Oskari Laaksonen kärsii (kannattajien silmissä) siitä mistä rajattomalla itseluottamuksella pelaavat kiekolliset puolustajat kärsivät aina, eli virheet ylikorostuvat kentällä vaikka niitä ei tapahtuisi sen enempää kuin muille. Viime kaudella oli kaiken lisäksi kaksi tilannetta, joista vastustaja pääsi rokottomaan pelin loppuhetkellä kun Laaksonen menetti kiekon ja nämä jäävät aina mieleen. Toki nuori pelaaja ja voimataso ei ole sillä tasolla, että pystyisi vääntämään jonnevirtasten ja olavivahkosten kanssa samalla tasolla, mutta harvapa pystyy.
Ilves-fanien keskuudessa puhe Laaksosesta kuulostaa, pienemmässä mittakaavassa tosin, hyvin paljon samalle kuin mitä NHL-maailmassa aikanaan puhuttiin että Erik Karlsson ei ole puolustustaidoiltaan NHL-pelaaja, eikä koskaan tule täten voittamaan Norrista.
Laaksoselle on kaikki elementit kunnossa: loistava luistelija, kiekonkäsittelijä, riittävä laukaus ja pelisilmä. Mielestäni suurin ongelma oli se, että vielä viime kaudella kokeneemmat pelaajat tiesi tietyt kaukalon lainalaisuudet Oskaria paremmin ja pystyivät olemaan "viisaampia" 1 vs 1 tilanteissa. Mikä on aika luonnollista kun on kyse 20-vuotiaasta pelaajasta. Kun Laaksonen saa vähän kokemusta lisää niin oppii lukemaan peliä, koska kannattaa luopua kiekosta, mitä toinen pelaaja tekee jne, niin murtautuu lopullisesti kansainväliselletasolle. Ensi kaudella Laaksonen on toki taas kauden kokeneempi ja kyllä ottaisin avosylin Ilvekseen ja vastaavasti harmittaisi suuresti nähdä muualla Liigassa.