Mainos

Liigan ulkomaalaiset ennen ja nyt

  • 41 324
  • 132

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Sekä taidoiltaan aika kovakin talentti Nikolai Goldobin HIFK:ssa 2014-15.
Goldobin pääsi kyllä unohtumaan ihan totaalisesti, oli kyllä poikkeuksellinen venäläispelaaja Liigassa. Goldobin tosin taisi olla San Josen sopimuspelaaja ja laitettiin lainalle IFK:hon, mutta väliäkö hällä.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Muistaako kukaan, missä vaiheessa venäläispelaajien määrä Suomessa alkoi vähentyä?
2000-luvun taitteessa, kun Venäjän omassa liigassa (silloinen Superliiga) palkat nousivat ohi Suomen palkkojen. Venäläisten ei enää kannattanut pelata Suomessa, koska kotimaassa sai enemmän palkkaa.

Venäjän sarja nousi Euroopan maksukykyisimmäksi sarjaksi jo 2000-luvun alkupuolella, vaikka mitään suomalaisryntäystä ei silloin Venäjälle vielä tapahtunutkaan (suomalaisia alkoi siirtyä pelaamaan Venäjälle enemmässä määrin vasta 2000-luvun puolivälin jälkeen). Mutta jo tuolloin vuosina 2000-2003 Venäjällä pelasi kovia tshekkejä kuten Vlasak, Patera, Hejda, Vujtek, Prochazka ja Caloun, ja lisäksi Venäjälle alkoi tulla kotimaisia paluumuuttajia kuten Oleg Tverdovski, Dimitri Jushkevitsh, Aleksei Kudashov, Valeri Karpov, Valeri Zelepukin, Aleksandr Semak, Dimitri Kvartalnov, Dimitri Hristitsh, Aleksandr Selivanov, German Titov, Vjatsheslav Butsajev, Andrei Kovalenko jne. Mielestäni Venäjän sarja oli viimeistään vuonna 2002 Euroopan kovatasoisin (tosin ehkä tasoissa Ruotsin kanssa), vaikka vielä tuolloin Suomessa aliarvostettiin Venäjän liigaa aika selvästi.

1990-lukuhan oli SM-liigan ylivoimaista kulta-aikaa, varsinkin 1990-luvun ensimmäinen puolisko, johtuen poikkeuksellisesta maailmantilanteesta. Venäjän taloudellinen ja poliittinen sekasorto ja köyhyys ajoi maasta pois kaikki kynnelle kykenevät pelaajat ja maan sarjoihin oli mahdotonta houkutella ulkomaalaisia pelaajia. Myös Tshekki oli vielä tuolloin aika köyhä maa. Tästä johtuen SM-liigan seurat pystyivät käymään poimimassa kovan tason tshekkejä ja venäläisiä, ja usein ihan suolarahalla. Muutaman vuoden sisään SM-liigaan tuli sellaisia miehiä kuin Briza, Janecky, Titov, Jelinek, Zemlicka, Toupal, Kapusta, Kadlec, Gudas, Scerban, Stavjana, Slanina, Rusnak, Pasek, Andrijevski, Fandul, Prochazka, Bozik, Barkov, Prjahin, Kuznetsov, Skrastins, Boldin, Tjumenev, Vlasak, Kucera, Dolezal, Potaitshuk, Kudashov, Alinc, Vujtek jne. jne. Nykyisin tämän tason ulkomaalaiset pelaajat pelaavat muissa sarjoissa.

Tämän lisäksi 1990-luvun alkuun ja puoliväliin sattui piikki Suomen pelaajatuotannossa, ja tuolloin elettiin aikaa jolloin nuoret pelaajat pysyivät kauemmin Suomessa (tai jättivät kokonaan siirtymättä ulkomaille) nykytilanteeseen verrattuna. Noina vuosina SM-liigassa pelasi kovia kotimaisia pelaajia parhaassa iässään kuten Raimo Helminen, Mikko Mäkelä, Esa Keskinen, Janne Ojanen, Mika Nieminen, Timo Jutila, Hannu Virta, Raimo Summanen, Erik Hämäläinen, Jarmo Myllys, Jukka Tammi, Sakari Lindfors jne.

Näiden lisäksi SM-liigaan oli noussut melko lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon nuoria huippupelaajia, kuten Teemu Selänne, Saku Koivu, Jere Lehtinen, Marko Jantunen, Sami Kapanen, Ville Peltonen, Kimmo Timonen, Janne Niinimaa, Sami Salo, Jere Karalahti, Janne Laukkanen ja heidän lisäkseen myös Mika Alatalo, Juha Ylönen, Kimmo Rintanen, Mika Strömberg, Juha Lind, Juha Riihijärvi, Vesa Viitakoski, Marko Kiprusoff, Petri Varis ja Kalle Sahldstedt ja moni muu.

Tällä hetkellä kaikki em. pelaajat pelaisivat muualla kuin Suomessa.

Kun vielä lisätään se että tuolloin SM-liigassa pelasi vain 12 joukkuetta, niin tällainen määrä huippuja oli tiivistettynä selvästi pienempään joukkuemäärään kuin nykyisin. 1990-luvulla SM-liiga oli oikeasti kova sarja, ehkä koko Euroopan kovin noin vuosina 1993-1998.

En usko että SM-liiga pystyy enää koskaan palaamaan tuohon 1990-luvun tilanteeseen, koska mitään vastaavaa suurta maailmantilanteen muutosta ei ole näköpiirissä, ja toisaalta Suomi ei ole pystynyt enää vastaavaan pelaajatuotannon piikkiin kuin 1990-luvun taitteessa ja puolivälissä (ja vaikka pystyisikin, niin nuoret pelaajat lähtevät nykyisen Pohjois-Amerikkaan paljon varhaisemmin ja enemmän raakileina kuin 1990-luvulla).
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Ehkä mielenkiintoisin ja paras Suomessa koskaan pelannut venäläinen on kuitenkin Nikolai Makarov, joka pelasi Jokereissa jo ikämiehenä 1980-luvun alkupuolella ja vei Jokerit lähes mestaruuteen asti. Nikolaihan on Sergei Makarovin isoveli, joka pelasi koko uransa Neuvostoliitossa Traktor Tsheljabinskin joukkueessa. Maajoukkueeseen asti Nikolain taidot eivät Neuvostoliitossa riittäneet, mutta hän oli parhaimmillaan ainakin B-maajoukkuetasoa.

Toinen mielenkiintoinen pelaaja on HPK:ssa vähän aikaa pelannut Igor Kuznetsov. Kuznetsov tuli HPK:hon jo ikämiehenä eli 34-vuotiaana kaudella 1989-1990 ja teki 44 ottelussa 69 pistettä. Kuznetsov hävisi pistepörssin voiton Raimo Summaselle vain yhdellä pisteellä, ja muistan lukeneeni että Kuznetsovilta olisi viety muutama syöttöpiste ihan sillä perusteella ettei "ryssän" haluttu voittavan pistepörssiä.

Vuonna 1955 syntynyt Kuznetsov oli aikanaan Neuvostoliitossa lahjakas junioripelaaja, mutta elintavat ja boheemi luonne estivät pääsyn Moskovan huippuseuroihin. Niinpä Igor pelasi koko uransa Torpedo Ust-Kamenogorskin joukkueessa Kazakstanissa. Hän pelasi pitkään tutkaparina tuossa seurassa legendaarisen Boris Aleksandrovin kanssa. Aleksandrov oli myös 1970-luvun puolivälissä superlahjakkuus, ja pääsi Moskovan ZSKA:han, mutta ei sopeutunut koskaan Viktor Tihonovin kovaan kuriin ja joutui antamaan tilaa nuoremmille lahjakkuuksille kuten Sergei Makaroville ja Vladimir Krutoville.

Ust-Kamenogorsk oli 70- ja 80-luvuilla niitä seuroja, jotka pelasivat välillä pääsarjaa ja välillä tippuivat kakkossarjaan.

HPK:ssa Kuznetsovin tähti sammui nopeasti. Ikää oli seuraavalla kaudella jo 35 ja mies poltti mahorkkaa ja viinakin maistui. Kaudella 90-91 pisteitä syntyi enää 38 ja seuraavana vuonna Kuznetsov suuntasi Saksaan. Silti, puhtaasti lahjoiltaan Kuznetsov on yksi parhaita Suomessa koskaan pelanneita pelaajia. Jos hänellä olisi ollut urheilijan luonne, olisi hän saattanut pystyä luomaan huippu-uran myös Neuvostoliitossa.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Myös Tshekki oli vielä tuolloin aika köyhä maa. Tästä johtuen SM-liigan seurat pystyivät käymään poimimassa kovan tason tshekkejä ja venäläisiä, ja usein ihan suolarahalla. Muutaman vuoden sisään SM-liigaan tuli sellaisia miehiä kuin Briza, Janecky

Briza ja Janecky olivat 1990-luvun alussa Tshekkoslovakian maajoukkueen pelaajia, mikä kertoo siitä, minkä tasoisista kavereista kyse.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Briza ja Janecky olivat 1990-luvun alussa Tshekkoslovakian maajoukkueen pelaajia, mikä kertoo siitä, minkä tasoisista kavereista kyse.
Noina vuosina jopa silloiseen I-divisioonaan tuli maajoukkuetason tshekkejä, ulkomuistista ainakin Rostislav Vlach, Lubomir Kolnik ja Vladimir Kames. Kames ja Vlach taisivat molemmat olla 1985 maailmanmestareita ja Kolnik pelasi 1991 Kanada Cupissa.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Noina vuosina jopa silloiseen I-divisioonaan tuli maajoukkuetason tshekkejä, ulkomuistista ainakin Rostislav Vlach, Lubomir Kolnik ja Vladimir Kames. Kames ja Vlach taisivat molemmat olla 1985 maailmanmestareita ja Kolnik pelasi 1991 Kanada Cupissa.

Kolnik tuli kesken kauden 1993-94 Lukkoon ja olikin loppukaudella joukkueen parhaita hyökkääjiä.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Briza ja Janecky olivat 1990-luvun alussa Tshekkoslovakian maajoukkueen pelaajia, mikä kertoo siitä, minkä tasoisista kavereista kyse.

Niin ja vuosina 1989-1992 hulppea puolet koko Tshekkoslovakian maajoukkuerungosta - ne jotka eivät päässeet NHL:ään - tulivat pelaamaan SM-liigaan ja osa jopa I-divisioonaan. Brizan ja Janeckyn lisäksi Tshekkoslovakian maajoukkueen runkopelaajia olivat SM-liigaan siirtyneistä ainakin Tomas Jelinek, Radek Toupal, Leo Gudas, Jiri Dolezal, Ladislav Lubina, Mojmir Bozik, Frantisek Prochazka, Rikhard Zemlicka, Jiri Kucera, Dragomir Kadlec, Bedrich Scerban, Petr Slanina, Darius Rusnak, Antonin Stavjana ja Dusan Pasek.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Jopa itsensä Igor Larionov teki sopimuksen IFK:n kanssa vuonna 1989, muttei pelannut otteluakaan HIFK-paidassa, kun matkasi saman vuoden kesällä Vancouveriin.

Senaikaisten kulttuurierojen takia Larionov ei tiennyt sopimusten teosta yhtään mitään, vaan pisti nimensä paperiin luultuaan Mobergin tarjousta esisopimukseksi. Todellisuudessahan se paperi oli sitova.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Toinen mielenkiintoinen pelaaja on HPK:ssa vähän aikaa pelannut Igor Kuznetsov. Kuznetsov tuli HPK:hon jo ikämiehenä eli 34-vuotiaana kaudella 1989-1990 ja teki 44 ottelussa 69 pistettä. Kuznetsov hävisi pistepörssin voiton Raimo Summaselle vain yhdellä pisteellä, ja muistan lukeneeni että Kuznetsovilta olisi viety muutama syöttöpiste ihan sillä perusteella ettei "ryssän" haluttu voittavan pistepörssiä.





Pistepörssin voitto ratkse viimeisellä kierroksella. Ilves (eli Summanen) pelas kotonaan viimeisellä kierroksella Kalpaa vastaan ja Kerho (Igor) samanaikaisesti Raumalla Lukkoa vastaan. Ennen peliä pistepörssin tilanne oli tasoissa vai oliko Raato pisteen perässä, en muista.


Summaselle pelattiin Kalpa ottelussa kokoajan paikkoja (Raato tais pelata yli pualtuntia tossa pelissä) ja kuulutuksissa Kuznetsovin pistetehtailuja seuratiin Raumalla. Ilves voitti oman matsina 12-3, Summasen tehdessä jonkin 2+4 tms (asiaa ei pysty tarkastaan, kun ilves.com ja liiga tilastosivuilta puuttuu ottelutiadot) ja Kerho hävis Lukolle 9-7 Kuznetsovin tehdessä ulkomuistista ”vaan” 2+2 tms (jälleen ulkomuistista)


Mutta ei siinä kyllä mitään salaliittoa ollut Igorin päänmenoksi, vaan selkeä kisa joka huipentui viimeisiin matsheihin. Itte oli tuota Ilvespeliä katsomassa ja yleisö kannusti villisti Raatoa pistemettästyksessä. Pelin kuluessa toi pistepörssin kärkisija vaihtu ainakin pariin kertaan.
 

Doug93

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Idänpään Toive, Romford Raiders
Pistepörssin voitto ratkse viimeisellä kierroksella. Ilves (eli Summanen) pelas kotonaan viimeisellä kierroksella Kalpaa vastaan ja Kerho (Igor) samanaikaisesti Raumalla Lukkoa vastaan. Ennen peliä pistepörssin tilanne oli tasoissa vai oliko Raato pisteen perässä, en muista.


Summaselle pelattiin Kalpa ottelussa kokoajan paikkoja (Raato tais pelata yli pualtuntia tossa pelissä) ja kuulutuksissa Kuznetsovin pistetehtailuja seuratiin Raumalla. Ilves voitti oman matsina 12-3, Summasen tehdessä jonkin 2+4 tms (asiaa ei pysty tarkastaan, kun ilves.com ja liiga tilastosivuilta puuttuu ottelutiadot) ja Kerho hävis Lukolle 9-7 Kuznetsovin tehdessä ulkomuistista ”vaan” 2+2 tms (jälleen ulkomuistista)


Mutta ei siinä kyllä mitään salaliittoa ollut Igorin päänmenoksi, vaan selkeä kisa joka huipentui viimeisiin matsheihin. Itte oli tuota Ilvespeliä katsomassa ja yleisö kannusti villisti Raatoa pistemettästyksessä. Pelin kuluessa toi pistepörssin kärkisija vaihtu ainakin pariin kertaan.
Asuin Hämeenlinnassa noina aikoina ja eikös Igor saanut oman nimikko limpunkin ? Korjatkaa, jos muisti temppuilee...
 

op777

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juhani Tamminen
Asuin Hämeenlinnassa noina aikoina ja eikös Igor saanut oman nimikko limpunkin ? Korjatkaa, jos muisti temppuilee...

Joo, saattaapa olla Parolassa lapsuudenkodissa vieläkin leipäpussin etiketti tallessa, haettu kun Igor raapusteli nimmareita K-Paronissa. Aika hauskasti olivat jättäneet kielitaidottoman pelimiehen yksin sinne hyllyjen väliin seisoskelemaan. Vaan vallan mainiostihan se onnistui elekielelläkin ilmaista mihin kohtaan mailassa ja leipäpussissa se nimmari piti vetäistä.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pistepörssin kärkipää näyttää minusta tällä kaudella poikkeuksellisen kotimaiselta. Eikö liiga vedä enää hyviä ulkomaalaispelaajia vai mistä on kyse? Takavuosina monissa joukkueissa oli kärkiketjuissa muutama kova ulkomaalainen pistelinko. Nyt kun katsoo pistepörssiä kärjestä alkaen niin ulkomaalaispelaajia tulee vastaan seuraavasti:

4. Erik Thorell, TPS 23 13+7=20
10. Dave Spina, TPS 21 4+14=18
20. Zach Budish, Jukurit 23 7+9=16
22. Shaun Heshka, Kärpät 23 4+12=16
37. Curtis Hamilton, SaiPa 17 10+3=13
50. Éric Perrin, TPS 19 7+5=12

Edellisinä kausina ulkomaalaisia on pistepörssin top20:ssä ollut seuraavasti

2015-2016 7 kpl
2014-2015 6 kpl
2013-2014 6 kpl
2012-2013 8 kpl
2011-2012 7 kpl
2010-2011 4 kpl
2009-2010 5 kpl
2008-2009 5 kpl
2007-2008 5 kpl
2006-2007 9,5 kpl
2005-2006 5 kpl
2004-2005 8 kpl
2003-2004 6 kpl
2002-2003 10 kpl
2001-2002 9 kpl
2000-2001 8 kpl
1999-2000 11 kpl
1998-1999 9 kpl
1997-1998 10 kpl
1996-1997 8 kpl
1995-1996 5 kpl
1994-1995 2 kpl

Eli pitää mennä kauteen 1994-1995 asti ennen kuin tulee vastaan vastaava tilanne, jolloin ulkomaalaispelaajia on ollut pistepörssin kärkipäässä yhtä vähän. 1990-luvun lopulla tasokkaiden ulkomaalaispelaajien määrä lisääntyi nopeasti ja vuosituhannen taitteessa ulkomaalaiset miehittivät karkeasti puolet pistepörssin kärkisijoista. Tämän jälkeen pisteitä tekevien ulkomaalaispelaajien määrä on ollut vähitellen laskussa, mutta vielä kaudella 2011-2012 ulkomaalaispelaajat veivät peräti pistepörssin viitoisvoiton, kun nyt pistepörssin viidenneksi paras ulkomaalainen on sijalla 37 ja kymmenenneksi paras sijalla 73. Lisäksi meneillään olevan kauden pisteitä tekevät ulkomaalaispelaajat näyttäisivät vahvasti keskittyvän yhteen ainoaan joukkueeseen.
 

Raymond Pearl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pistepörssin kärkipää näyttää minusta tällä kaudella poikkeuksellisen kotimaiselta. Eikö liiga vedä enää hyviä ulkomaalaispelaajia vai mistä on kyse?

Takavuosina KHL:n sijaan parhaiden ulkomaalaisten suuntana oli Ruotsin, Suomen tai Sveitsin liiga. Tänne ei saada oikeasti parhaimmistoa tarjolla olevista ulkomaalaisten joukosta, vaan enemmänkin arpoja. Liigajoukkueiden rakentamisessakin on menty siihen suuntaan, että ulkomaalaisia hankitaan maltillisemmin ja koitetaan enemmänkin rakentaa kotimaisen rungon varaan, jolloin epäonnistumisen riski on pienempi. Lähtökohtaisesti yksikään liigaseura ei kuitenkaan omaa sellaista kykyjenetsintäresurssia, että pystyisi seuraamaan myös näitä kakkoskorin ulkkareita.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Eikö liiga vedä enää hyviä ulkomaalaispelaajia vai mistä on kyse?
Tästä se hyvin pitkälti johtuu. Liiga ei pysty kilpailemaan kovista ulkkareista niin kuin joskus teki, koska muualla on tarjota enemmän rahaa ja KHL tarjoaa itäeurooppalaiskiekkoilijoille tasokkaan sarjan. Aikoinaanhan kaikki kynnelle kykenevät venäläiset, tsekkiläiset ja sun muut eivät pelanneet kotimaassaan, vaan tulivat sankoin joukoin (jos änäriin ei taso riittänyt) esim. Liigaan.
 
Kaikkien aikojen paras ulkomaalainen liigassa olisi ollut heittämällä Igor Larionov. IFK:lla oli miehen kanssa jo sopimus, mutta tämä valitsi kuitenkin Canucksit. Tällä hankinnalla IFK yritti Selänteen kirjan mukaan houkutella miestä IFK:hon, ja itse muistan aikanaan lukeneeni Jääkiekkolehdstä myös jutun tästä sopimuksesta.

90- luvulla meninki oli sellaista että liigaseurojen johtajat lähtivät MM-kisoihin hakemaan vaikkapa Tsekin maajoukkuepelaajia. Usein tässä onnistuttiinkin, esimerkkeinä JYP:n Gudas ja Dolezal. Nykyisin jos liigaseura onnistuu saamaan jonkun MM-kisapelaajan niin kyse on tanskalaisesta tai ranskalaisesta pelaajasta.

Ylläolevaan syynä on vain maailman muuttuminen. Aikanaan Pietarissa miesten paidan myymällä eli hotellissa viikon herroiksi. Nykyään miesten paidan hinnalla ei siellä saisi varmaan edes hotelli-illallista.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kaikkien aikojen paras ulkomaalainen liigassa olisi ollut heittämällä Igor Larionov.
Rupesin miettimään, että ketkä kaikki ovat tehneet edes sopimuksen SM-liigajoukkueen kanssa omaten kokemusta ison kiekkomaan (Kanada, USA, Venäjä/Neuvostoliitto, Ruotsi, Tshekki/Tshekkoslovakia/Slovakia) maajoukkueesta best vs best -turnauksessa. Itselle tulee Larionovin lisäksi mieleen:

Mika Hannula
Michael Nylander
Henrik Tallinder
Mikael Tellqvist
Mike York
Josef Stümpel
Jeff Halpern
Tomas Zaborsky
Milan Jurcina
Tomas Vokoun
Marek Zidlicky
Richard Lintner
Ladislav Nagy
Glenn Anderson
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Yksi kovan luokan kaappaus oli myös Tšekkoslovakian Canada Cup -joukkueessa vuonna 1987 pelannut Jan Jasko joka vuonna 1989 hankittiin Kalajoelle pelaamaan silloista II-divisioonaa (nyk. Suomi-Sarja). Ensimmäinen kausi oli vielä hieman totuttelua mutta toisella kaudella tuli jo 34 ottelussa tehot 65+61=126 ja nosti joukkueensa I-divisioonaan.
II-divisioonassa pelasi tuolloin myös muutama pelaaja joilla oli mitaleita MM- ja Olympiakisoista, esim. Vladimir Kyhos ja Frantisek Cerny. Eivätkä olleet edes mitään älyttömän vanhoja tuolloin vaan sellaisia 30-35 -vuotiaita jotka kuitenkin jo hieman jäähdyttelivät.
 

Sean Connery

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Rupesin miettimään, että ketkä kaikki ovat tehneet edes sopimuksen SM-liigajoukkueen kanssa omaten kokemusta ison kiekkomaan (Kanada, USA, Venäjä/Neuvostoliitto, Ruotsi, Tshekki/Tshekkoslovakia/Slovakia) maajoukkueesta best vs best -turnauksessa. Itselle tulee Larionovin lisäksi mieleen:

Tomas Jelinek
Radek Toupal
Josef Reznicek

Koko kolmikko 90-luvu alun MM-kisakävijöitä. Jelinek 1990 Canada Cupin Tsekin pistekärki. Seuraavaksi kaudeksi HPK:n riveihin. Haluaisin nähdä sen päivän vielä kun Liigajoukkue nappaa Tsekin World Cup-joukkueen parhaan pistemiehen. Never!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös