Ja Olympiavoittajakin.Olkinuora on parempi kuin Ässien Rubin. Ehkä Liigan paras.
T: Jatkoajan toimitus
Ja Olympiavoittajakin.Olkinuora on parempi kuin Ässien Rubin. Ehkä Liigan paras.
T: Jatkoajan toimitus
OT: Liigassa on orginal 4 (TPS, Tappara,Ilves,Hifk), jos ajatellaan kokoajan Liigaa pelanneita ja orginal 7 jos ajatellaan ekan kauden seuroja (+ Sport, Ässät, Lukko)Original Six kärjessä.
Pieni määrä tuo tosiaan on, mutta kuten sanottu niin kausi on vasta alkanut. Jos taaksepäin katsotaan kausittain torjuntaprosentteja ja vähintään 20 ottelua pelanneita maalivahteja niin seuraavassa kuinka moni on tuohon 91% päässyt ja paras prosentti suluissa perässä.En ole nyt hirveän tarkasti pitänyt tästä tilastoja, mutta tuntuu jokseenkin kummalliselta, että vain neljällä maalivahdilla on yli 91% torjuntaprosentti näinkin myöhäisessä vaiheessa kautta. Muistan jostain lukeneeni tai kuunnelleeni, että nyt alkukaudella olisi yleistäenkin torjuntaprosentit olleen matalampia kuin viime vuosina.
Mun perstuntumaveikkaus on, että torjuntojen väheminen johtuu ainakin osittain hyökkäämistavan muutoksesta, joka oli seurausta jälleen yhdestä tyhmästä ratkaisusta, kun hyökkäysaluetta suurennettiin "tuomaan tilaa hyökkäyspelaamisen taidolle".Uskoisin että torjunnoissa on tapahtunut jonkinlainen laskentatavan muutos kauden 16-17 jälkeen, kun mun mielestä torjuntojen määrät ovat tippuneet aika paljonkin. kaudella 14-15 eniten torjuntoja Tapparan Metsolalla 27,73 per ottelu ja viime kaudella Ässien Rubinilla 24,23 per ottelu. Lisäksi noilla samoilla kausilla yli 900 torjunnan meni 13 ja 6 maalivahtia.
Varmaan muutos johtuu juurikin tuosta mutuilemastasi. Mulle ensimmäisenä ajatuksena aiheeseen "välähti" älykiekko.Mun perstuntumaveikkaus on, että torjuntojen väheminen johtuu ainakin osittain hyökkäämistavan muutoksesta, joka oli seurausta jälleen yhdestä tyhmästä ratkaisusta, kun hyökkäysaluetta suurennettiin "tuomaan tilaa hyökkäyspelaamisen taidolle".
Tosiasiassa kävi niin, että puolustussumput sen kun tiivistyi, ja tilaa syntyi lähinnä laidan viereen ja ennen kaikkea siniviivalle, joka nyt oli vielä kauempana maalista kuin ennen. Siihen sitten viisi puolustavaa ja pari omaa pelaajaa kiekon ja maalin väliin, plus vielä se entisestään kasvanut blokkaamisen ja kiekonsyömisen mentaliteetti, niin laukominen väheni ja laukauksista yhä useampi jäi matkalle ennen molarille pääsemistään.
Pelejä ei toki ole yhtä paljon, mutta Pelsussa Petteri Sihvosen voitot-tasurit-tappiot saldo on 6-3-32. Tepsissä sitten vastaavasti Heikki Leime taisi saalistaa alkuun yhden voiton ja sen jälkeen 13 tappiota putkeen ja kenkää.Miten korkealle heikoimmat tilastot päävalmentajana -kilpailussa Ville Hämäläisen kirjauttamilla lukemilla päästään? Ennen tämän illan peliä: 19-9-14-58 tämän illan päätteeksi suurin luku kasvaa yhdellä.
Ainut joukkue mikä ei päässyt pisteille oli (rummunpärinää) SaiPa, mikä noh ei ole kovinkaan tilastokummajainen.Tänään neljän pelin kierros joista kolme meni jatkoille - eli tänään pelasi 8 joukkuetta ja niistä 7 pääsi pisteille.
TPS taisi ainakin pelata 22 kertaa peräkkäin pudotuspelejä 1989-2010. Tuo kevät 1988 pilasi hyvän sarjan, kun sitä ennen TPS oli ollut pudotuspeleissä 12 kertaa 1976-87. Yhteensä 34 kertaa pudotuspeleissä 35 kauden aikana.Mikähän mahtaa olla peräkkäisten pleijareiden ennätys? Jos nyt olettaa, että koronakausi jätetään välistä ja se ei katkaise pleijariputkia, niin nopeasti katsottuna Kärpät olisi ollut jokaisena vuonna Pleijareissa nousunsa jälkeen eli 22 peräkkäistä kertaa. Seuraavana olisi HIFK 20 kertaa. Tapparan putki olisi vasta 10 kautta. Pelicans ja TPS olisi menossa 7 kaudessa. Lukko 5, Ilves 4, KooKoo 3 ja KalPa ja Ässät yhden kauden putkessa.
Joo yhdestä keväästä ne putket aina katkeaa. Ite mietin myös sitä et miten kevään pleijariputkia pitäisi arvottaa. Ennen pääsi 8 pleijareihin, mut nyt 10.sijalla voi pitää putkea hengissä. Pitäisi ehkä tsekat sellanen puolivälieräputki ja välieräputki, nii ois helpompi mennä ton 8-10 jengin pleijareiden eron ohi. Tapparallahan on nyt kahden vuoden kultaputki ja Ilveksellä saman pituinen pronssiputki. Mitaliputket ei ainakaan ole tällä hetkellä pitkiä.TPS taisi ainakin pelata 22 kertaa peräkkäin pudotuspelejä 1989-2010. Tuo kevät 1988 pilasi hyvän sarjan, kun sitä ennen TPS oli ollut pudotuspeleissä 12 kertaa 1976-87. Yhteensä 34 kertaa pudotuspeleissä 35 kauden aikana.
Ja vielä aikaisemmin pääsi 6 tai 4. TPS:kin oli tuolloin keväällä 1988 runkosarjan viides, mutta se ei pudotuspeleihin riittänyt. Toisaalta tuolla putken loppuvaiheissa on muutama kymppisija.Ite mietin myös sitä et miten kevään pleijariputkia pitäisi arvottaa. Ennen pääsi 8 pleijareihin, mut nyt 10.sijalla voi pitää putkea hengissä.
Aivan totta. Kiekkohistoriaa on tullut luettua, mutta näin sitä oma mieli lähtee liikenteeseen siitä mitä oli silloin, kun ysärin alussa alkoi kiakon seuranta. Joo olihan niitä kausia missä Ipa ei hävinnyt kertaakaan ja vissiin useampi peräkkäinenkin kausi. Ne oli aikoja ne ja silloinhan oli vähän erilaiset ajat. Ysärillä alkoi jo olla ammattilaistuneet sarjat.Ja vielä aikaisemmin pääsi 6 tai 4. TPS:kin oli tuolloin keväällä 1988 runkosarjan viides, mutta se ei pudotuspeleihin riittänyt. Toisaalta tuolla putken loppuvaiheissa on muutama kymppisija.
Saattoi myös olla, että tuo "laukaus" ei edes osunut kiekkoon.13.10.2023 Ilveksen toinen maali Ässiä vastaan lauottiin maalin sisältä.
Kaiken logiikanhan mukaan Mäntykivi osui vaan verkkoon, ei kiekkoon. Jos olisi osunut kiekkoon, eikö mailan kärki olisi ollut yliyläriman automaattisesti ja näin maali olisi hylätty? Verkkoon osuessa maali pitäisi antaa Parikalle.Saattoi myös olla, että tuo "laukaus" ei edes osunut kiekkoon.
Oli kyllä erikoinen maali.
Katsotaanko korkea maila pelkän mailan kärjen perusteella? Tietääkseni ei.Kaiken logiikanhan mukaan Mäntykivi osui vaan verkkoon, ei kiekkoon. Jos olisi osunut kiekkoon, eikö mailan kärki olisi ollut yliyläriman automaattisesti ja näin maali olisi hylätty? Verkkoon osuessa maali pitäisi antaa Parikalle.
Eikö se osumakohdasta kiekkoon katsota? Eli tässä tapauksessa kärjestäKatsotaanko korkea maila pelkän mailan kärjen perusteella? Tietääkseni ei.
Totta kyllä, mutta jos osuma tapahtuu riman tasalla, niin maali hyväksytään. Tuossa ei voi mennä ainakaan kovin paljoa riman yli, kun verkko on vastassa.Eikö se osumakohdasta kiekkoon katsota? Eli tässä tapauksessa kärjestä