nuoria pelureita hakemaan pakoreittiä umpikujasta. Monessa tapauksessa kyse on myös NHL-seuran edunvalvonnasta: omalle varaukselle halutaan turvata paremmin valvottavissa oleva ympäristö, jos kehityskäyrät näyttävät jämähtäneen paikalleen.