Atro Leppäsen puolustajien yhden kauden piste-ennätyksestä vielä.
Netin keskustelupalstoilla on yllättävänkin paljon nurinaa, että "ei tämä nyt mikään oikea ennätys ollut" koska Leppänen tarvitsi tähän 53 peliä ja Rautakallio vain 36 peliä. Ja mailatkin oli ennen huonoja, ja luistimet, ja kakkosyöttöpinnojakaan ei ennen jaettu. Paitsi että niitä jaettiin, ja niitä on tuossa Rautakallionkin ennätyksessä ainakin liigan mukaan 10.
Ja mitä tulee noihin ottelumääriin (53 vs. 36), niin miksi verrata vain niitä? Miksei vaikkapa todellista peliaikaa?
Leppänen on vetänyt liigan statistiikan mukaan nyt pelatut 53 peliä 23,18 minuutin keskiarvolla, ja jos hänen kauden aikana kerryttämänsä peliaika lasketaan tuosta yhteen, se on 1235 minuuttia. Ja jos tuon 1235 minuuttia jakaa sitten 36 pelille, niin peliajaksi tulisi 34,18 minuuttia per peli.
Tuolloin 70-luvulla pelattiin pääosin kolmella kentällä, ja kärkipakkipari saattoi pelata hyvinkin puolet pelistä, ellei ylikin. Joten veikkaan ettei tuo 34,18 minuutin ottelukohtainen peliaika ole välttämättä kovinkaan kaukana totuudesta pohjois-Amerikasta liigaan takaisin tulleelle Rautakalliolle, sillä vetihän Miika Koivistokin Jukureissa kaudella 2016-17 peräti jäätävän kovat 27,13 minuuttia per peli.
Leppäsen ja Rautakallion lukemien objektiivinen vertaaminen on tietenkin melko mahdotonta, sillä muuttujia on todella monta. Molemmat ovat eittämättä kuitenkin oman aikakautensa huippupakkeja, ja faktaa on, että Rautakalliion ennätys on ollut kivenkova, sillä sen rikkomiseen meni 46 vuotta.
Se mikä myös on faktaa, on se, että ennen tehtiin kaiken kaikkiaan paljon enemmän maaleja. Ässät mätti mestaruuskaudellaan 1978-79, jolloin Rautakalliokin tuon ennätyksensä teki, yhteensä 207 maalia ja päästi 141. Eli pelit päättyivät keskimäärin 5,75 - 3,92. Eli yhteensä 9,67 maalia.
Vertailun vuoksi, tällä kaudella sarjakakkonen Lukko on tehnyt 180 maalia (=eniten liigassa) ja päästänyt 136 maalia. Eli pelit päättyivät keskimäärin 3,40 - 2,57. Eli yhteensä 5,96 maalia (joka on siis 3,71 maalia per peli vähemmän kuin Ässillä 1978-79).
Yllä olevista luvuista voi myös nähdä senkin, että jopa vastustajat iskivät mestari Ässien verkkoon enemmän maaleja (3,92) kuin nyt sarjakärki onnistuu tekemään heikompiaan vastaan (3,40).
Ässillä oli melkoisia maali-iloitteluja kaudella 1978-79, kuten esimerkiksi 14-5, 11-1, 10-4, 10-4, 9-2, 9-4, 8-4, 7-7, 7-4, 7-3, 7-3, 7-2, 6-6 jne. Yhteensä 19 pelissä tehtiin vähintään 10 maalia. Melkoista hurlumhei-kiekkoa on pelattu, eikä tuollaisia maalimääriä enää näe muuta kuin todella todella harvoin.
Jokainen voi kuvaa katselemalla päätellä mikä on ollut varmaankin yksi keskeisimmistä syistä suuriin maalimääriin ennen vs. nyt.
Ja sillä tietenkin voisi spekuloida montako pinnaa Leppänen olisi latonut tilastoihin, jos hänet olisi siirretty syksyllä aikakoneella kauden 1978-79 Ässiin, ja paljonko samalla kerralla toiseen suuntaa siirretty Rautakallio olisi takonut taasen pinnoja Sportin paidassa.
Todennäköisesti molemmat olisivat pärjänneet oikein hyvin.