Katsojapotentiaalia on kyllä hurjasti, mutta niin on myös kilpailua. Jos typistetään kilpailu urheiluun pelkästään niin talousalueella operoi toinen liigajoukkue, jonka fanit eivät katsahdakkaan edes menestyvään Tapparaan päin. Kannatuksen jakautumisesta on tehty tutkimuksia vuosien varrella useitakin, mutta mitään kovin järkevää lopputulosta ei ole saatu - kannatus alueella jakaantuu kahden seuran välillä melkoisen tasan. Tampereen paikalliskilpailu osaltaan lisää kiinnostusta, mutta osaltaan se myös kadottaa potentiaalisia asiakkaita.
Sen sijaan se osa-alue, jossa Tappara hakkaa Ilvestä rumasti turpaan on sponsorimyynti. Yritykset eivät toimi kuten yksittäiset kuluttajat ja yritykset seuraavat menestystä huomattavasti loogisemmin kuin tavalliset kannattajat. Ilveksen aitiot kumisee arkisin tyhjyyttään, kun Tapparassa ne saadaan järjestäen täytettyä. Tuo on ihan erillinen bisnes, josta tulee isoa rahaa toimintaan. Helsingissä on isompi talousalue ja yhtä paljon kilpailua, mutta myös huomattavasti suurempi väestön osuus, joka tulee muualta eikä kannata mitään paikallista seuraa vaan jotain muuta. Esim. Etä-Kärppää löytyy kyllä kehän sisäpuolelta ja paljon.
Tappara on selvästi vetovoimainen myös hieman oman talousalueensa ulkopuolella; esim. Seinäjoelta on hyvä muuttoliikenne kohti Tamperetta esim. opiskelujen muodossa, joka tuo paljon potentiaalisia uusia tapparalaisia. Mikko Leinonen ei aivan valehdellut, kun sanoi Tapparan olevan koko Suomen joukkue; faneja todella tulee kaukaakin. Tosin niin tulee IFK:llakin. Joka tapauksessa SM-liigan "kestohitti" on edelleen "meidän kaupunki vs. teidän kaupunki." Tampereella se on jopa viety tätäkin pidemmälle, kun vuosia on tapeltu jopa siitä, kumman kaupunki tää nyt sit on.
No yhtä kaikki: talousalueen potentiaali on korkea, mutta myös kilpailu on paljon kovempaa kuin esim. Oulussa tai Kuopiossa. Kärpäthän keräilee koko Pohjois-Suomen rahoituksen itselleen ja tältä osin sillä on kaikista eniten millä mässäillä. Sekin on vaatinut pirusti työtä. En tiedä, missä vaiheessa kehitystä liigan markkinoinnissa mennään, mutta luulisi asiakaspalveluorientoituneen ajattelutavan jo vallanneen koko alan. Tämän suuntaista on yritetty ainakin JYPissä ja Ilveksessä: dynaamisempaa lippujen hinnoittelua yms.
Itse en näe - enkä edes usko, suurimman ongelman liigassa olevan hinnoittelu. Hallielämys vaan on tällä hetkellä useasti peli ja toimimattomat palvelut sen ympärillä, toki sielläkin on pientä kehitystä havaittavissa, mutta yhä useammin lähtökynnys (erityisesti heikompien vastustajien kohdalla) on hyvinkin vaikeaa madaltaa. Sama tuote on tarjolla ruudussa könttäsummalla ja asiakkaat tilaavat ruudun aika usein kuitenkin. Hallielämys vaatisi ihan uudenlaista panostusta ja miettimistä, että mitä elementtejä siihen tuotteeseen pitää saada lisää, jotta hallielämys parantuisi. Onko se sitten väliaikashowta enemmän? Ehkä?
Joka tapauksessa tunnelman kehitykseen tarvittaisiin faniryhmien yhteistyötä ja organisaation vahvaa tukea siihen. Tunnelma on se, jota ei voi kotisohvalle ostaa jos sen haluaa ja siinä osa-alueella on Suomessa paljon tekemistä. Ei se helppoa ole, mutta olisi hyvä lähteä miettimää asioita faniryhmien sisällä ja yrittää koordinoida toiminta yhteen. Tapparallakin tunnelmassa on paljon kehitettävää, mutta toisaalta ei suomalaisilta siinä paljoa osata vaatiakaan. Joka tapauksessa parhaiten organisaatiot tätä tukisivat, kun yrittäisivät saada organisaatioiden ja faniryhmien välille kunnon vuoropuhelun ja yhteisen intressin kehityksestä.
